lähes 100 vuoden takaa. Vuosien 1921-22 vaihteessa oli Vienan Karjalan tunnettu kansannousu, jonka tukahduttua pakolaisia rajan takaa tuli myös Lieksaan. Olen itsekin tuntenut ainakin yhden sellaisen.
Vanha kansa muisteli joskus, hieman nyrpeänä tietenkin, että heille järjesteltiin työpaikkoja jopa antamalla potkut kantasuomalaiselle ja otettiin pakolainen tilalle. Jokunen pääsi töihin myös rikkurina. Nyt nämä asiat ja muistot ovat jo unohtuneet eivätkä nuoremmat ole niistä kuulleetkaan mutta kyllä ne vielä 1950-60-luvuilla kalvoivat joidenkin paikallistene mieliä.
En ole tutkinut historiankirjoista paljonko Vienan pakolaisia Lieksaan jäi enkä kyllä tiedä onko kukaan sellaista tilastoa tehnytkään.
Vanha kansa muisteli joskus, hieman nyrpeänä tietenkin, että heille järjesteltiin työpaikkoja jopa antamalla potkut kantasuomalaiselle ja otettiin pakolainen tilalle. Jokunen pääsi töihin myös rikkurina. Nyt nämä asiat ja muistot ovat jo unohtuneet eivätkä nuoremmat ole niistä kuulleetkaan mutta kyllä ne vielä 1950-60-luvuilla kalvoivat joidenkin paikallistene mieliä.
En ole tutkinut historiankirjoista paljonko Vienan pakolaisia Lieksaan jäi enkä kyllä tiedä onko kukaan sellaista tilastoa tehnytkään.
Vastaukset 37
Vanhimmat
Näin minäkin kuulin kerrottavan kun oli vielä lapsi.
Oliko netissä siihen aikaan kirjoituksia, vai oliko katseet muikkuverkoissa?
Sikäli kuin olen lukemaani tekstiä ymmärtänyt taloudellinen tilanne ja tyytymättömyys Neuvosto-Venäjän valtaan purkaantui mainitsemallasi Vienan Karjalan kansannousulla eli kapinalla loppuvuodesta 1921. Vienaa ja Aunusta hallinneita kapinoitsijoita kutsuttiin Karjalan metsäsisseiksi ja myös Karjalan vapautusarmeijaksi.
Suomalaisista jääkäreistä koottu sotilasjoukko lähti selvittämään sissien aiheuttamaa sotatilaa. Sotatilaa pakoon lähti suuri joukko Karjalan pakolaisia, joista osa jäi pysyvästi asumaan Suomen itäisille alueille, Lieksaankin. Pakolaisia oli Lieksassakin satoja, ja he työskentelivät mm.
Pankakosken tehtaalla, Kevätniemen sahalla, uitossa, maataloissa ja kauppiaina. Monet vaihtoivat sukunimensä suomalaiseen muotoon.
Pankakosken tehtaalla oli kyseisiä pakolaisia 1920 luvulta lähtien ja 1940-luvulla sinne ”määrättiin” lisäksi suuri joukko myös inkeriläisiä.
On totta, että jotkut pielisjärveläiset ja lieksalaiset eivät oikein suvainneet uusia, venäläisinä pitämiään asukkaita työpaikoillaan. Minä aistin tilanteen omalla kohdallani myös alakoulussa 1950-luvun alkuvuosina.
Lainauksia julkaisuista "Heimosodan jaloista Repolasta Lieksaan" ja "Rajaseudun historiaa Lieksasta, Hukan hännän mitalla".
Suojärveltä viimesotien jälkeenkin pakkomuuttaneisiin suomalaisiin jotkut suhtautuivat n.s. suoraansanottuna vittumaisesti. Onneksi olimme kohtuullisen rapsakkata porukkaa ja kyllähän esim. Pohjois- Karjalan ja Savon pikkukylille asutetut Karjalaiset toivat kylille sen elämän tullessaan. Niin myös Pielisjärvelle ja Lieksaan.
Monet kylät ilman siirtolaisia olisivat kuihtuneet pois jo aikoja sitten. Entäpä sitten alakoulun pulpetissa ruskeasilmä karjalaistyttö, joka aina muisti kädellään hipaista, kun minä pölöjä häkellyin opettajalle vastatessa, tämän tytön kauneutta ihaillessa.
Oli joskus työkaverinakin joku sellainen.
....heille järjesteltiin työpaikkoja jopa antamalla potkut kantasuomalaiselle ja otettiin pakolainen tilalle...
Lahtari oli juuri voittanut sisällissodan eikä työläinen ollut edes kulkukoiran arvoinen. Sai tehdä mitä halusi kenenkään estämättä. Oli juuri 1918 tapettu n. 27 000 työläistä työläisten taistelutappiot päälle.
Kaikki Lieksan entiset kauppiaat olivat sieltä tulleita Maurot, Rotkot, Mauraset ja moni muu.
Eivät olleet vähääkään Vienan pakolaisia, tulleet jo vuosikymmeniä ennen Vienan kapinaa.
Lyhyt tarina eräästä Vienasta Lieksaan tullesta kauppiaasta.
Hieman selvennykseksi kerron, että Dobrinien suku on lähtöisin Oulun Hailuodosta ja suvun alkuperäinen sukunimi oli Hyvönen. Oulusta he olivat muuttaneet Kuhmon Kiekinniemeen, josta edelleen Vienaan Munankinlahteen, jossa sukunimi Hyvönen muutettiin venäläiseen muotoon Dobrinin (добрый, dobryi = hyvä).
Ensimmäinen Lieksaan 1800-1900 -lukujen vaihteessa muuttanut Dobrinin oli Ivan Maksimanpoika Dobrinin, joka perusti Lieksaan sekatavarakaupan nimeltä I.M.Dobrinin.
Dobrinien jälkeläiset muuttivat 30-luvulla sukunimensä takaisin suomalaiseen muotoon Rotko Lieksassa ja Tarma Joensuussa. En lähde jatkamaan sukutarinaa pitemmälle. Tunsin edesmenneet Rotkon veljekset Paavon ja Niilon (Niilo Markku) Lieksan yhteislyseon ajoilta. He tunsivat hyvin sukunsa vaiherikkaan tarinan.
Kauppiaita tuli Lieksaan Vienankarjalasta vapaaehtoisesti jo paljon ennen Vienan kansannousua. Totta on, että Lieksassa kauppiaina toimineet Maurasen veljekset joutuivat lähtemään Vienasta levottomuuksia pakoon äitinsä Pelagean kanssa tammikuussa 1922
Eihän ryssäviha ole mihinkään hävinnyt Suomesta ja Lieksasta!
Mihin perustanet oletuksesi? Viimeisen sodan päättymisestä tulee muutamien kuukausien kuluttua kuluneeksi 75 vuotta. Tuolloin saattoivat vihan tunteet olla pinnalla, mutta miksi vielä tänä päivänä? En ole ollut sodassa, mutta olen siitä vain lukenut paljon. Minä en ole saanut lietsottua itseeni vihan tunnetta itäisiä naapureita kohtaan. Kuinka sinä saat sitä ylläpidettyä?
Suomessa alkaa olla hyvin vähän viime sodan läpikäyneitä. Sama on tilanne itänaapurissamme.
Suomessa on yli 70 000 venäjää puhuvaa kansalaista, jotka asuvat sulassa sovussa kantasuomalaisten kanssa. Lieksassa heitä on toista sataa. Kuka heitä vihaa? Venäläisiä on Lieksassakin monissa ammateissa ja opiskelemassa. Tarvitsemme heidän työpanostaan, koska tarvitsemme koulutettuja ihmisiä Lieksaankin paikkaamaan työvoimapulaa, esimerkiksi hammaslääkäreinä. Tuskin heitä Suomeen muuttaisi näin paljon, jos heitä vihattaisiin tai he kokisivat olevansa vihattuja.
Minulla on useita venäläisiä tuttavia esimerkiksi Pietarista ja Tveristä. Olen opiskellut aikoinaan venäjän kieltä ja matkustellut Venäjällä paljon. Jo Neuvostoliiton aikaankin. En ole havainnut koskaan minkäänlaista vihaa puolin enkä toisin.
Taidat olla niitä erään dosentin hengenheimolaisia Venäjäfaneja. Kuules kakara suomalaiset ei tarvihe tänne venäläisiä pysykööt rajan takana.
Kyllä Suomi tarvitsee korkeasti koulutettua työvoimaa kuten lääkäreitä ja Venäjältä heitä on onneksi tullut Suomeenkin ja tulee edelleen. Venäjän yliopistojen koulutus on korkeatasoista ja venäläiset ovat kysyttyä työvoimaa Euroopassa. Suomalaisia nuoria on ollut kautta aikojen ja on tälläkin hetkellä opiskelemassa venäläisissä maineikkaissa korkeakouluissa. Ei opiskeluihin fanikerhoja tarvita.
Anonyyminä on hyvä toisille kenkkuilla! Mutta lienette huomannut nettikirjoittelussakin ettei kaikki arvosta venäläisiä, ja ovat vielä katkeria sodasta johtuvista alueiden menetyksistä, eivätkä ne ihmiset halua välttämättä olla missään tekemisissä heidän kanssaan! Venäläiset ei kaikki ole niin rehellisiä kuten ei ole Suomalaisetkaan, mutta joku vuosi sitten ainakin Viipurin torilla oli porukkaa jotka ryösti ihmisiä heti kun pääsi bussista ulos! Suomessa ei taideta olla vielä niin edistyksellisiä! On tietysti myös suvaitsevaista porukkaa enemmänkin,,,huomaan!
Kyllä Suomessakin pääsee ryöstetyksi, kun toikkaroi vaikkapa Helsingin asematunnelissa viipurituristin tapaan umpihumalassa.
Tuskinpa nykynuoriso haikailee sodasta johtuvien menetysten perään ja tuntee siitä vihaa. Uskon, että kyse on pienestä sivistymättömästä, koulujakäymättömästä suomalaisesta vanhemmasta kansanjoukosta.
Onhan ne aina eläkelläiset umpikännissä kun menee Viipuriin linja-auto matkalle! Etenkin -70 ja -80 vuotiaat ovat kovia ryyppäämään! Eihän noille matkoille nuoret lähde, ja varsinkaan Venäjälle, ne menee ennemmin muihin Euroopan maihin!
Onneksi nuo sivistyneet tykkää Venäläisistä,,näköjään! Niille on sama menettikö Suomi osan maata, vai ei!
Asematunnelista en tiedä muuta sanoa kuin että se taitaa olla aika No Go aluetta kun matujengit siellä häärää ja ryöstäää!
Olin muutama vuosi sitten bussimatkalla Pietarissa. Matkalaisina on suurin osa eläkeläisiä, pariskuntia ja yksin eläjiä. Kaksi naispuolista eläkeläisturistia kunnostautui koko matkan ajan ryyppäämään kuten turistit kuunaan. Toinen heistä kompuroi metron portaissa siihen malliin, jotta hotellilla piti paikkailla nirhaumia. Onneksi molemmat säilyivät kuitenkin matkan ajan hengissä. Tuskinpa heille jäi paljonkaan muistikuvia venäläisestä kulttuurista. Pitää kuitenkin todeta, että suomalainen turisti on raitistunut, mutta poikkeukset vahvistavat säännöt.
Sanoko se Putinikin jotta suomalaisten turistien pitää muistaa syödä juomisen lomassa?
Sinunhan se Pietarin trollina pitäisi tietää mitä ohjeita on venäläiselle alkoholisti kansalle.
Virolaiset tietää mitä suomalaiset haluaa. Tallinnan satama on täynnä viinakauppoja jotta ei tarvii kauemmaksi lähteä.
Mainitsemallani Pietarin matkalla en nähnyt ainoatakaan venäläistä enkä muunkaan maalaista juoppoa tai edes humalaista asuessani Moskova -hotellissa ja kävellessäni Nevsky Prospectin kertaalleen päästä päähän.
Ei Pietareissa ole Moskova hotellia. Vai kävelit päästä päähän eipä tunnu uskottavalta kun et osaa nimekään kirjoittaa oikein, etkä tiedä ettei sitä voi kävellä päästä päähän.
Nimekän osaan kyllä kirjoittaa oikein. Se on nimekä.
Venäjällä+vodkan+kulutus+laskee+noin+20+%+vuosittain+ja+kymmenessä+vuodessa+kansa+on+täysin+raitistunut,+ja+viinatehtaat+on+kadonneet!
Venäläisten miesten keski-ikä on nykyisellään 66 vuotta ja suomalaisten miesten 79 vuotta. Tosin eihän ikä ole pelkästään viinasta riippuvainen. Muutkin elämäntavat siihen vaikuttavat. Tupakan polttaminen ja itsensä lihottaminen ainakin ovat niitä pahimpia elämän lyhentäjiä.
Pietari on liian kallis kaupunki juopoille. Pietarissa on kyllä kerjäläisiä, nuoriakin. Heitä oli ainakin Aleksanteri Nevskin luostarin luostarin seutuvilla lähellä Moskova -hotellia, viimeksi siellä vieraillessani.
Virallisten venäläisten itsensä antamien tietojen mukaan elinajan odote miehillä on tällä hetkellä 64 vuotta. Vertaa Intiaan jossa on yli 6 vuotta. Alkoholin kulutus Venäjällä on 24 l/henkilö. Yli kaksinkertainen Suomeen verraten. Alkoholisteja on maassa yli 25 miljoonaa. Hallituksen mukaan on kyse kansallisesta katastrofista. Sinä vaan pidät tilannetta valoisana ja venäläisiä lähes raittiina.
Venäjän omien viranmaisteen mukaan alkoholi ja sen seuraukset ovat suurin miesten kuolinsyy.
Revi siitä Pietarin trolli.
Virallisten venäläisten tietojen mukaan venäläisten miesten keski-ikä on 66,5 vuotta ja naisten 71,1 vuotta. Terveet elämäntavat ovat vaikuttaneet keski-iän nousuun.
Pietarin trollitehtaalla näkyy olevan eri tilastot kuin muilla Venäjän viranomaisilla. Valehtelu kuuluu työhönne.
Venäläisten miesten keski-ikää ei kukaan pysty laskemaan. Venäjällä keski-ikien erot ovat suuria eri alueiden välillä. Tuvan tasavallassa eteläisessä Siperiassa keskimääräinen elinajanodote on miehillä 50 ja naisilla 62 vuotta. Pohjois-Kaukasuksella Ingushian tasavallassa elinajanodote on miehillä 71 ja naisilla 80 vuotta.
Kaikki palstalla olleet arvailut lienevät oikein, riippuen siitä, missä päin suurta Venäjää ollaan. Täsmällisesti voidaan sanoa, että miesten keski-ikä on 50 - 70 vuotta ja naisten 60 - 80 vuotta.
Venäläisten miestensuurin kuolinsyy on viina ja sen seuraukset-
Venäjällä lapset joutuu kadulle, perheet hajoaa isät kuolee viinaan tai menee vankilaan.
Siperiassa kuluu enempi tärpättiä kun siellä on niin pirun kylmä ettei sitä kestä ilman sisäistä villapaitaa joka päivä! Tätäkään ei ole tutkinut kapitalistinen tiedemies vaan uuninpankko venäjän trolliasemalta!
Aineiden pitää olla Siperiassa todella vahvoja, koska 40 prosenttinen alkoholi jäätyy paikallisissa 50 - 60 asteen pakkasissa.
Se tukkijätkä vielä tässä lämpötilassa odottelee, että milloin ne pakkaset oikein tulee.
Sieltä taisi siirtyillä hiljalleen väkeä jo 1800- luvulla, mutta tuo aika oli vilkkaampaa.
Lennä lennä leppä kerttu suuren kiben juureen
Vähemmän näkyy lentelevän, kun pakkaset nousee neljänkympin päälle.