Olen viikolla 29 raskaana. Onnellisesti parisuhteessa, kyseessä haluttu lapsi joka saatiin helposti, kaikki on hyvin.
Kaikki pitäisi olla hyvin, sehän tässä hulluuden partaalle saa! Kun olen kärsinyt selittämättömästä ahdistuksesta ja uupumuksesta enkä tiedä edes miksi. Onko jollain ollut samaa ja miten olette päässeet siitä yli? :(
Tuntuu että pidättelen itkua koko ajan. En tunne itseäni enää omaksi itsekseni. Kun ennen touhusin todella paljon niin nyt en aamuisin pääse sängystä ylös! Olen puhunut neuvolassa mutta siellä he vain laittoivat minut keskustelujonoon johon on puolen vuoden jonotus...
Alan olla peloissani ja epätoivoinen! Kai haluan kuulla onko muilla ollut vastaavaa ja voinko luottaa että tämä menee ohi. Huono omatuntokin kun tunnen näin mutta en mahda sille mitään!
Tämä on iskenyt ihan yhtäkkiä, koko alkuraskaus on mennyt hienosti joten hyvin hämmentävää... pahinta on että odotan sitä että saan vaan nukkua ja kun herään niin samat fiilikset tulee heti mieleen eikä lähde millään. Liikun päivittäin, syön terveellisesti ym vaikka kaikki tämä tuntuu pakkopullalta nyt... Olen puhunut myös läheisille mutta tuntuu ettei hekään ymmärrä kunnolla... pahat negatiiviset ajatukset pyörii päässäni ja tuntuu ettei ne lopu... MITÄ TÄMÄ ON?!:(((
kertokaa kokemuksianne kiitos vastanneille...
Kaikki pitäisi olla hyvin, sehän tässä hulluuden partaalle saa! Kun olen kärsinyt selittämättömästä ahdistuksesta ja uupumuksesta enkä tiedä edes miksi. Onko jollain ollut samaa ja miten olette päässeet siitä yli? :(
Tuntuu että pidättelen itkua koko ajan. En tunne itseäni enää omaksi itsekseni. Kun ennen touhusin todella paljon niin nyt en aamuisin pääse sängystä ylös! Olen puhunut neuvolassa mutta siellä he vain laittoivat minut keskustelujonoon johon on puolen vuoden jonotus...
Alan olla peloissani ja epätoivoinen! Kai haluan kuulla onko muilla ollut vastaavaa ja voinko luottaa että tämä menee ohi. Huono omatuntokin kun tunnen näin mutta en mahda sille mitään!
Tämä on iskenyt ihan yhtäkkiä, koko alkuraskaus on mennyt hienosti joten hyvin hämmentävää... pahinta on että odotan sitä että saan vaan nukkua ja kun herään niin samat fiilikset tulee heti mieleen eikä lähde millään. Liikun päivittäin, syön terveellisesti ym vaikka kaikki tämä tuntuu pakkopullalta nyt... Olen puhunut myös läheisille mutta tuntuu ettei hekään ymmärrä kunnolla... pahat negatiiviset ajatukset pyörii päässäni ja tuntuu ettei ne lopu... MITÄ TÄMÄ ON?!:(((
kertokaa kokemuksianne kiitos vastanneille...
Vastaukset 2
Vanhimmat
Minulla on kokemusta raskauden aikaisesta ahdistuksesta. Kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle tilanteesta ja pyytää mahdollisesti jotakin lääkettä ahdistukseen. On olemassa monia lääkkeitä, joita voi syödä raskauden aikana turvallisin mielin.
Aina lääke ja lääkkeitä! Suomessa ei muuta tarjotaan... Mualla maailmaassa SELVITETÄÄN SYY aluksi.... Ei ihme että lapset syntyy allergikot yms.... Suomi on edelleen itsemurhamaa... Koska ketään ei kiinnosta itse ihminen vain.. Tässä lääke ole hyvä