Mistähän saisi vastaavia kuvaajia eri veneille? Kiinnostaisi vertailla.
Tuostakin muuten näkee, että runkonopeus on jonkinlainen myytti. Vastus rupeaa kasvamaan voimakkaasti jo varsin alhaisilla nopeuksilla.
https://keyassets.timeincuk.net/inspirewp/live/wp-content/uploads/sites/20/2015/02/DragGraph.jpg
Tuostakin muuten näkee, että runkonopeus on jonkinlainen myytti. Vastus rupeaa kasvamaan voimakkaasti jo varsin alhaisilla nopeuksilla.
https://keyassets.timeincuk.net/inspirewp/live/wp-content/uploads/sites/20/2015/02/DragGraph.jpg
Vastaukset 11
Vanhimmat
Miten noita vastuksia mitataan? Hinataan venettä ja välissä on jousivaaka?
Itseäni kiinnostaisi, paljonko H-veneen perässä raahattava moottori lisää vastusta, jos sitä ei nosta ylös purjehtiessa.
Kuvaajia saa kun piirtää jollain softalla itse.
Jos taas vaatii kuvaajalla olevan jotain yhteistä todelisuuden kanssa, ei tuollaisella linkin kuvaajalla tee mitään. Jos kuvaaja olisi oikein 2 solmun vauhdissa, olisi 1 solmun vauhdissa vastus neljännes edellisestä, kun tuossa kuvaajassa on todellisuuden vastaisesti puolet vastuksesta 2 solmun vauhdissa.
Suuremmilla vauhdeilla mutta runkonopeuden alapuolella todellinen vastus oskilloi, eikä kasva tasaisesti jyrkemmin kun vauhtia lisätään.
Lisäksi todellisuudessa vastus riippuu samalla purjeveneellä saman painoisena muustakin kuin vauhdista. Esim kallistus- viippaus- ja sortokulmista. Tarvitaan siis useampi käyrä, joiden välissä vastus pysyy huomioimaan nuo tekijät.
Niin notta sillä jousivaalla saisi kelpo arvot, eikö?
SFjäder
Sillä voi saada laitteen sallimissa virherajoissa vastusarvot niissä olosuhteissa, joissa mittaus suoritetaan. mutta kyllä pieleenkin on mahdollista mittaus suorittaa. Voi esim vahingossa mitata vastuksen ja nostovoiman vektorisumman itsesarvoa. Ko olosuhteisiin on mahdollista sisällyttää vaikkapa hinaavan veneen potkurivirrasta ja/tai aallonmuodostuksesta aiheutuva lisävastus. Tai siitä voi puuttua sortokulmasta aiheutuva lisävastus. Tai hinausköyden voiman pystykomponentti saattaa eksyä mukaan. Tai veneen keula voi olla paljon ylempänä kuin purjehtiessa, jos hinataan kannen tasolla olevasta hinauspisteestä, eikä siltä korkeudelta missä purjeiden voima olisi vaikuttanut.
Karkeasti joka solmu tuplaa vastuksen, eli vastus=2^nopeus , eli eksponentiaalinen vastuksen kasvu uppouma-alueella.
Jos posketon väitteesi pitäisi paikkansa, kannattaisi jokaisella veneellä aina liikkua takaperin, koska negatiivisella nopeudella saavutettaisiin pienempi positiivinen vastus kuin positiivisella nopeudella.
Pitää olla poikkeuksellisen lyhyt ja raskas vene, että kaavasi pätisi edes yhden solmun laajuisella nopeusalueella, esim 1000 kg painava 2,5 m pitkä jolla. Sellaisella voisi runkonopeuden tienoila vastus tuplautua yhden solmun vauhdin kasvulla. Kaikille muille kaavasi antaa pääosin järjettömän suuria vastuksen lisäyksiä.
Väitteeni perustuu graafiseen analyysiin linkin takaa löytyvästä kuvaajasta Oceaniksen rungon vastustuksesta.
Aivan eli analyysisi perustuu täyteen humpuukiin, jota kyseinen linkki edustaa.
Ei mitään yhteyttä todellisuuteen varsinkaan alle 4 solmun vauhdeilla.
Kyllä tuo Bossun esittämä vastuksen tuplaantuminen solmun nopeuslisäyksellä pitää varsin hyvin paikkansa monelle purjeveneelle. Ei tietysti tarkasti ja riippuu veneestäkin.
Minun käyttämät vastukset perustuvat VPP:n laskemiin, jotka taas perustuvat Delftissä tehtyjen allaskokeiden perusteellä tehtyihin sarjakehitelmiin.
Esimerkiksi omalle veneelleni (runkonopeus 7,7 solmua):
1 solmussa vastus 10 N
2 solmussa vastus 40 N, kerroin edellisestä 4,0
3 solmussa vastus 110 N, kerroin edellisestä 2,8
4 solmussa vastus 210 N, kerroin edellisestä 1,9
5 solmussa vastus 360 N, kerroin edellisestä 1,7
6 solmussa vastus 600 N, kerroin edellisestä 1,7
7 solmussa vastus 1000 N, kerroin edellisestä 1,7
8 solmussa vastus 2000 N, kerroin edellisestä 2,0
9 solmussa vastus 3800 N, kerroin edellisestä 1,9
1-2 solmua eivät ole "kiinnostavalla alueella", joten siinä voi sarjakehitelmässä olla merkittäviä virheitä, varsinkin prosentuaalisesti, kun vastukset ovat hyvin pieniä. Sen jälkeen nopeuden lisääminen solmulla lisäsi vastusta 1,7-2,0 -kertaiseksi. Ihan hyvältä siis kuulostaa nyrkkisääntö vastuksen kaksinkertaistumisesta, kun nopeutta lisätään solmulla.
Toisaalta pienellä nopeudella vastus on lähinnä kitkavastusta, joka kasvaa nopeuden toisessa potenssissa, jolloin 1->2 solmua vastus 4-kertaistuu, mutta 5->6 solmua enää 1,44-kertaistuu. Siis tuolla 1-3 solmun alueella vastus kasvaa nopeammin kuin 2-kertaistuu solmun lisäyksestä aivan kuten VPP ennustaa.
Vastuksen+tuplautuminen+jokaisella+solmun+lisäyksellä+tarkoittaisi,+että+nostettaessa+vauhti+neljästä+7:ään+solmuun+vastus+8-kertaistuisi.+Siis+esimerkissäsi+210+Newtonista+1680+Newtoniin.+Todellisuuudessa+vastusta+on+esimerkkisi+VPP+tulosten+mukaan+1000+N+eli+40%+ennustettua+vähemmän.
Runkonopeutta lähestyttäessä toisen potenssin sijaan kolmas on porempi.