Tunnuslukulaite

Osaako joku sanoa mikä on noiden pankkien käyttöönotettavien tunnuslukulaitteiden toiminta periaate? Esim. pöytäkoneeseen ne ei ole yhdistetty mitenkään.
Onko siinä laitteessa mitään paristoa?
904679
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 90

Vanhimmat

Toimintaperiaate on kuin taskulaskimella: syötät inputin ja saat outputin. ; )

Paristokäyttöisiä. Tuollaisen saisi toimimaan toki myös vaikka valokennolla.

Äänestä
  • Hankkikan kunnon puhelin, ei tollasista ole kuin harmia.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Hankkikan kunnon puhelin, ei tollasista ole kuin harmia.

    Nämähän juuripa korvaavat puhelimen, se on se käyttötarkoituskin. Itse en puhelimeta välitä.

    Äänestä

Miksi niitä pitäisi yhdistää pöytäkoneeseen?

Äänestä
  • Paapoilla ei ole kunnon puhelimia joilla homma hoituisi sormenjäljellä!

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Paapoilla ei ole kunnon puhelimia joilla homma hoituisi sormenjäljellä!

    Kenelläkään fiksulla ei ole sormenjälkiä keräävää helposti sivullisen avattavaa vakoilulaitetta.

    Äänestä

  • Haitake nimelta windows 10!

    Tietoturva varoitukset kuuroille korville!
    Ihmiset suhtautuvat todella leväperäisesti tietoturvaansa. Ihan liian helposti he ovat hyväksymässä vakoiluat tietokoneissa ja puhelimissa sekä muissa moibile laitteissa.
    W10 hän osoittautui haitakkeeksi joka kuuntelee ja katselee sekä vie kaiken koneestasi!
    Vaihka suoimaha vuolehtelija muuta valhuellisest vaitttääki

    Äänestä

Jollei niitä ole yhdistetty mitenkään koneseen niin eikö se ole sitten yksi lysti minkä numerosarjan syöttää kun sitä kysytään netti-pankin sivulla.

Äänestä
  • Voi pyhä Sylvi! Meinaat ettei koko laitetta tarvitse naputtelee vaan summassa lukuja?

    Äänestä

  • Se entinen pahvinen tunnuslukulista on nyt sen vempaimen muistissa, eli syötettäessä verkkopankin kysymä sarjanumero laite antaa "vastaukseksi" oikean tunnusluvun.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Voi pyhä Sylvi! Meinaat ettei koko laitetta tarvitse naputtelee vaan summassa lukuja?

    Mistä ne sitten nettipankissa tietää minkä luvun siihen laitteseen naputtelee jollei sitä ole mitenkään liitetty koneseen ?

    Äänestä

  • Aloittaja

    Anonyymi kirjoitti:

    Mistä ne sitten nettipankissa tietää minkä luvun siihen laitteseen naputtelee jollei sitä ole mitenkään liitetty koneseen ?

    Siinä laitteessa painetaan yhtä nappia, ja laitteen näyttöö ilmestyy
    se turvaluku, esim. Danskepankilla kuusinumeroinen luku.

    Äänestä

  • Kyllä siihen pitää laittaa myös PIN-koodi.

    Äänestä

  • kollimaattori kirjoitti:

    Se entinen pahvinen tunnuslukulista on nyt sen vempaimen muistissa, eli syötettäessä verkkopankin kysymä sarjanumero laite antaa "vastaukseksi" oikean tunnusluvun.

    Danske Bank tunnuslukulaitteessa painetaan vain nappia.
    Antaa numeron 000 000 - 999 999

    Osaatko kertoa tuon toimintaperiaatteen?
    Laite ei ota minkäänlaita yhteyttä minnekään.

    Ei siis pin eikä mitään numeroita syötetä laitteeseen missään vaiheessa. Siinä on vain yks nappula.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Danske Bank tunnuslukulaitteessa painetaan vain nappia.
    Antaa numeron 000 000 - 999 999

    Osaatko kertoa tuon toimintaperiaatteen?
    Laite ei ota minkäänlaita yhteyttä minnekään.

    Ei siis pin eikä mitään numeroita syötetä laitteeseen missään vaiheessa. Siinä on vain yks nappula.

    Käsittääkseni pankki antaa laitteen veloituksetta?

    Äänestä

  • Kyllä, verkkopankissa voi tilata. Saattoi olla saman klikkauksen takana mistä tarjottiin sovellusta puhelimeen.

    Äänestä

  • Onneksi S-pankissa toimii sormenjälki :D

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Onneksi S-pankissa toimii sormenjälki :D

    Mitä jos sormi katkeaa ja se pää murskaantuu käyttökelvottomaksi? Etpä pääse kipurahoja nostamaan!

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Mistä ne sitten nettipankissa tietää minkä luvun siihen laitteseen naputtelee jollei sitä ole mitenkään liitetty koneseen ?

    Se nettisivu on PANKIN tietokoneessa. Kun sä kirjoittelet ne sivulla kysytyt koodit ohjeittemukaan (ohjeet ovat siinä sivulla), niinsä pääset sinne tililles.
    Ei siellä tietenkään rahaa ole!

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Danske Bank tunnuslukulaitteessa painetaan vain nappia.
    Antaa numeron 000 000 - 999 999

    Osaatko kertoa tuon toimintaperiaatteen?
    Laite ei ota minkäänlaita yhteyttä minnekään.

    Ei siis pin eikä mitään numeroita syötetä laitteeseen missään vaiheessa. Siinä on vain yks nappula.

    Sisällä on pysyväismuistipiiri(EPROM) mitä todennäköisimmin, patterivarmennettu SRAM voi olla myös. Yksinkertaistettuna, napin painaminen kasvattaa muistipiirin hakuosoitetta yhdellä, jolloin sieltä haetaan aina seuraava numero. Jos nappia painellaan turhaa, pankissa huomataan se(heillä on piirin sisältö), eikä se nyt toimintaa oikeastaan haittaa, paitsi jättää välistä pari numeroa käyttämättä. Vanhoja numeroita ei enää voi käyttää.
    Siispä em. laite on paperilappu-tunnuslukulista, jossa on paperista leikattu maski päällä, jossa numeron kokoinen reikä. Tuo reikä siirtyy sitten aina seuraavan numeron kohdalle nappia painamalla. Kukaan ei pysty nyt ottamaan em. paperista siis valokopiota.
    Entäpä sitten jos saat laitteen käsiisi ja painat nappia ja saat tunnusluvun itsellesi? Tästä syystä sitä ei edelleenkään kannata varmasti antaa kenenkään ulkopuolisen käyttöön.. Toki riittää, että käyt verkkopankissa sisällä, jotta tunnusluku menee pois käytöstä, mikäli epäilet että joku on laitettasi painellut.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Mitä jos sormi katkeaa ja se pää murskaantuu käyttökelvottomaksi? Etpä pääse kipurahoja nostamaan!

    Millä sinä sitten nostaisit?
    S pankissa on myös lisäksi pin koodi mutta sinä vissiin meinaat että nokalla pitäisi sitä tökkiä?

    Äänestä

Tuohan on vain Nordealla käytössä. Luottokortin kokoinen laite joka antaa uusimman tunniste koodin.

Äänestä
  • Ainakin Danskepankin verkkopankkiin pääsee jo kyseisellä laitteella.

    Äänestä

  • Jaa.. vai niinkin pieni laite, no vanhukset ja varmaan vähän nuoremmatkin hukkaa sen alta aikayksikön päätellen siitä että telkun kaukosäädinkin on jatkuvasti hukassa vaikka se on paljon isompi laite.

    Äänestä

  • Ei ihme, jos pankkipalvelut maksaa!

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Jaa.. vai niinkin pieni laite, no vanhukset ja varmaan vähän nuoremmatkin hukkaa sen alta aikayksikön päätellen siitä että telkun kaukosäädinkin on jatkuvasti hukassa vaikka se on paljon isompi laite.

    Sain Danske Bankin tunnuslukulaitteen.
    Todella hyvin toimii.
    Sitä vaan en ymmärrä kuuna päivänä, mihin systeemi perustuu, kun pikkupalikka ei ole edes yhteydessä tietokoneeseen.
    Se vaan hatuttaa, kun meikäläiselle huononäköiselle palikan näyttö on niin pieni, että pitää käyttää suurennuslasia tunnuslukujen näkemiseksi.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Jaa.. vai niinkin pieni laite, no vanhukset ja varmaan vähän nuoremmatkin hukkaa sen alta aikayksikön päätellen siitä että telkun kaukosäädinkin on jatkuvasti hukassa vaikka se on paljon isompi laite.

    Silmälaseja joutuu usein etsimään tai vaikka ruuvaria kun tekee jotain, mutta kaukosäädin sohvalla tai pöydällä, samoin tunnuslukulaitteen pitäisin luonnollisesti laskukansiossa, niin kuin lista nyt.

    Äänestä

  • Aivan turhaa hölynpölyä tuommoset direktiivit.

    "Kolme vaatimusta, kaksi on täytettävä

    Aloitetaan kuitenkin perusteista. Maksupalveludirektiivi edellyttää henkilön vahvaa tunnistamista. Se tarkoittaa menettelyä, joka täyttää vähintään kaksi kolmesta edellytyksestä:

    Jotain, jonka vain käyttäjä tietää. (Salasana tai PIN-koodi)
    Jotain, joka vain käyttäjällä on hallussaan. (Avainlukusovellus tai laite)
    Maksupalvelun käyttäjän yksilöivä ominaisuus. (Sormenjälki, kasvontunnistus)"

    Sormenjäljet ja naama voidaan väärentää. Käsi voi katketa ja tuhoutua, naama pilaantua. Tämä ei siis käy.

    Salasana/PIN voidaan varastaa siinä kuin mikä muu hyvänsä tunnus.

    Avainlukuvekotin voidaan samoin varastaa ja lisäksi luultavasti hakkeroida.

    Avainlukulistat ja nykyiset käytännöt on aivan tarpeeksi turvallisia. Mitään tuollaista kustannuksia tuottavaa lisähumpuukia ei tarvita monimutkaistamaan rahaliikennettä.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Aivan turhaa hölynpölyä tuommoset direktiivit.

    "Kolme vaatimusta, kaksi on täytettävä

    Aloitetaan kuitenkin perusteista. Maksupalveludirektiivi edellyttää henkilön vahvaa tunnistamista. Se tarkoittaa menettelyä, joka täyttää vähintään kaksi kolmesta edellytyksestä:

    Jotain, jonka vain käyttäjä tietää. (Salasana tai PIN-koodi)
    Jotain, joka vain käyttäjällä on hallussaan. (Avainlukusovellus tai laite)
    Maksupalvelun käyttäjän yksilöivä ominaisuus. (Sormenjälki, kasvontunnistus)"

    Sormenjäljet ja naama voidaan väärentää. Käsi voi katketa ja tuhoutua, naama pilaantua. Tämä ei siis käy.

    Salasana/PIN voidaan varastaa siinä kuin mikä muu hyvänsä tunnus.

    Avainlukuvekotin voidaan samoin varastaa ja lisäksi luultavasti hakkeroida.

    Avainlukulistat ja nykyiset käytännöt on aivan tarpeeksi turvallisia. Mitään tuollaista kustannuksia tuottavaa lisähumpuukia ei tarvita monimutkaistamaan rahaliikennettä.

    Avainlukulistat nimenomaan on varastettavissa. Tunnuslukulaitteen jos joku varastaa niin mitä sitten. Varas ei tiedä käyttäjätunnusta eikä PIN-koodia.

    Tunnuslukulaite on kännykkä jolla ollaan yhteydessä pankkiin ja pankin palvelimella on tieto käyttäjätunnuksesta ja laitteen PIN-koodista. Tunnuslukulaitteessa ei ole mitään tietoa mistään eikä sitä voi siis hakkeroida. Kaikki tieto on pankin palvelimella.

    Äänestä

  • "Tunnuslukulaite on kännykkä" Ei todellakaan tuo luottokortin kokoinen tunnuslukulaiten ole mikään kännykkä :)

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    "Tunnuslukulaite on kännykkä" Ei todellakaan tuo luottokortin kokoinen tunnuslukulaiten ole mikään kännykkä :)

    Onpas. Kohta kaksi vuotta olen käyttänyt sitä. Minkäs kokoinen sen sitten pitäisi olla jotta sitä voisi sanoa kännykäksi.

    Äänestä

  • Heh. Ei tunnuslukulaitteessa ole mitään yhteyttä minnekkään. Kännykässä voi olla tunnuslukusovellus mutta se on eri asia.

    Äänestä

  • Danskebankin tunnuslukulaite eroaa listasta ainoastaan siinä, ettei sitä voi kopioida. Muuten se on yhtä turvaton kuin numerolista.
    Eli salaa ei voi tunnuslukuja kopioida. Jos tunnuslukulaite on hallussasi, tiedät ettei kenenkään muun hallussa ole tunnuslukuja pankkitunnuksiisi.
    Asiakkaalla tunnuslukulaitteita voi olla vain yksi kerrallaan. Ehkä juuri siksi, että siinä ei ole pin koodia.

    Äänestä

  • Eli Danske Bankin laite on paljon turvattomampi kuin Nordean.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Avainlukulistat nimenomaan on varastettavissa. Tunnuslukulaitteen jos joku varastaa niin mitä sitten. Varas ei tiedä käyttäjätunnusta eikä PIN-koodia.

    Tunnuslukulaite on kännykkä jolla ollaan yhteydessä pankkiin ja pankin palvelimella on tieto käyttäjätunnuksesta ja laitteen PIN-koodista. Tunnuslukulaitteessa ei ole mitään tietoa mistään eikä sitä voi siis hakkeroida. Kaikki tieto on pankin palvelimella.

    "Tunnuslukulaite on kännykkä jolla ollaan yhteydessä pankkiin"

    Jos t-laite olisi kännykkä ja yhteydessä pankkiin, niin miksi joudut kirjoittamaan sen antaman koodin tietokoneella pankin sivulle eikä t-laite itse lähetä koodia pankkiin?
    Silkkaa simppeliä logiikkaa tarvitaan.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    "Tunnuslukulaite on kännykkä jolla ollaan yhteydessä pankkiin"

    Jos t-laite olisi kännykkä ja yhteydessä pankkiin, niin miksi joudut kirjoittamaan sen antaman koodin tietokoneella pankin sivulle eikä t-laite itse lähetä koodia pankkiin?
    Silkkaa simppeliä logiikkaa tarvitaan.

    Koska tunnuslukulaite ei ole yhteydessä millään tavoin tietokoneessasi olevaan nettiselaimeen, jossa asioiminen mm pankin kanssa tapahtuu. Käyttäjän pitää itse näpytellä tunnuslukulaitteen näytöllä oleva tunnus selaimessa auki olevalle pankki-istunnolle.

    Lähettäähän tunnuslukulaitekkin koodin silloin pankkiin, kun selaimessa pankki pyytää näpyttelemään tunnuksen tunnuslukukorttiin ja sen jälkeen painamaan OK-näppäintä. Miten pankin palvelin muuten saisi tietää tunnuslukulaitteeseen näpytellyn koodin, ellei tunnuslukulaite lähettäisi koodia kännykkäverkon kautta ? Tunnuslukulaite ei ole missään vaiheessa yhteydessä käyttäjän käyttämään tietokoneeseen. Tunnuslukulaitteen voi ottaa mukaansa ja käyttää missä tietokoneessa tahansa riippumatta käyttöjärjestelmästä tai nettiselaimesta. Eikä tietokoneeseen tarvitse asentaa mitään ohjelmistoa eikä selaimeen mitään lisäosia. Katsos kun se tunnuslukulaite on kännykkä joka on kännykkäverkon kautta suoraan yhteydessä pankin palvelimelle.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Heh. Ei tunnuslukulaitteessa ole mitään yhteyttä minnekkään. Kännykässä voi olla tunnuslukusovellus mutta se on eri asia.

    Gemalto valmistaa myös näitä tunnuslukulaitteita. Tunnuslukulaite on tyhmä pääte, jossa on näppäimistö, nestekidenäyttö, sähköpari, radiolähetin ja pienikokoinen ohjelma jolla pääsee kännykkäverkkoon.

    https://www.gemalto.com/mobile/id-security

    Gemalto on erikoistunut kännykkäverkonkautta tapahtuviin erillaisten vahvan tunnistautumisen tapoihin joista tunnuslukulaitteet ovat vain yksi tapa.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Koska tunnuslukulaite ei ole yhteydessä millään tavoin tietokoneessasi olevaan nettiselaimeen, jossa asioiminen mm pankin kanssa tapahtuu. Käyttäjän pitää itse näpytellä tunnuslukulaitteen näytöllä oleva tunnus selaimessa auki olevalle pankki-istunnolle.

    Lähettäähän tunnuslukulaitekkin koodin silloin pankkiin, kun selaimessa pankki pyytää näpyttelemään tunnuksen tunnuslukukorttiin ja sen jälkeen painamaan OK-näppäintä. Miten pankin palvelin muuten saisi tietää tunnuslukulaitteeseen näpytellyn koodin, ellei tunnuslukulaite lähettäisi koodia kännykkäverkon kautta ? Tunnuslukulaite ei ole missään vaiheessa yhteydessä käyttäjän käyttämään tietokoneeseen. Tunnuslukulaitteen voi ottaa mukaansa ja käyttää missä tietokoneessa tahansa riippumatta käyttöjärjestelmästä tai nettiselaimesta. Eikä tietokoneeseen tarvitse asentaa mitään ohjelmistoa eikä selaimeen mitään lisäosia. Katsos kun se tunnuslukulaite on kännykkä joka on kännykkäverkon kautta suoraan yhteydessä pankin palvelimelle.

    "Miten pankin palvelin muuten saisi tietää tunnuslukulaitteeseen näpytellyn koodin, ellei tunnuslukulaite lähettäisi koodia kännykkäverkon kautta ? "

    Sinulla on kuuppa todella sekaisin.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Avainlukulistat nimenomaan on varastettavissa. Tunnuslukulaitteen jos joku varastaa niin mitä sitten. Varas ei tiedä käyttäjätunnusta eikä PIN-koodia.

    Tunnuslukulaite on kännykkä jolla ollaan yhteydessä pankkiin ja pankin palvelimella on tieto käyttäjätunnuksesta ja laitteen PIN-koodista. Tunnuslukulaitteessa ei ole mitään tietoa mistään eikä sitä voi siis hakkeroida. Kaikki tieto on pankin palvelimella.

    Veikkaanpa. että jos/kun tunnuslukulaite varastetaan, niin on vain ajan kysymys, että varkaat oppivat saamaan laitteen tiedot käsiinsä myös ilman PIN -koodia.

    Ja voihan varas jo ennen laitteen varastamista vakoilla, kun käyttäjä itse näppäilee sen PIN -koodin.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Veikkaanpa. että jos/kun tunnuslukulaite varastetaan, niin on vain ajan kysymys, että varkaat oppivat saamaan laitteen tiedot käsiinsä myös ilman PIN -koodia.

    Ja voihan varas jo ennen laitteen varastamista vakoilla, kun käyttäjä itse näppäilee sen PIN -koodin.

    Tunnuslukulaitteen ja sen pin-koodin lisäksi tarvitaan pankin sivulle kirjoitettava käyttäjätunnus, joka olisi parempi olla vain asiakkaan päässä tai hyvin suojatussa paikassa.

    Mihin pyrit sanomisellasi?

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Avainlukulistat nimenomaan on varastettavissa. Tunnuslukulaitteen jos joku varastaa niin mitä sitten. Varas ei tiedä käyttäjätunnusta eikä PIN-koodia.

    Tunnuslukulaite on kännykkä jolla ollaan yhteydessä pankkiin ja pankin palvelimella on tieto käyttäjätunnuksesta ja laitteen PIN-koodista. Tunnuslukulaitteessa ei ole mitään tietoa mistään eikä sitä voi siis hakkeroida. Kaikki tieto on pankin palvelimella.

    Kännykkä on tosi helppo varastaa ja avata jos sormenjälkitunnistus, samalla sitten pääsee pankkiin tai voi ottaa pikavippejä jne.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Onpas. Kohta kaksi vuotta olen käyttänyt sitä. Minkäs kokoinen sen sitten pitäisi olla jotta sitä voisi sanoa kännykäksi.

    Kännykällä pitää pystyä soittamaan äänipuheluita, ei taida tuolla onnistua.

    Äänestä

Pankit haluaa eroon pahvìsten tunnuslukukorttien teettämisestä ja jakelusta. Ovat sitten keksineet tehdä sen käyttäen direktiiviä verukkeena.

Äänestä

Tiivistettynä.
Tiliisi on pankissa ennalta ohjelmoitu tietyt tunnusluvut. Ne, jotka sait aikaisemmin pahvisena.
Nyt ne vaihtuvat tunnusluvut on pahvisen sijaan kopioitu laitteeseen ja niitä on paljon enemmän niitä voidaan sekotella.

Laitetta ei tarvitse liittää koneeseen vaan ensimmäisellä käyttökerralla annettavalla koodilla naitetaan tietty laite tietyn tilin kanssa, jolloin ei ole väliä millä laitteella otat pankkiin yhteyden.

***
Laitteen patterin luvataan kestävän jotain 7-> vuotta.

Äänestä
  • Laite naitetaan tiliin ja sitten ei olekaan valia milla laitteella tilille mennaan? Mita hourailua tuo on?

    Varmaankin luvataan mita vaan patterista... Sita ei voi tietenkaan ite vaihtaa, patteria, eihan...

    Mita jos laitteessa havaitaan yllattavia vikoja tai koira nielaisee, lapsi oksentaa sen paalle, tms ?

    Ei hjuva.

    Äänestä

  • Onko se 1. kerralla annettava koodi paperilla vai?

    Ettei vaan voida VARASTAA? Mita?

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Laite naitetaan tiliin ja sitten ei olekaan valia milla laitteella tilille mennaan? Mita hourailua tuo on?

    Varmaankin luvataan mita vaan patterista... Sita ei voi tietenkaan ite vaihtaa, patteria, eihan...

    Mita jos laitteessa havaitaan yllattavia vikoja tai koira nielaisee, lapsi oksentaa sen paalle, tms ?

    Ei hjuva.

    ”Laite naitetaan tiliin ja sitten ei olekaan valia milla laitteella tilille mennaan? Mita hourailua tuo on?”

    Joo, huolimattomasti sanottu. T-laite naitetaan tiliin, ei tietyn tietokoneen kanssa. Silloin ei ole väliä mennäänkö tilille tietokoneella, kännykällä, tabletilla tai jollain muulla keksinnöllä.

    ”Varmaankin luvataan mita vaan patterista... Sita ei voi tietenkaan ite vaihtaa, patteria, eihan...”

    Ruotsissa käytetty pidempään ja hyvin kuulemma kestää patterit.

    ”Mita jos laitteessa havaitaan yllattavia vikoja tai koira nielaisee, lapsi oksentaa sen paalle, tms ?”

    Nordea vaihtaa viallisen uuteen. N ohjeistaakin säästämään useita koodeja käyttämättä pahvisessa kortissa, jotta se on nopeasti varalla.
    Jos tapoihin kuuluu oksettaa lasta t-laitteen päälle, niin uusi maksaa 10 eur.

    ”Ei hjuva.”

    Erittäin kätevä, yhtä hyvä kuin pahvinen. Jokaisessa vaiheessa tulee Nordean toimesta tietokoneen näytölle ohje miten mennä tilille, miten vahvistaa maksut, miten tehdä verkko-ostot. Kertaakaan ei ole tarvinnut tarkistaa ohjepaperista.
    Olen nyt käyttänyt parisen vuotta. Olen vanhempi stara ja tarvitsen suoraa valoa laitteeseen, muuten näytön numeroita ei näe kunnolla, kun tulee varjoja. T-laitteessa ei ole omaa valoa näytössä.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Onko se 1. kerralla annettava koodi paperilla vai?

    Ettei vaan voida VARASTAA? Mita?

    ”Onko se 1. kerralla annettava koodi paperilla vai?

    Ettei vaan voida VARASTAA? Mita?”

    Se on paperilla. Toki voidaan varastaa, mutta hyödytöntä.
    Omaamalla tuo koodi ja laite ei vielä pääse tilille. Sillä koodilla naitetaan tietty t-laite tiettyyn tiliin, mutta tilille meno vaatii lisäksi saman käyttäjätunnuksen kuin pahvisessa.

    T-laite on pelkkä tunnuslukugeneraattori. Ei ole yhteydessä mihinkään.
    Voisi samankokoisia puhelimiakin olla, mutta t-laite ei sitä ole. Ja miksi olisi?
    https://www.mulletoi.com/tekniikka-ja-tuunaaminen/puhelintarvikkeet/muut-tarvikkeet/pico-rx-482-sikasnadi-kannykka

    Äänestä

  • Yksikään pankki tuskin hyväksyy tuota linkissäsi esitettyä Picoa tunnuslukulaitteeksi. Mobiilipankin sovellusalustaksi tuo kyllä sopii.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Yksikään pankki tuskin hyväksyy tuota linkissäsi esitettyä Picoa tunnuslukulaitteeksi. Mobiilipankin sovellusalustaksi tuo kyllä sopii.

    "Yksikään pankki tuskin hyväksyy tuota linkissäsi esitettyä Picoa tunnuslukulaitteeksi."

    Sinulla on kuuppa todella sekaisin.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    "Yksikään pankki tuskin hyväksyy tuota linkissäsi esitettyä Picoa tunnuslukulaitteeksi."

    Sinulla on kuuppa todella sekaisin.

    Itselläsi on kuuppa sekaisin. Tunnuslukulaitteet valmistaa Gemalto.

    Vanhalle seniorikansalaiselle, kuten sinä, tämä teknologian kehitys on suuri mysteeri ja sen takia olette pudonneet kehityksen kelkasta luullessanne pankinlähettämien paperisten tunnuslukulistojen olevan nyt siellä tunnuslukulaitteessa.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Itselläsi on kuuppa sekaisin. Tunnuslukulaitteet valmistaa Gemalto.

    Vanhalle seniorikansalaiselle, kuten sinä, tämä teknologian kehitys on suuri mysteeri ja sen takia olette pudonneet kehityksen kelkasta luullessanne pankinlähettämien paperisten tunnuslukulistojen olevan nyt siellä tunnuslukulaitteessa.

    Hanki puhuva tunnuslukulaite koska luetun ymmärtäminen on hakusessa.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Itselläsi on kuuppa sekaisin. Tunnuslukulaitteet valmistaa Gemalto.

    Vanhalle seniorikansalaiselle, kuten sinä, tämä teknologian kehitys on suuri mysteeri ja sen takia olette pudonneet kehityksen kelkasta luullessanne pankinlähettämien paperisten tunnuslukulistojen olevan nyt siellä tunnuslukulaitteessa.

    Gemalto on yhteen toiseen tarkoitukseen rakennettu.
    Kuvitteletko Gemalton olevan ainut valmistaja?

    Mikä estää paperisten tunnuslukulistojen olevan nyt siellä tunnuslukulaitteessa?

    Äänestä

  • Jos laite antaa vastineeksi luvun johonkin syötettyyn vaihtuvaan lukuun,
    voisi olla joku valmiiksi generoitu lista, joka sisältää lukupareja.
    Tai voisi olla matemaattinen kaava, joka palauttaa annettuun lukuun vastauksena takaisin tunnistautumissivulle luvun.

    Mutta toisin on DB:n systeemissä, missä laite vain antaa lukuja yksi kerrallaan.
    Lukuja on kuitenkin vain miljoona. Koska laitte ei mitenkään tiedä mitä lukuja on käytetty, pitää kaikkien sen antamien lukujen toimia millä kerralla tahansa.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Jos laite antaa vastineeksi luvun johonkin syötettyyn vaihtuvaan lukuun,
    voisi olla joku valmiiksi generoitu lista, joka sisältää lukupareja.
    Tai voisi olla matemaattinen kaava, joka palauttaa annettuun lukuun vastauksena takaisin tunnistautumissivulle luvun.

    Mutta toisin on DB:n systeemissä, missä laite vain antaa lukuja yksi kerrallaan.
    Lukuja on kuitenkin vain miljoona. Koska laitte ei mitenkään tiedä mitä lukuja on käytetty, pitää kaikkien sen antamien lukujen toimia millä kerralla tahansa.

    Nordean t-laitteessa voi olla esim. 100 kpl yhdeksännumeroista edeltä laadittua numerojonoa, joista laitteeseen pin-koodilla kirjautuessa laite antaa yhden näkyviin tunnusluvuksi.

    Tilille kirjautuessa täytyy täsmätä
    a) käyttäjätunnus
    b) t-laitteen pin-koodi
    c) tunnusluvun täytyy olla tuossa t-laitteen 100 numerojonon joukossa.

    ***

    Pankista lähtevää maksua vahvistaessa pankki pyytää näppäilemaan tietyn, muistaakseni 4-numeroisen luvun t-laitteeseen. Se on sama tilanne kuin pankki pyytäisi antamaan pahvikortin tunnusluvun järjestysnumerolla esim. 50.
    Saatu tunnusluku näppäillään vahvistukseksi pankkiin.

    ***

    Ostosta vahvistaessa täytyy täsmätä
    a) käyttäjätunnus
    b) t-laitteen pin-koodi
    c) pankki pyytää näppäilemaan tietyn, muistaakseni 6-numeroisen luvun t-laitteeseen. Se on sama tilanne kuin pankki pyytäisi antamaan pahvikortin tunnusluvun järjestysnumerolla esim. 10.
    Saatu tunnusluku näppäillään vahvistukseksi pankkiin.

    Missään vaiheessa t-laite ei ole eikä tarvitse olla yhteydessä pankkiin tai tietokoneeseen tai minnekään muuallekaan.

    ***

    DB:n syysteemi vaikuttaa oudolta. Kait DB sentään vaatii lisäksi käyttäjätunnuksen?

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    ”Laite naitetaan tiliin ja sitten ei olekaan valia milla laitteella tilille mennaan? Mita hourailua tuo on?”

    Joo, huolimattomasti sanottu. T-laite naitetaan tiliin, ei tietyn tietokoneen kanssa. Silloin ei ole väliä mennäänkö tilille tietokoneella, kännykällä, tabletilla tai jollain muulla keksinnöllä.

    ”Varmaankin luvataan mita vaan patterista... Sita ei voi tietenkaan ite vaihtaa, patteria, eihan...”

    Ruotsissa käytetty pidempään ja hyvin kuulemma kestää patterit.

    ”Mita jos laitteessa havaitaan yllattavia vikoja tai koira nielaisee, lapsi oksentaa sen paalle, tms ?”

    Nordea vaihtaa viallisen uuteen. N ohjeistaakin säästämään useita koodeja käyttämättä pahvisessa kortissa, jotta se on nopeasti varalla.
    Jos tapoihin kuuluu oksettaa lasta t-laitteen päälle, niin uusi maksaa 10 eur.

    ”Ei hjuva.”

    Erittäin kätevä, yhtä hyvä kuin pahvinen. Jokaisessa vaiheessa tulee Nordean toimesta tietokoneen näytölle ohje miten mennä tilille, miten vahvistaa maksut, miten tehdä verkko-ostot. Kertaakaan ei ole tarvinnut tarkistaa ohjepaperista.
    Olen nyt käyttänyt parisen vuotta. Olen vanhempi stara ja tarvitsen suoraa valoa laitteeseen, muuten näytön numeroita ei näe kunnolla, kun tulee varjoja. T-laitteessa ei ole omaa valoa näytössä.

    "T-laitteessa ei ole omaa valoa näytössä. "

    Miksei ?

    Casion digitaalinäyttöisessä rannekellossa oli jo vuosia sitten Lithiumparisto, jolle luvattiin, että kestää 7 vuotta sillä oletuksella että valonappia painetaan 10 kertaa vuorokaudessa 1 sekunti kerrallaan joka päivä.

    Tuon valonapin painallus siis sytyttää näytön valaisevan LEDin loistamaan siksi aikaa, kun nappia pitää alhaalla.

    Riittäisikö CR2032 -standardilithiumpariston energiasisältö tuohon ?

    siis syöttämään virtaa kellon elektroniikalla ja LCD -näytölle koko ajan, ja lisäksi syöttämään virtaa LEDille 25570 sekunnin ajaksi.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    "T-laitteessa ei ole omaa valoa näytössä. "

    Miksei ?

    Casion digitaalinäyttöisessä rannekellossa oli jo vuosia sitten Lithiumparisto, jolle luvattiin, että kestää 7 vuotta sillä oletuksella että valonappia painetaan 10 kertaa vuorokaudessa 1 sekunti kerrallaan joka päivä.

    Tuon valonapin painallus siis sytyttää näytön valaisevan LEDin loistamaan siksi aikaa, kun nappia pitää alhaalla.

    Riittäisikö CR2032 -standardilithiumpariston energiasisältö tuohon ?

    siis syöttämään virtaa kellon elektroniikalla ja LCD -näytölle koko ajan, ja lisäksi syöttämään virtaa LEDille 25570 sekunnin ajaksi.

    Laitteen valo ei ole tarpeen, kun on hyvä valaistus. Miksi tuhlata patteria?

    Äänestä

Ei ole kestävää kehitystä tuollainen kertakäyttöisen elektrosaastan tuottaminen.

Äänestä
  • Samaa mieltä. Eduskunta ei tietenkään pane hanttiin hyvävelibisnekselle. Media ei tietenkään uutisoi, kuinka paljon päättäjillä ja päättäjiä lähellä olevilla tahoilla on sähkö- ja elektroniikkaosakkeita paperiosakkeiden lisäksi.

    Äänestä

  • Hassua söpöttää tuollaisten pikkulaitteiden kestävästä kehityksestä.
    Jos laitteen akku/patteri kestää seitsemän ( 7) vuotta niin kuinka monta älypuhelinta, tablettia ja tietokonetta on romutettu samassa ajassa.

    Äänestä

No, niissä tunnusluvuissa olennaisia ovat ne luvut, joilla kuittaat jonkin suorituksen maksuun meneväksi tai sitten ne luvut joilla todistat henkilöllisyytesi johonkin toiseen palveluun kirjautuessasi.
Nämä tunnusluvut toimivat siten, että kun olet esim. maksua hyväksymässä maksuun pantavaksi, tietokoneen ruudulla näkyy jokin numerosarja joka sinun pitää syöttää siihen tunnuslukulaitteeseen ja kun olet sen tunnuslulaitteeseen oikein syöttänyt, laite antaa sinulle uuden luvun joka sinun on sitten syötettävä tetokoneen näytöllä näkyvään sille varattuun tilaan - eli sitä näytöllä ollutta lukua vastaava koodi on ohjelmoitu sinne tunnuslukulaitteen muistiin ja naps kun olet oikein syöttänyt luvut niin homma on siinä. Sama juttu henkilöllisyyden vahvistamisen kanssa. Näytöllä näkyvää koodia vastaava luku pitää hakea tunnuslukulaitteen muistista ja syöttää tietsikan näytöllä olevaan sille varattuun tilaan. Tunnuslukulaitteen muistiin on syötetty pankin verkosta näytölle syöttyviä koodeja vastaavat numerosarjat.

Itse palveluun kirjautuminen tapahtuu ihan yleisen käytännön mukaan - käyttäjätunnus ja numeroina esitetty salasana eli pin.

Äänestä
  • Veikkaanpa ettei noissa laitteissa ole tallennettuna mitään listaa tunnusluvuista vaan koodi muodostetaan matemaattisesti PIN-koodista, laitteen sisäisestä yksilöllisestä "sarjanumerosta" ja verkkosivun antamasta numerosarjasta. Vrt tiivistefunktio. Kun pankilla on nämä samat tiedot niin sielläpäässä voidaan laskea asiakkaan antaman koodin oikeaksi.

    Äänestä

  • No, ihan sama, miten se sinne muistiin tai prosessoriin on ohjelmoitu muodostettavaksi.

    Siellä ja täällä päässä.

    Periaate on kuitenkin se, että tietokoneella näkyvä koodin syöttäminen tunnuslukulaitteeseen tuottaa sitä koodia vastaavan numerosarjan joka on sitten hyväksyttävästi syötettävä pankin verkkopalveluun.

    tuleeko vielä ykköstä ja nollaa.

    Äänestä

Kun laitat numerolaitteen umpinaiseen metallirasiaan niin kappas vaan. Tunnusluku ei enää kelpaakaan: Faradayn häkki!

Äänestä
  • Pitääkö sen olla silloin metalliboxissa silloin, kun näppäilee lukuja?

    Äänestä

  • Olen kokeillut jonkun pankin (kävin asentamassa tutulle sovelluksen kännykkään) kännykkäsovelluksella mitä tapahtuu kun katkaisee wifin sekä mobiiliverkon.
    Toimminta muuttui niin että pin luvun kirjoittaminen ei riittänyt, vaan piti kirjoittaa muistaakseni kirjautumissivulla ollut koodi sovellukseen, johon sovellus taas vastasi luvulla joka piti kirjoittaa kirjautumissivulle.


    Oma DB pankkitilin kirjautuminen toimii eri tavalla

    Luulisi tunnuslukulaitteessakin olevan tämä varatoiminto, jos laite tarvitsee yhteyttä. Jos se tarvitsee yhteyttä, niin silloin siinä lienee samalla sama toiminto kuin puhelimessa eli kirjautumissivu saa tiedon heti pin koodin laitteeseen syöttämisen jälkeen.

    Täällä ei taida olla varsinaista asiantuntijaa paikalla tai sitten sillä on vaitiolovelvollisuun :)

    Äänestä

  • Höpö höpö. T-laitteessa ei ole mitään yhteyttä. Se on pelkkä laskukone.

    Äänestä

  • Luottokortin kokoisessa laitteessa on nappiparisto jonka virralla nettiyhteys toimii vuosia. Ei enää tarvita painavia akkuja ei Sim kortteja. Samanlaisia paristoja kun saisi puhelimeenkin niin ei tarvis koskaan latailla.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Olen kokeillut jonkun pankin (kävin asentamassa tutulle sovelluksen kännykkään) kännykkäsovelluksella mitä tapahtuu kun katkaisee wifin sekä mobiiliverkon.
    Toimminta muuttui niin että pin luvun kirjoittaminen ei riittänyt, vaan piti kirjoittaa muistaakseni kirjautumissivulla ollut koodi sovellukseen, johon sovellus taas vastasi luvulla joka piti kirjoittaa kirjautumissivulle.


    Oma DB pankkitilin kirjautuminen toimii eri tavalla

    Luulisi tunnuslukulaitteessakin olevan tämä varatoiminto, jos laite tarvitsee yhteyttä. Jos se tarvitsee yhteyttä, niin silloin siinä lienee samalla sama toiminto kuin puhelimessa eli kirjautumissivu saa tiedon heti pin koodin laitteeseen syöttämisen jälkeen.

    Täällä ei taida olla varsinaista asiantuntijaa paikalla tai sitten sillä on vaitiolovelvollisuun :)

    "Luulisi tunnuslukulaitteessakin olevan tämä varatoiminto, jos laite tarvitsee yhteyttä. Jos se tarvitsee yhteyttä, niin silloin siinä lienee samalla sama toiminto kuin puhelimessa eli kirjautumissivu saa tiedon heti pin koodin laitteeseen syöttämisen jälkeen."

    Toit hyvän tiedon, että tuntemattoman pankin kännykkäsovelluksessa on t-laitetta vastaava varatoiminto, mutta menit sotkemaan hyvän kirjoituksen tällä ylläolevalla kappaleella.

    Kännykkäsovellus ja t-laite ovat tyystin eri asioita. Mistäköhän tämä kuvitelma, että t-laite on yhteydessä pankkiin on saanut alkunsa?

    Äänestä

  • jos tarkoittaa tuossa jos, ei kun. Spekulaatiota.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    "Luulisi tunnuslukulaitteessakin olevan tämä varatoiminto, jos laite tarvitsee yhteyttä. Jos se tarvitsee yhteyttä, niin silloin siinä lienee samalla sama toiminto kuin puhelimessa eli kirjautumissivu saa tiedon heti pin koodin laitteeseen syöttämisen jälkeen."

    Toit hyvän tiedon, että tuntemattoman pankin kännykkäsovelluksessa on t-laitetta vastaava varatoiminto, mutta menit sotkemaan hyvän kirjoituksen tällä ylläolevalla kappaleella.

    Kännykkäsovellus ja t-laite ovat tyystin eri asioita. Mistäköhän tämä kuvitelma, että t-laite on yhteydessä pankkiin on saanut alkunsa?

    Olsikin ihmelaite ja paristo jos ottaisi verkkoyhteyksiä ja paristo kestäisi 7 vuotta.

    Äänestä

Tunnusluvut paperilla on sekä ekologisempi että turvallisempi.

1. Irrallinen tunnuslukulista on varkaalle arvoton, ellei hän tiedä tilin tunnuslukua ja salasanaa. Kun pankki lähettää listan asiakkaalle, postissa mahdollisesti luuraava kirjeenhöyryttäjä ei hyödy mitään listasta.

2. Listan oikea haltija voi helposti ottaa listasta varakopion katoamisen varalle.

3. Lista ei tuota elektroniikkajätettä eikä ole vaarallinen vaikka koira tai lapsi söisi.

4. Kun teippaa kannettavan kameran umpeen, niin eipä netissä väijyvä vakoojakaan näe listaa missään vaiheessa, eikä kameraa kaikissa kannettavissa olekaan.

5. Kaikki elektroniset laitteet ovat hakkeroitavissa. Myös ne "turvalliset" tunnuslukurimpulat.

Äänestä

Rahat voi nyt varastaa miten tahansa.

Ja mitä enemmän on kaikenlaisia digitaalisia härpäkkeitä käytössä, sitä helpompaa varastaminen on.

Äänestä

Danske Bank tunnuslukulaite.
Laitteessa on vain yksi nappi.
Nappia painamalla saa näytölle 6 numeroisen luvun.

Äänestä

HUOM !, Onko laite näppäin pohjainen vai hipaisutoimintainen, siis paineellaanko nappeja vai onko se älypuhelin tyyppinen hipaisu laite, tämä sillä että en pysty sairaiteni takia käyttämään yhtäkään hipaisu toiminnalla olevaa laitetta, sormeni
painaa aina kunnolla nappia/näyttöä, ja lähes kaikkia älypuhelimia koittaneena
olen todennut että se ei minulle vaan yksinkertaisesti käy, siis millainen laite on
kyseessä.

Äänestä
  • Simmonen -80-luvun pikkuruisen taskulaskimen näköinen ja kokoinen paineltavilla näppäimillä.
    Voi niitä tietysti olla muunkinlaisia.

    Olisiko kosketusnäyttökynästa apua ?

    Äänestä

  • Aloittaja

    Ylläolevassa viestissä on kerrottu, millainen Danske-Bankin laite on.

    Äänestä

  • O-li-ver kirjoitti:

    Ylläolevassa viestissä on kerrottu, millainen Danske-Bankin laite on.

    Mutta entäs sitten kun DB:n kirjautumisikkunassa ei näy koko "tunnuslukulaite"-välilehteä? Miten sitten tulisi toimia?

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Mutta entäs sitten kun DB:n kirjautumisikkunassa ei näy koko "tunnuslukulaite"-välilehteä? Miten sitten tulisi toimia?

    Se laite on tilaamatta? Eli laite tilataan, niin samalla se pistetään pankin päässä osoittamaan sinun profiiliasi. Sinulla on sitten tilejä profiilissa, mitä voi käyttää. Profiili löytyy web-sivuilta, joille pitää taas logata pankki-tunnuksilla.
    Älä siis säilytä pankki-tunnuksia ja varsinkaan salasanaa ja eSafeID:tä samassa paikassa!

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Simmonen -80-luvun pikkuruisen taskulaskimen näköinen ja kokoinen paineltavilla näppäimillä.
    Voi niitä tietysti olla muunkinlaisia.

    Olisiko kosketusnäyttökynästa apua ?

    Haitaako jos menee pankkiin tuksun kuvien katselun jälkeen?

    Äänestä

DanskeBank.
Tunnuslukulaite helpompi käyttää kuin tunnuslukulista.

Äänestä

Tunnusluku laite on ihaan hirveä. Se lukkiutuu helposti. Mieheni, joka ei sitä oikein osaa käyttää sitä. Paineli niitä paperi liuskassa olevia numeroita, vaikka koneen käyttäjä tunnus, vai onko se koneen pin koodi on muistissa.
No se kyseli puk koodia, kun meni lukkoon. Miehellä on vanha puhelin, ei sillä nettiin pääse.
Miehellä on tili nordeassa. Niinhän siinä sitten kävi, ei se pystynyt hyviksen sivun tekstiä lukemaan ollenkaan ja suuttui siitä, eikä edes halunnut soittaa, mitä asia koski, kun ei pääse enää nordean paperi liuskoilla lukemaan viestejä.

Äänestä
  • Jos Tunnuslukulaitteen puk koodi lukkiutuu.pitääkö hakea uusi laite vai saako vanhan laitteen nollattua.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Jos Tunnuslukulaitteen puk koodi lukkiutuu.pitääkö hakea uusi laite vai saako vanhan laitteen nollattua.

    Pankkisi varmaankin kertoo asian.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Jos Tunnuslukulaitteen puk koodi lukkiutuu.pitääkö hakea uusi laite vai saako vanhan laitteen nollattua.

    Eihän siinä edes ole mitään puk-koodia. Ubuntun käyttäjät ainakin osaa asettaa tarvittaessa minkä koodin hyvänsä.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Eihän siinä edes ole mitään puk-koodia. Ubuntun käyttäjät ainakin osaa asettaa tarvittaessa minkä koodin hyvänsä.

    Kyllä siihen on PUK-koodi jolla saa tunnusluvun resetoitua. Pankista saa sen.

    Äänestä

Vain pankki tietää, miten kullekin asiakkaalle jaettu tunnuslukulaite toimii. Ja jos patteri tyhjenee joskus, saat uuden laitteen. Voi toimia eri tavalla. Osa tietoturvaa. Pankki tunnistaa, jos joku yrittää jossakin hakkeroida jotain. Ei julkisia standardeja.

Äänestä

Salainen laaser sojoitin lähettää yhteyden pankkiin joka tarkastaa että käyttäjää on oikea.

Äänestä

"Onko käytössäsi valkoinen tunnuslukulaite? Tärkeää tietoa sinulle
Selkeytämme tunnistautumisvälineiden valikoimaamme, ja jatkossa tarjoamme asiakkaille vain Nordea ID -sovelluksen ja mustan Nordea ID -laitteen tunnistautumista varten. Luovumme vanhasta valkoisesta tunnuslukulaitteesta asteittain:

30.3.2025 alkaen valkoisella tunnuslukulaitteella ei voi enää kirjautua mobiilipankkiin. Jos haluat jatkaa mobiilipankin käyttöä, sinun tulee ladata Nordea ID -sovellus puhelimeen tai tablettiin. Lue ohjeet, miten otat Nordea ID -sovelluksen käyttöön.

15.9.2025 valkoisen tunnuslukulaitteen käyttö loppuu kokonaan. Varmista tätä ennen, että sinulla on käytössäsi joko Nordea ID -sovellus tai Nordea ID -laite.

Miksi luovumme vanhasta tunnuslukulaitteesta?

Uudistamme digitaalista pankkiasiointia ja haluamme varmistaa, että sinulla on nykyaikaiset tunnistautumisen välineet käytössäsi. Nordea ID -sovellus ja Nordea ID -laite ovat uudempia tunnistautumisen välineitä, jotka näyttävät selkeästi, mihin kirjaudut ja mitä vahvistat."

Nordean sivuilta kopioitu.

Äänestä

Ketjusta on poistettu 15 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


O-li-ver kirjoitti:

Osaako joku sanoa mikä on noiden pankkien käyttöönotettavien tunnuslukulaitteiden toiminta periaate? Esim. pöytäkoneeseen ne ei ole yhdistetty mitenkään.
Onko siinä laitteessa mitään paristoa?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu