Katselin Youtubesta videon, jossa hätään joutuneen purjeveneen miehistöä yritettiin pelastaa suomalaiseen rahtilaivaan. Vaikka ei ollut mikään myrsky eikä edes poikkeuksellisen kova merenkäynti, niin yritykseksi jäi, vaikka kauan puuhattiin.
Yhtä turhia kuin rahtilaivat ovat pelastuslautat. Myrskyssä ne kaatuvat, täyttyvät vedellä tai tuuli vie ne ennen kuin niihin onnistuu pääsemään sisään.
Ainoa kohtuullisen varma apu yhtään kovemmassa kelissä on helikopteripelastus.
Minä en edes yrittäisi mennä lauttaan yhtään kovemmalla tuulella, vaan kiskoisin niskaan pelastautumispuvun, ottaisin mukaan henkilökohtaisen hätälähettämisen ja yrittäisin pysyä meressä hengissä sen aikaa, että apu saapuu paikalle jos on saapuakseen.
Yhtä turhia kuin rahtilaivat ovat pelastuslautat. Myrskyssä ne kaatuvat, täyttyvät vedellä tai tuuli vie ne ennen kuin niihin onnistuu pääsemään sisään.
Ainoa kohtuullisen varma apu yhtään kovemmassa kelissä on helikopteripelastus.
Minä en edes yrittäisi mennä lauttaan yhtään kovemmalla tuulella, vaan kiskoisin niskaan pelastautumispuvun, ottaisin mukaan henkilökohtaisen hätälähettämisen ja yrittäisin pysyä meressä hengissä sen aikaa, että apu saapuu paikalle jos on saapuakseen.
Vastaukset 61
Vanhimmat
Kyllä minä yrittäisin mennä lauttaan, ei siinä mitään häviä, mutta vasta sitten kun vene on menossa alta.
Ei kukaan pakoita menemään pelastuslauttaan. Saat vapaasti jäädä veneeseen tai mennä veteen. Mutta älä yritä levittää vääriä tietoja lauttojen toiminnasta. Mihinkään avomeripurjehdukseen et voi osallistua ilman pelastuslauttaa. On typerää luulla tietävänsä asiasta enemmän kuin esim. SOLAS, World Cruising Club tai ISAF . Oma kokemukseni lautan toiminnasta rajoittuu tosin vain Viking Resqueme lautan laukaisuun 2018 karkeassa kelissä Atlantilla. Hyvin toimi.
Tällä palstalla kanoottiliivien, uima- asujen, sukelluskuivapukujen suosittelijat ja uimalla itsensä pelastavat eivät ymmärrä avomeripurjehduksesta ja olosuhteista mitään ja levittävät vaarallisia mielipiteitä. Kannattaa katsoa alan kirjallisuutta perustiedoksi. Esim edellä mainittu henkilökohtainen PLB ei kelpaa aluksen epirbin korvaajaksi. S/y Cheeky Rafikyn miehistöllä oli upotessa ko laitteet kunnes hukkuivat, eikä ketään löydetty.
Seppomartti
Nykyaikaan kuuluu ”uskon vasta kun näen” -asenne. Mitään virallisen tahon antamaa tietoa tai tiedettä ei uskota, mielummin uskotaan kaverin sanaa, omaa vajavaista järkeilyä tai tuntemattoman nettikirjoittelua.
Heitetään noppaa kerran ja saadaan kutonen. Sen jälkeen tullaan tänne nettiin huutelemaan, että aina kun noppaa heittää niin tulee kuutonen, kyllä minä tiedän kun olen kokeillut.
Milloin viranomaiset ovat salaliitossa lääkefirmojen tai vaikkapa paukkuliivien valmistajien kanssa.
On paljon eroa heinäkuisella Airistolla ja Atlantin myrskyillä. Mikä käy yhteen, ei ehkä käy toiseen. Aloittaja ei täsmentänyt, kumpaa tarkoitti.
Seppomartti,+sinulla+on+varmaan+vankkaa+kokemusta+mutta+puhut+aina+vain+avomeripurjehduksesta+suurilla+merillä.+99,9%+suomalaisista+purjehtii+muualla,+jopa+sisävesillä.
Aloittajan tekstissä mainittiin rahtilaiva, myrsky ja helikopteripelastus. Ei ihan kuulosta heinäkuiselta Airistolta.
Totta, suomalaisista suurin osa hukkuu ilman liivejä ja etenkin suojaisilla vesillä. Avomerellä tuiki harvoin. Ei pidä tyrkytellä avomerelle vääriä toimintatapoja
seppomartt
Cheeki Rafikin onnettomuus oli turha. Jos merivettä tulee sisään, oikea ratkaisu ei ole jatkaa purjehdusta. Kummallista, etteivät heti tajunneet merivedeksi. Atlantilla sen kyllä maistaa hyvin helposti.
Pelastuslautta ei ole turha. Sitä on tarkoitus käyttää vain veneen upotessa. Kyllä silloin on aina ilman muuta paremmat selviämismahdollisuudet lautassa kuin meressä.
Linkittäkääpä tapauksia, joissa kovassa merenkäynnissä pelastuslautan käyttö on purjeveneessä onnistunut. Minä tiedän vain sellaisia, joissa lautta on lähtenyt matkoihinsa tai joissa se on kaatunut.
Miten se lautta lähtee matkoihinsa jos se on oikeaoppisesti kiinnitetty veneeseen laukaisunarullaan?
Se lähtee ja kuuluukin lähteä. Vai olisiko parempi, että se hajoaisi vedosta tai seuraisi venettä syvyyksiin?.
Seppomartti
Kyllä näitä tarinoita löytyy paljon jossa pelastuslautta on pelastanut. Eikä ole lautta kaatunut. On tapahtunut myös suomalaisille ja näitä tarinoita löytyy netistä ihan suomeksikin (pari kappaletta). Löytyy myös eri maiden meripelastuksen ottamia videoita joissa vinssataan onnistuneesti lautasta. Ihan Youtubestakin löytyy. Paljon. Tarinoita on myös mm. cruisers-forumissa.
Mutta Seppo, sehän menee niin että lautta todellakin on kiinni laukaisunarullaan veneessä juuri siksi ettei sitä menetetä ennenkuin sinne on siirrytty. Siirtymisen jälkeen lautan varusteisiin kuuluvalla veitsellä katkaistaan laukaisunaru jottei uppoava vene vie lauttaa syvyyksiin tai riko sitä.
Käsittääkseni naru on mitoitettu katkeamaan, jos alus uppoaa ennen narun katkaisua.
Täytyy kertoa hieman lisää, saattaa olla laajempaa mielenkiintoa. E.m. kokemukseni perusteella voin vahvistaa, että 10mm skuutilla veneeseen kiinnitetty laukaisunaru kyllä kesti. Lautan painter/ laukaisunaru sen sijaan irtosi koska vauhtia oli liikaa. Ei lauttaa voi hinata kovaa sitä hajoittamatta
Siinähän on isot vesipussit ja ajoankkuri
Ilman purjeita myötäiseen köysillä vauhti oli jarrutettu 5-6 solmuun, aallonkorkeus oli pari vrk:n ajan grib filessä 5.5-7 m kunnes tuli se "suuri aalto". Takakaiteen telineessä olleet pelastuslautta ja -rengas iskeytyivät irti. Mikä lie surffivauhti oli silloin. Tilanteesta voi oppia montakin asiaa.
seppomartti
Miksi tässä tapauksessa piti jättää vene? Ilmeisesti se kuitenkin kellui kun ajelehti 5-6kn vauhtia eikä myöskään tainnut olla tulipaloa?
Eikäs Seppomartti tuossa kirjoittanut että aalto irroitti lautan peräkaiteesta ja siksi se laukesi ja jäi laukaisunarun varaan. Siis tahaton tapahtuma.
"kunnes tuli se "suuri aalto". Takakaiteen telineessä olleet pelastuslautta ja -rengas iskeytyivät irti."
Kehno apuaan se lautta on, mutta paras. Lautalle pelastuspuku päälle ja apua odottamaan. Myös laivoissa on nostureita, joilla voi nostaa koko lautan ylös.
Lautta ei liene täydellinen, mutta lusää pelastumisen todennäköisyyttä. Lauttaa tulee osata käyttää oikein. Mites Estonian tapauksessa ? Varmaan suurempi osuus lautalla olleista selvisi kuin vedessä olleista ?
Fastnet 1979 myrskyssä kuoli 15 kilpailijaa. 8 kuoli veneestä huuhtoutumalla tai kaatuneen veneen alle hukkumalla. 7 kuoli pelastuslauttaan päästyään. Noista kolme kuoli jätettyään pelastuslautan, kun vierelle tuli laiva, jossa verkko. Vain osa jaksoi kiivetä verkkoa pitkin. Vain kolme kuoli pelastuslautan ongelmien takia. Kaikkien näiden 7 vene löytyi kellumasta myrskyn jälkeen eli lähtivät turhan innokkaasti pois veneestä.
14 pelastui lautan ansioista eli vene upposi. Paljon useampi pelastui lautan kautta tai lautasta huolimatta.
Vain muutamassa veneessä ei päästy lauttaan sitä yritettäessä/halutessa. Suurimmassa osassa syy oli lautan huuhtoutuminen kannelta mereen ennen sen käyttöönottoa.
https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=http://www.blur.se/images/fastnet-race-inquiry.pdf&ved=2ahUKEwjCnPW1-drjAhWp16YKHaryC-MQFjABegQIBBAB&usg=AOvVaw1gaC1zCjDL43gYFS5Ti5hH
Tuosta on opittu paljon. Nykyään sekä veneet että lautat ovat parempia. Tiedetään myös, että lautalle mennään vasta veneen ollessa varmasti uppoumassa. Missään tapauksessa ei mennä veteen oli sitten millaiset pelastautumispuvut tai liivit tahansa.
Täydennetään sen verran, että veteen hypätään veneestä tai lautasta pelastusliiveissä ennen helikopteripelastusta
seppomartti
Kyllä ainakin Meriturvan koulutuksessa pelastushelikopterilentäjä sanoi, että yleensä pelastettavat nostetaan suoraan veneestä. Kovassa myräkässä tietysi heiluva masto voi olla ongelma, jos veneellä ei voi purjehtia tai ajaa suuntaan, jossa vene stabiloituu. Veteen ei pidä hypätä ellei pelastaja niin kehota.
Ilmeisesti Meriturvan kurssilla on vaihteleva käytäntö. Meitä kehoitettiin lautasta pomppaamaan veteen katossa roikkuvan helisimulaattorin pelastettavaksi. Pintapelastaja teloisi itsensä pahasti vaikkei osuisikaan mastoon. Veneen liikkeet ylös/ alas murtuvassa aallokossa ovat luokkaa 4-6m!. Telttakankaalla kokeillut ja muut voivat katsella youtubesta helipelastusta ja olosuhteita esim norjalaisen KOLIBRI Swan 44 miehistön pelastuksesta. Azpres rescue ops oli ehkä osoite. Kaikki siinäkin hyppivät veteen. Sidney- Hobart kilpailusta muistaakseni löytyy vielä pahempia videoita.
seppomartti
Riippuu tietysti kelistä ja veneestä mikä onnistuu. Suomessa ei juuri koskaan pelasteta myrskyyn joutuneista veneistä ihmisiä. Sen sijaan sairauskohtauksen saaneita pelastetaan vuosittain. Pelastajat kyllä kertovat miten haluavat pelastaa. Veteen ei tosiaan pidä hypätä ellei pyydetä.
Kaverini joka toimii vartiolentueen pintapelastajana sanoi, että tapa riippuu täysin olosuhteista. Mikä on turvallisin tapa, ensissijaisesti pinturille. Toki koittavat ensin vinssauksen veneestä jos se on vain mahdollista. Peöastajastaan toimintakykyä ei kuitenkaan riskeerata, koska pelastustehtävä loppuu riskin realisoituessa ja kopetri palaa tukikohtaan.
Meriturvassa opetetiiin tosiaan vain vedestä pelastus heli-simulaattoriin.
On kyllä jengillä ihme ajatuksia tässä ja tuossa paukkuliivi-keskustelussa. Ihan kun eivät olisi koskaan edes olleet merellä veneessä. Eivät ole ainkaan olleet kun tuulta on yli 5 m/s ja aurinko ei paista.
Olen pystyttänyt myrskytuulissa telttaa mm. Huippuvuorilla. Vaikka teltta oli myrskynkestävää mallia (geodeetti) ja meitä oli kolme, oli täysi työ saada pidettyä teltta pystytysvaiheessa edes paikallaan.
Grönlannissa laskuvarjojääkärikillan vaeltajia kuoli hypotermiaan, kun teltan pystytys myrskyssä epäonnistui.
Teltta on hiton helppo pala kangasta hallittavaksi verrattuna pelastuslauttaan. Kyllä minä vähän epäilen juttuja lautan käyttökelpoisuudesta myrskyssä. Ne perustuvat silkkaan tietämättömyyteen ja kokemuksen puutteeseen.
Sinä siis telttailukokemuksen perusteella, täysin ilman kokemusta pelastuslautoista, epäilet lautan käyttökelpoisuutta myrskyssä. Ja puhut vielä muiden kokemuksen puutteesta !
Lue nyt tuo linkkaamani juttu Fastnetista. Tai edes se yksi kappale pelastuslautoista. Tuollaista myrskyä ei tule koskaan Itämerellä purjehduskaudella. Silti pelastuslauttoja käytettiin onnistuneesti. Tosin niitä myös kaatui paljon. Nuo olivat 70-luvun lauttoja, joista on opittu paljon.
Teltassa on se ero ettei sen pohjassa ole painoja eikä siinä ole ajoankkuria. Eikä sen ympärillä mene kelluttavaa rengasta joka tukee "telttaa" aika paljon (yhdessä pohjassa olevan painon kanssa). Eikä teltassa ole ilmakaaria jotka pitävät sen muodossaan.
Teltan pystytys on muutenkin kovin erillaista. Ei paleastuslautan ongelma ole se, etteikö sen "pystytys" onnistu kun se on laukaistu. Eikä sen pystyssä pysyminen ole mikään ongelma. Lisäksi se on suunniteltu niin, että se kääntyy oikein päin jos se kaatuu.
Lautta väärin käytettynä ei tietenkään toimi. Ei mikään laite toimi kunnolla ellei sitä osaa käyttää. Kyllä kaikkea pitää harjoitella. Myös lauttaan nousemista pelastuslivit päällä. Kuinka moni on treenanut tuota eläessään ikinä? Tai sitten allokossa ja tuulessa.
Kannattaa käydä Meriturvan järjestämissä koulutustapahtumissa:
http://www.meriturva.fi/fi/kuvagalleria/allaskoulutus/pelastuslautat/
Meriturvan isossa altaasaa saadaan aikaiseksi allokkoa ja tuulta noihin treeneihin.
Tässä vähän kokemuksia testistä huonossa kelissä:
https://www.yachtingmonthly.com/sailing-skills/life-in-a-liferaft-2-28955
En ymmärrä miksi sieltä veneestä pitää poistua? Jos vene ei vuoda, niin miksi riskeerata henkensä ja poistua veneestä? Luukut kiinni ja odotellaan. Ihmisellä on luontainen taipumus ”päästä pois” pelottavasta tilanteesta vaikka parasta olisi vain olla ja odottaa. Aika harvoin se vene uppoaa edes myrskyssä jos sillä ei ole törmätty mihinkään. Sen sijaan on lukemattomia tapauksia jossa vene on hylätty ja se pysyy pinnalla ajelehtimalla vielä kuukausia.
Just näin. Jos vene ei ole uppoamassa, se itse on erinomainen pelastuslautta.
Vain harvat ihmiset ovat olleet myrskyssä. Esimerkiksi Suomen sisämaassa ei ole koskaan ollut myrskyä. Siellä kymmenen minuutin keskituuli ei ole koskaan yltänyt lukemiin 21 m/s.
Kun puuskat yltävät yli 15 metrin sekunnissa, monet alkavat puhua myrskystä,. Kun puuskat ovat yli 20 m/s, melkein kaikki puhuvat myrskystä. Tuolloin kuitenkin keskituuli on kaukana myrskylukemista.
Jos teillä on joskus mahdollisuus mennä oikeaan myrskyyn, niin menkää. Sen voima on valtava. Sitä vasten pystyy nojaamaan kaatumatta.
Kyllä aika moni on ollut tunturien huipulla myrskyssä. Hiihtolomalla hisseillä menee porukkaa ylös vaikka kuinka ja siellä on ollut ihan hirmumyrskyjäkin.
Teltta, Gröönlannin jäätikkö ja tunturin huippu ovat aika kaukana peladtuslautoista ja palastustoimista merellä. Suurin ongelma merellä on aallokko eikä tuuli sinänsä. Ei GGR:n veneitä tuuli kukistanut vaan aallot. Meriturvan kurssi on hyvä muttei siinäkään myrskyolosuhteita pysty altaassa kehittämään.
Seppomartti
Just just. ELi kun olen joskus skimbannut Lapin tuntureilla pakkasessa ja tuulessa, olen jo aivan PRO meripelastusasioissa. Skimbauskokemukseni perusteella voin esittää PRO kommentit miten merellä toimitaan ja missä varusteissa.
Jatka vaan Bossu tällä hyvällä linjalla.
Ei Meriturvassa tietysti myrskyä saa aikaan, mutta kuitenkin sen verran aallokkoa, että ymmärtää toiminnan vaikeutumisen.
Luit kommentistani enemmän kuin sinne kirjoitin. Jos luet viestin, jota kommentoin, ymmärrät ehkä kommenttini paremmin. Lapin tuntureilla puhalsi viime helmikuussa puuskissa pahimmillaan yli 50 m/s.
Kannatan lämpimästi Meriturvan kursseille osallistumista, pitäisi itsekin käydä kertaamassa. Kun ensin kellutaan n. 20 asteisessa vedessä tunti ja sitten kavutaan lauttaan (aallokossa)oli se itsellekin yllätys miten vaikeaa se voi olla! Sitä normaalia omaa "voimaresurssia" ei vaan ole käytettävissä! Voimat eivät vaan riitä kovin moneen yritykseen, siksi sitä on hyvä siellä harjoitella! Siellä voi myös käydä kertomassa mielipiteensä, jos on sitä mieltä että pelastuslautan käytössä on jotain väärää, ja jos joku muu toiminto on parempi. Väitän että sieltä löytyy tietoa!
"407"
"Väitän että sieltä löytyy tietoa! "
No ei löydy. Meriturvassa näsitä asioista ei tiedetä mitään! Ainoa oikea tieto löytyy Suomi24 palstalta. Totuus on jo täällä sanottu. Turvallisimmat varusteet prioriteettijärjestyksessä:
1) Speedot
2) Melontaliivit
Kaikki muut turvallisuusvarusteet ovat kuolemaksi koska ne estävät imisen toiminan. Kyllä se oikea tietä löytyy melojilta ja uistelijoita. Melojat usein melovat kovassa merenkäynnissä ja tuulessa, heillä on kokemusta! Ja uistelijat vetää perässään jotain erittäin kylmissä olosuhteissa. Heilläkin on paljon kokemusta. Jos vielä telttailet Huippuvuorilla tai Grönlannissa nii olet jo kaikkien aikojen MASTER-PRO. Kyllä Meriturvan kouluttajat on ihan tietämättömiä näistä asioista!
Pitäis minunkin käydä taas siellä kertaamassa. Ties monennenko kerran.
Unohdit ne kokeneimmat eli ne jotka ovat kokeneet olosuhteet hiihtohissin huipulla.
Jos ollaan tuhansien kilometrien päässä lähimmistä koptereista ja laiva on uppoamassa alta, niin kukapa siinä alkaisi pelastusveneeseen yrittää? Jos lähistöllä sattuu liikkumaan toinen laiva ja se tulee tyrkyttämään apuaan, pitää ymmärtää kieltäytyä jo yrityksestäkin. Ei, pitää vaan hypätä mereen ja jäädä vaikka 10- 15 tunniksi sitä kopteria odottelemaan...
Lähinnä aloittajalle että kyllä se merestä laivaan peladtaminenkin typerällä rahtilaivalla onnistuu. Taisivat onkia 7 henkeä kyytiin. https://www.bore.eu/mv-norstream-rescued-crew-in-the-english-channel/
"Lähinnä aloittajalle että kyllä se merestä laivaan peladtaminenkin typerällä rahtilaivalla onnistuu."
Jos merenkäynti on yhtään kovempaa, ei onnistu. Alusten liikkeet ovat niin suuria, ettei pelastamiseen ole mitään mahdollisuutta.
Mainitsemassani videossa ei ollut edes kova keli, mutta vaikka suuri rahtilaiva yritti pelastamista monta tuntia, ei onnistunut. Video oli kuvattu purjeveneestä käsin.
"Jos merenkäynti on yhtään kovempaa, ei onnistu. Alusten liikkeet ovat niin suuria, ettei pelastamiseen ole mitään mahdollisuutta."
Oletko nyt aivan varma? Esimerkiksi Estonian onnettomuudesta on paljon opittuja opit on otettu käytäntöön, vaikka suurin osa Estonian uppoamisesta selvinneistä pelastetiin matkustaja-alukseen. Estonia onnettomuuden jälkeen on tullut uusia testattuja välineitä ja toimintatapoja. Tietysti ottaa aikanasa ennenkuin jokaisessa Panamaan tai Nassauhun rekisteröidyssä rahtilaivassakin on näitä välineitä ja taitoja.
Mutta on väärin väittää yhden videon perusteella ettei onnistu. Ja harvapa pääsee kuvamaan niitä onnistuneita tapauksia kunnon myrskyssä, vaikka kyllä Youtubesta niitäkin löytyy, kuvattu esim. lentokoneesta tai toiselta rahtialukselta. pari videota juuri pari kuukautta sitten näin, ja pelastuslautta (life raft) nostetiin toisessa kokonaisena rahtilavan kannelle ja toisessa nostetiin henkilö kerrallaan lautalta. Aallokko oli luokka 4-5 metriä (verrattu laivan kylkeen).
Estonia-onnettomuudessa matkustaja-alus (muistaakseni Viking Linen) laukaisi oman liukumäen ja sitä kautta pelastettin osa väestä. Ongelmaksi muodostui tässäkin, että pelastettavien voimat oli aivan loppu.
Kuinka paljon Estonian tapauksessa pelastettiin laivoille ilman helikopteria? Miten ihmiset nostettiin merestä?
"Kuinka paljon Estonian tapauksessa pelastettiin laivoille ilman helikopteria? Miten ihmiset nostettiin merestä? "
Onnettomuustutkintaraportista voit lukea, turha niitä on tännekirjoittaa:
https://www.turvallisuustutkinta.fi/fi/index/tutkintaselostukset/vesiliikenneonnettomuuksientutkinta/mvestonia.html
" vaikka suurin osa Estoniasta selvinneistä pelastettiin matkustaja- alukseen"
Tuota en usko, ennen kuin näen numerot. Pelastusmenrtelmä oli Suomen Superpumat, joiden pintapelastajat olivat fyysisesti ihan loppu. Muistikuvani on, että Ruotsin isot kaksimoottoriset Vertolkopterit pelastivat yhteensä 1-2 ja matkustajalaivat pari.
Seppomartti
Laivat pelastivat 34, helikopterit 104.
Super-Pumat (2 kpl, Suomi) pelasti elävän 44 henkilöä
Agusta (Suomi) 7 henkilöä
Ruotsalaiset kopterit (9 kpl) 15 1 9 6 1 6 6 6 = 50 henkilöä
MI-8 (Suomi, puolustusvoimat) 3 henkilöä
YHTEENSÄ 104 henkiöä.
14 kopteria ei pelastanut yhtään henkilöä elävänä.
Yhteensä turmassa kuoli 137 joista pari matkustajalaivaa pelasti siis 34 henkiöä.
https://www.turvallisuustutkinta.fi/material/attachments/otkes/tutkintaselostukset/fi/vesiliikenneonnettomuuksientutkinta/mvestonia/SIfmWrdCR/7_Pelastustoimet.pdf
Miten matkustajalaivat pelastivat ihmisiä? Miten meressä olleet pääsivät laivaan?
Lue tuo raportti noilta osin. Sieltä se selviää.
Lainaus raportista:
"Meressä olleiden ihmisen pelastamiseksi laukaistiin pelas-usliukumäki. Pelastaja laskettiin liukumäen alalautalle ja hän auttoi ihmisiäsiirtymään pelastuslautalta laiturina toimivalle alalautalle. Liukumäki osoittautui hyvin käyttökelpoiseksi pelastettaessa ihmisiä lautoilta ja merestä. Alalautaltaihmiset vedettiin turvaan itse liukumäkeä pitkin. Pelastusliukumäen käyttö oli näissäolosuhteissa erinomainen oivallus ja osoitti keksijöissään kehittynyttä luovaa ajattelua."
Ja lainaus tutkimusten suosituksista:
"Pitäisi kehittää menetelmiä, joidenavulla matkustaja-autolautat pysty-vät pelastamaan ihmisiä merestä vai-keissa sääolosuhteissa"
Ja näin on tehty. M/S Isabellan miehistön edellä kerrottu innovaatio pelastustöissä on ollut yhden pelastusvälineen kehittelyn lähtökohtana. Lisäksi on kehitetty menetelmiä nostaa pelastuslautallinen pelastettavia ylös laivan kannelle. Haeppa vaikka Googlesta kuvia hakusanaloilla "mor rescue"
Ratkaisuja on sueita mutta tässä yksi:
https://i.ytimg.com/vi/MBhRyHB-MyY/hqdefault.jpg
https://www.viking-life.com/en/other/liferafts-/liferafts-/2842-l012mor0-viking-means-of-rescue-mor-liferaft-12-persons-one-size
Niin matkustaja-autolautat. Jos purjeveneestä putoaa, kuinka usein matkustaja-autolautta sattuu olemaan hollilla liukumäkensä kanssa? Edelleen niillä speedoilla ja veneilyliiveillä taitaa pelastua paremmin 😆
Ja onhan laivoissa veneitä, jotka voidaan laskea ja ne voivat käydä hakemassa ihmisiä merestä. Joku kirjoitti Vene-lehdessä 5 vuotta sitten, että meripelastus oli järjestämässä häntä pelastamaan rahtilaivaa pohjois-itämerellä. Rahtilaiva ajaa tuulen puolelle ja ajelehtii pelastettavan luo. Samalla syntyy tuulensuoja ja aallot pienenevät.
Googleen kuvahaku: "fast rescue boat solas".
Siellä niitä on. Kuvina siis.
Tuskin yhden purjeveneellisen (tai muun veneen) takia mikään alus joutuu laukaisemaan noita "liukumäkiä". Ne on tarkoitettu massapelastamiseen kun pelastettavia on vähintään "kymmeniä" eli upponeen matkustajalaivan matkustajien pelastamiseen merestä. Huviveneellisen verran saa nostettua nopeammin muilla menetelmillä, joita oli käytössä Estoniankin tapauksessa. Niitäkin on toki kehitetty lisää.
Ottaisitte asioista selvää enenn kuin kirjoittelette niitä totuutena. Jotkut voivat ottaa kirjoituksenne jopa tosissaan - vai oletko se juuri sinä, joka olet lukenut huuhata ja jaat sitä nyt totuutena?
Eiköhän nuo liukumäet ole tarkoitettu laivan omien matkustajien evakuointiin, vrt. lentokoneen liukumäet. Sen vuoksi raportissa tuota pidettiinkin erinomaisena oivalluksena, kun liukumäkeä käytettiin väärin päin, meressä olevien pelastamiseksi laivaan päin.
Olisi+mitätön+kulu+lisätä+rahtilaivoihin+nosturi,+jolla+pystyttäisiin+verkon+avulla+nostamaan+ihmisiä.
Kyllä niissä turhissa rahtilaivoissa erilaisia nostolaitteita on että niillä purjehtijan kyytiin saa vaikka eivät mitään veneilijöiden pelastusaluksia olekaan. Mutta mitä jos vaan alatte purjehtia kimpassa ja pelastelette toinen toisianne? Voi laittaa sitten mitä kalustoa haluaa.
Kyllähän GGR:ssä eteläisellä Tyynellä Merellä kaksi päivää veneen kuperkeikan jälkeen pelastettiin Susie Goodall kiinalaiseen rahtilaivaan ihan laivan omalla vakionosturilla. Nostettiin oman veneen jo mastottomalta kannelta ja vene jäi ajelehtimaan ja uppoamaan.