viimeisin kohtaamisenne aiheutti?
Milllaisia tuntemuksia
Anonyymi
135118
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 135
Vanhimmat
Ilahduin kun näin hänet.
Ihmettelin miten hän reagoi niin voimakkaasti.
Tunnehäiriö?
Millä tavalla?
Säikähdyksen. Ihana olento tuli yllättäen vastaan. ,🙁
Milloin ja missä? 😊
Töissä päivällä..
Mihin aikaan?
Öh,about 16:30-17:30
Sitten ei osunut oikeaan. Oma kohtaamiseni oli hieman aiemmin...
Ikävä juttu. Tsemppiä sinulle
Samoin! 😊
Minullakin oli hieman aikaisempi hetki, mutten eksaktisti muista mitä kello olikaan tuolloin.
Mietin tuota aikaa tarkemmin. Oletko keskimittainen blondi?
En ole.
Kertoisitko jotain tilanteesta, sinusta tai vastapuolesta. 😊
Sai aikaan aika isoja tunteita. En olisi ikinä uskonut että ihastun juuri häneen!! Tässä sitä nyt sit ollaan liemessä ja vituttaa tää ihastumisen tunne. Saan fyysisiä oireita :(
Viimeksi kun hän mukavasti katseli niin panettihan minua. Hänkin peitti stondiksensa.
Minusta näki varmaan kilsan päähän että kiemurtelin.
Ei ihan niin kauas, mutta kumminkin.
No siihen metrin päähän ja sillee. Damn miten kuuma voi mies olla. Todella kidutusta.
Kuinka et häneen?
Läheltä liippaa tämä tapahtuma...
Sanon jo nyt. Ei ollut mekkoa, mustaa oli päällä. Ollaan alle 30 vuotiaita.
Toin hänelle vettä krapulaan aamulla. Hänellä oli paha olo.
T.nainen
Eikö ole paskamainen fiilis. Voi kun saisi tuon nuoremman naisen jollain tavalla mielestä pois.
Vanhempi mies
En tainnut keretä kuin sivusilmällä vilkaista tilanteessa
Niin se meni. Tuli niin yllättäen.
Se tuli mulle enemmän yllätyksenä kyllä tilanteesta johtuen ja siitä johtuen vaan muistaakseni vilkaisin
Hän säikähti ja mua nauratti. Luuli nähneensä näkyjä :)
Mistä sitä enää mistään voi olla varma. Mulla tuli sellainen vahva tunne, että nyt ei sitten nähdä.
Jotkut ne vaan naureskelee. Vois olla edes pikkiriikkisen huolissaan siitä toisesta. Tiedä vaikka olisi jäänyt sokkitilaan ja kävellyt auton alle. Ei ole mitään leikin asioita nuo.
Ite säikähdit:DDDD Ilmesty näkyviin vähä useammin niin jospa alkas enempi todelta tuntumaan ;)
Niin. Sun silmät laajeni hetkeksi ja näin miten säikähdit, olisit mennyt karkuun jos olisit päässyt. Eiks ni?
Se voi olla! Siinä kohtaa olis vaan ollu ehkä kohtuu vaikea kiertää edessä oleva ”ongelma” hidastavien elementtien vuoksi
En pitänyt aurinkolaseja pilvipoudalla.
Missä on säikähdetty?
Hän taisi säikähtää sitä kun mä olin niin lihonut :D
En mä lihonut oo, päinvastoin
Poistyöntäviä ☹️
No voi harmi. Mites siinä niin kävi?
Mikä kohtaaminen. Ei ole ollut kohtaamista.
Ehkä hieman hämmennystä. Olin jo kovin ihastunut mitä hän ei tuntunut oikein ymmärtävän, sen syvyyttä, ehkä. Hyvästelyt olivat minulle rankemmat kuin näytin. Olisi pitänyt...
Jos et näyttänyt vaikka tunsit niin siitä voit syyttää vain itseäsi.
tunnen vain tuoksun, työelämässä. vapaa ajalla en mitään, kohtaan vain kulissia, rallijoukon apinoita hutsun, havaitsin myös ufoja, hallitsen jujutsun, rauhotu.
https://www.youtube.com/watch?v=QT9_tEzjtIU
t.kyllähän menettelee
sataa, liukenee rauhallista illanjatkoa tulevaisuuteen
Biisi on ainakin hyvä 👍
Sormenpäissä asti tuntui kihelmöintiä ja muutenkin kropassa. En sentään pyörtynyt. Hyvältä tuntui.
Samoin! :)
Eli voitaisiin kohdata kohta, kun kumpikaan ei pyörtynyt. 😉
Kyllä, olisihan se jo aika ;)
Otahan sitten yhteyttä vaik viestillä 😉.
Varjelen sitä mitä tunnen, se on niin arvokasta.
Sama minulla.
Yksi päivän toivotuin havainto.
Voimakkaita tunteita sekä henkisellä että fyysisellä tasolla. Haikeutta hyvästien johdosta.
Kannattaako heittää pois sellaisia tunteita jotka eivät ole tusinakamaa?
Tahtoisin tutustua häneen paremmin.
Tee se. Tee aloite
Niin minäkin haluaisin tutustua paremmin.
En tiedä hänestä mitään.
Silmiin kyllä mielelläni katselin ja hänen ääntä kuuntelin.
Niin minäkin haluaisin tutustua paremmin siihen mieheen.
Ei hyviä. Tunsin itseni täysin tyhmäksi.
Kerta kerralta ne tuntemukset vain kasvoi! Viimeisellä kerralla oli kihelmöivä tunnelma ja kauhea haikeus kun hän lähti kävelemään poispäin. Enkä tajunnut, että tulee pidempi ero. Hän vei palan minua mukanaan. Mielellään ottaisin sen takaisin!
Tapaaminen oli ihana, tunnelma oli sähköinen mutta kuitenkin lämmin. Olisin halunnut nauttia hänen seurastaan pidempään, kun tiesin että menee taas jonkun aikaa ennenkuin seuraavaksi nähdään. Olisi niin luxusta jos voisimme tavata edes kerran viikossa, eikä kerran...ööö... kolmessa kuukaudessa :(
Oletko harrastanut pettämistä tuona aikana?
Kenen pettämistä? Itse olen ainakin sinkku (kunnes toisin sovitaan) joten en ole pettänyt ketään.
Voidaanko sopia ?
kunhan toiselta ei edellytä sellaisia asioita, mitä ei itsekään toteuta.
Toiselle pitää myös olla reilu. Kamalampia tilanteita on ne, joissa toista pitää otteessaan pelkkää kontrollintarvettaan, vaikka olisi epävarma itsestään ja tunteistaan tai juuri siksi.
Tämä sivusta.
Kyllä se minulle kävisi, samalla pitäisi sopia parista muustakin jutusta ja keskustella kunnolla.
En kyllä tiedä onko hän valmis tuollaiseen, onko kiinnostusta sen enempään kuin mitä nyt on...
Lyhyt hetki samassa pöydässä, neutraali tilanne. Toisaalta oli helppoa, toisaalta hän saa myös ristiriitaisia tunteita aikaan. Pidän hänestä ihmisenä ja tykkään jutella niitä näitä.
Hän katsoi syvälle silmin.. Vaikka en tällä hetkellä näe silmistä intohimo vaan enemmän välittämistä, ja olen tunteeni kertonut ilman, että se johti pientä ajatuksien vaihtoa pidemmälle, se katse saa minut tolaltani vieläkin.
Yhden katseen jälkeen taas joudun palaamaan lähtöruutuun, kun jo uskoin edes vähän päässeeni irti tunteista, rakastumisesta. En oikein tiedä pitäisikö minun vaan nauttia hänen silmistään ja hyväksyä tunteeni sellaisenaan tilanteesta huolimatta vai pitäisikö suojella itseäni ja väistää katse ja kohtaamiset. Koska en tiedä, teen niin kuin juuri sillä hetkellä tuntuu parhaalta.
Ei kyllä enää yhtään mitään.
Peppu jäässä ja muuten aikas liian kuuma! Mieheltä.
Kuumalta näytti;):))
Niin näytti nainenkin ja tuntui kevyt kosketuskin!
Totta puhuen kaikki kohtaamiset on aiheuttaneet tosi voimakkaita reaktioita. Nyt se tulee nyt se kävelee. Onhan niitä hauska muistella.
Niinpä, mutta syliin en pääse. Nyt nukkumaan, huomenna aikainen herätys. Hyvää yötä, rakas mies!
Monelta?
Verhottu paniikki. Törmätään aina silloin, kun sitä vähiten odottaa. Sitten onkin järkytys kun päätä kääntäessä huomaa, että ollaan samassa paikassa, samaan aikaan ja bonuksena kaupan päälle tietysti vielä lauantaiverkkareissa ojan pohjalta itse kömpineenä. Sydämen tykytyksiä ja hengen salpautumista, jotka onneksi saa jollainlailla piilotettua. Myöhemmin voi sitten fiilistellä sitä puoli päivää kestävää tärinää.
Lyhyt ohikiitävä hetki päivän pitkässä virrassa. Näin jälkeenpäin ajateltuna tilanne oli varmasti molemmille tunnetasolla repivä kokemus. Emme olleet nähneet vuosiin ja yllättäen kohtasimme. Emme aikoinaan hyvissä väleissä eronneet, paljon selvittämättömiä asioita jäi ilmaan. Toisin sanoen katosin hänen kartalta. Minä olin siis syyllinen kaikkeen.
Hänestä heijastui häpeä, ahdistus, hämmennys ja jopa viha. Hän salaa katsoi minua, tutkien ja analysoiden jokaista elettäni. Varmasti olemukseni ja elekieleni aiheuttivat ristiriitaa hänessä. Hän vaikutti kovin surulliselta.
Itse suren etten kyennyt muistamaan häntä lainkaan. Tuntui että näin hänet ensikertaa elämässäni, vaikka olen tuntenut hänet lähes koko ikäni. Tunsin hämmennystä, ahdistusta, pelkoa ja surua. Nämä tunteet eivät johtuneet hänestä vaan tilanteesta johon jouduin. Ihmisistä joita tilanteessa oli ja miten he käyttäytyivät. Ilmassa leijui vihamielisyys. Tiedän, että se johtui minusta. Ihmiset tuntuvat halveksuvan ja vihaavan minua mukaanlukien oma lähipiirini.
Pahin tunnekokemus tuli yöllä, rajun paniikin ja mieleen tulvivien muistojen kautta. Kunnon "herääminen". Siinä oli sydänkohtaus lähellä, kun aloin muistamaan kuka hän oli. Kohta tulee kuluneeksi 1,5 vuotta kohtaamisesta. Muistot ovat kasvaneet päivä päivältä ja ne tunteet, voi luoja! Miten ihminen voi edes näin tuntea? Tunteet koettelevat joka päivä yhä enemmän ja enemmän. En edes ymmärrä, jos näin syvästi tuntee, niin miten helvetissä silloin voi toisen unohtaa???
Toistaalta olen onnellinen, että kohtasin hänet.. mutta toistaalta jos en olisi kohdannut häntä, en tuntisi nyt näin sielua raastavia tunteita. Hukassa olen..
Voiko kysyä, missä kuussa tai missä paikassa kohtasitte?
Viime vuoden elokuussa veden äärellä.
Lasissa H 2 O.
Olet siis luopunut tissuttelusta?
Maailmanlopulta (vanhemman miehen kohtaaminen)
Aika hyvin kuvattu tuo "maailmanlopulta". Sitähän se olikin.
Ei se loppunut.
En voi olla varma ollaanko nähty Hesburgeria enemmän vai onko vilahdukset olleet toiveajattelua. Miltä nyt tuntuu kun sellainen mistä on haaveillut kävelee poispäin. Tietysti olisin halunnut hetken jatkuvan!
On ne ufomiehillä🤥 ja naisilla😳tunteet. . .
Pimpissä tuntui jännälle
Veri pakkaantui
Teki mieli kuristaa
Niinkö....vaistosinkin vihaa. N
Tämä N ei ainakaan vihaa. Päinvastoin.
Tuli sellainen tunne ettei olisi kannattanut matkustaa tapaamaan häntä ollenkaan, petyin kun hänestä ei ollut miestä sanomaan asioiden oikeaa laitaa vaan valehteli päin naamaa, ei onneksi olla enää tekemisissä.
Vaistosin jo kaiken mitä tuleman piti. Nostin suojamuuria ja jätin mielessäni jo hyvästit. Tiesin ettei nähtäisi enää. Koskaan.
Joidenkin käytös on niin läpinäkyvää.
Surua.
Tajusin, että haluan irtaantua.
Tiesin, ettei kohdata enää.
Sanomattomat hyvästit.
Punastusta ja kuumotusta
Hämmennystä , pettymystä ,surua..
Hänen tuoksunsa... oli pakko hengittää syvään.
Ymmärsin että meillä on erilaiset arvot.
Opettajana päivätöissä olen sanavalmis ja rohkea.
Hänet kohdatessa illalla olen kuin ujo pikkutyttö.
Se kertoo suurista tunteista.
Nyt aloin haaveilla että kunpa olisitkin juuri hän.. ja kaipaisit minua.Nämä tunteet vain jatkavat elämistä vaikkei oikein enää edes nähdä, joka päivä silti mielessä. <3
Täällä toinenkin opettaja jolla sama ongelma...mies sekoittaa täysin...
Ikävä erästä opettajaa joka päivä, nähdään liian harvoin!
Suuret tunteet<3
Miestä vai naista?
Hänen kanssaan tunsin olevani kerrankin oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Hän tuntuu samaan aikaan tutulta ja turvalliselta, mutta myös kiinnostavalta, uudelta ja jännittävältä. Kuin kirja, josta on pakko lukea lisää. ❤️
Onnentunteen ja epätoden.💙
Voisi olla minunkin kirjoittamani ajatukset...
En ole vieläkään toipinut perjantain näkemisestä; pää pilvissä, hermot kireänä, kroppa ja sielu huutaa vain häntä.
En minäkään
Missä näimme? N-m
Olen nainen 12:27
Samoin. Eräs n kosketti perjantaina kyllä syvemmin kuin kukaan pitkään aikaan.
Kerro nyt jotain lisää. Minä 12:27 voin kertoa et mies sekoitti pääni jossain laitoksessa ( ei terveydenhoitolaitos)
saisipa kietoa kädet hänen vyötärölleen,ja hengittää vain.. lähekkäin.
Iloisen energiapiikin työpäivään ja samalla surua siitä, että tämän lähemmäksi emme pääse. Kaipaus jäi päälle kun hän lähti.
Mihin hän lähti? Näettekö vielä?
Me nähdään töissä lähes päivittäin ja siksikin tunteet ajavat vuoristorataa
Kerro jotain työstänne?
Tehdään eri työtä samassa paikassa. Välillä työt sivuavat ja tulee yhteistäkin juttua. Kummallakin on lisäksi oma lisätyö/projekti toisaalla ja monta asiaa mielessä.
Onko K?
K niin kuin konttori niin bingo. Henkilönimiin ei täsmää
Tuli katsottua miestä silmiin niin läheltä ja tiiviisti, että loppupäiväksi meni pää sekaisin. Huhhuh. Miten katseella voi olla niin suuri voima!
Milloin tapahtui?
Noin viikko sitten. <3
Keskiviikkona?
Ei keskiviikko
Aika mämminen olotila jäi. Kukapa nyt tykkäisi olla niin yhdentekevä, ettei saa enää edes tervehtimiselleen vastakaikua.
Ei huomannut kyllä tervehtimistä. Hymyn pilkahduksen sain kyllä vastalahjaksi hymyyni :)
Oliko vielä nyökytyksiä?
Veri pakkaantui päähän
Ylä- vai alapäähän?
Ei mitään. Kaikille, ihan kaikille täysin tuntemattomille "auttajille" ärsyynnyn heti kun huomaan sellaista ja osittain vihainenkin, koska hiljaisuus on puuttunut niin kauan.
Ei oo näkyny. En tiedä hänen elämäntilanteista.
laivat oli erikoinen ja pohdituttaa.
Minulle ainakin jonkin ajattelijan kanssa aiheuttu todella lämpimiä ajatuksia.
Mutta joku sotkiki sitten sen meidän keskustelumme, joku viallinen mies ns....
Mutta omassa mielessäni ajattelijan osa on aina mukavana, vaikka yritänkin häntä aina poistaa unistani.
Aiheutti ujostelua. Outoa sinänsä kun olen aina sanavalmis.
Sama täällä. Tunne vie melkeinpä jalat alta. Voi kunpa mies tekisit aloitteen, että ei tarvitsisi enää kitua.
Kaipuu tekee hulluksi. Olet pyörinyt ajatuksissa jo yli kaksi vuotta. Nyt parin pikaisen näkemisen jälkeen huomaan, että tunteet eivät ole laimistuneet, vaan vahvistuneet. Olet komea mies!
En oo varma mut jotain homoja oli perässä, oon kait hyvän näkönen jätkä, jollain vaan mulkkua inspiroi
Toisaalta saatan olla väärässäkin. Ei mulla mitään vastaan.
mieheltä naiselle