Minkälaisilla purjevarustuksilla porukka on liikenteessä?
Meillä on rullaiso n. 30 m2 ja genoa 55 m2. Genaakkerikin löytyy 107 m2. Myötäisellä kaipaisi usein lisää purjepintaa, mutta vaikka genaakkeri on sukassa, niin jostain syystä sitä ei tule käytettyä juuri ollenkaan. Kynnys siihen, että sen kaivaa punkan alta ja ajaa sillä tunnin tai kaksi tuntuu olevan liian iso.
Olen myös usein yksin liikkeellä ja varsinkin silloin ylimääräisiä riskejä pyrkii vähentämään ja en ole koskaan genaakkeria yksin siksi käyttänyt.
Pari kysymystä:
Voiko Genaakkerin vetää rullalle?
Code zeroja käytetään käsittääkseni usein niin, että purje on rullalla ja kokoajan paikallaan. Tämä tietysti vähentää kynnystä käyttää ko. purjetta. Code zero taitaa kuitenkin tyypillisesti olla paljon pienempi kuin genaakkeri ja muutenkin toisin leikattu.
Veneemme on 2000 luvun cruising / racing vene viritetty matkapurjehdukseen (rullaiso).
Meillä on rullaiso n. 30 m2 ja genoa 55 m2. Genaakkerikin löytyy 107 m2. Myötäisellä kaipaisi usein lisää purjepintaa, mutta vaikka genaakkeri on sukassa, niin jostain syystä sitä ei tule käytettyä juuri ollenkaan. Kynnys siihen, että sen kaivaa punkan alta ja ajaa sillä tunnin tai kaksi tuntuu olevan liian iso.
Olen myös usein yksin liikkeellä ja varsinkin silloin ylimääräisiä riskejä pyrkii vähentämään ja en ole koskaan genaakkeria yksin siksi käyttänyt.
Pari kysymystä:
Voiko Genaakkerin vetää rullalle?
Code zeroja käytetään käsittääkseni usein niin, että purje on rullalla ja kokoajan paikallaan. Tämä tietysti vähentää kynnystä käyttää ko. purjetta. Code zero taitaa kuitenkin tyypillisesti olla paljon pienempi kuin genaakkeri ja muutenkin toisin leikattu.
Veneemme on 2000 luvun cruising / racing vene viritetty matkapurjehdukseen (rullaiso).
Vastaukset 26
Vanhimmat
Erikoisen kuuloiset purjemitat 2000-luvun C/R-veneeseen. Tietysti rullaiso on selväsi pienempi kuin tavallisen, mutta silti se kuulostaa todella pieneltä. Samoin genua on valtavan suuri suhteessa genaakkeriin ja isoon. Genua lienee rullattava, jolloin sekään tuskin on täysikokoinen.
Ei kai kukaan tuollaisessa veneessä pidä jatkuvasti rullagenaakkeria paikallaan? Voihan sen ehkä nostaa jo purjehtimaan lähtiessä, mutta kyllä suurin osa sellaisen nostaa aina ennen rullan avausta ja ottaa sitten alas viimeistään satamaan tultaessa, mutta yleensä jo avotuuliosuuden päättyessä.
Eikö genaakkerille olisi joku helpompi paikka kuin punkan alla? Itse suhtaudun myös kriittisesti sukkiin. Omassa, hiukan pienemmässä, genaakkerissa oli sukka, mutta otin sen pois. Mielestäni se vain lisää vaivaa purjeen nostossa ja laskussa sekä tekee säkistä tuplakokoisen ja -painoisen. Nostan usein spinnun tai genaakkerin yksin. Suurin niistä on hiukan yli 90 m2.
Tuo rullaiso on tosiaan suhteessa Genaakkeriin paljon pienempi. Olisiko 35 m2 ja tuo genua on juuri esitetyn kokoinen.
Ajatus tosiaan oli, että voisi nostaa sen genaakkerin valmiiksi rullan kanssa ennen satamasta lähtöä ja vastaavasti ottaa satamassa pois.
Eikö+olisi+järkevintä+hankkia+isompi+rullapurje?+Jos+tuo+nyt+on+vähänkään+tyypillinen+2000-luvun+C/R-vene,+pitäisi+normaalin+ison+olla+n.+50+m2.+Vaikkapa+FG41:ssä+ja+Arcona+400:ssa+on+n.+55+m2+150%+genua+ja+hiukan+yli+50+m2+isopurje.+Ei+kai+edes+latattamalla+rullaisolla+mennä+35+neliöön+puhumattakaan+30:stä.+Noissa+kahdessa+täysin+kolmiomainen+isopurje+olisi+42-43+m2.+Nykyisillä+rullapurjeilla+saa+sentään+jonkin+verran+ahvenselkää+eli+vähintään+45+m2+pitäisi+onnistua.+Paljon+merkittävämpi+vauhtilisä+tuo+iso+olisi+keskimäärin+kuin+genaakkeri.
Olet oikeassa. Minulla on väärin tuo ison koko. Vanhan esitteen mukaan se on 36 m2, eli vähän isompi siis. Tuo 55 m2 Genoa on oikein.
Oma kokemukseni on, että myötäisellä isopurje antaa aika maltillisesti vauhtia verrattuna keulapurjeisiin. Keulapurjeet tuntuu olevan moottori erityisesti myötäisillä. Sivu ja vastaisilla tuulilla vauhti on riittävä kun tuulta on yli 4 m/s.
Siltä varmasti tuntuu, kun on noin pieni isopurje muihin purjeisiin verrattuna. Kokeilin omaan veneeseeni (40,5 m2 iso, 31 m2 fokka, 92 m2 spinnu, 82 m2 genaakkeri) VPP:ssä rullaisoa (33,5 m2, ei lattoja tai lyhyet pystylatat eli hiukan negatiivinen takaliikki). Avotuulilla rullaiso genaakkeri oli nopeampi kuin normaali-iso fokka vain 110-150 asteen tosituulilla. Siis sivutuulessa ja myötätuulessa suurempi iso enemmän kuin kompensoi genaaakkerin.
Noista pitää vielä huomauttaa, että osa olisi ollut varsin sporttista menoa genaakkerilla eli matkapurjehtija tuskin olisi sellaista käyttänyt. 110 asteen tosituulessa 7 m/s ja 120 asteen 8 m/s alkaen vene kallistuu yli 20 astetta. Normaali-isolla ja fokalla 10 m/s menee vielä alle 20 asteen kallistumalla 110 astetta ilman reiviä ja 120 asteessa kallistuma vain 13 astetta.
Aktiivisessa käytössä isopurje triradial n. 33 m2, fokka 3Di 21,5 m2 ja spinaakkeri (muistaakseni 64 m2). =< 7 m/s tuulilla spinnu käytössä myös yksinpurjehduksilla. Sen käsittelyssä oikeastaan ainut haaste on laskea purje niin ettei se mene mereen. Veneessä on systeemipilotti. Kovemmilla tuulilla käytän spiirapuomia fokalle. Yksi kriteereistä venettä valitessa oli että spinaakkerin käyttö onnistuu myös yksin. 90-luvun c/r vene viritetty sporttiseen purjehdukseen.
Jos genaakkeri on litteähkö ja ei liian leveä keskeltä, sen saa helposti rullalle. Ilmeisesti myös myötätuuleen paremmin toimivia genaakkereita saa nykyään jotenkin rullattua, ei kuitenkaan Code 0 tai genuan tavoin etuliikin ympäri.
Heinä- elokuun olemattomat tuulet sai harkitsemaan Code Zeroa. Tämä näytti olevan aika monella ohi kiitävällä keulalla auki. Kesäiselle Itämerelle Code 0 lienee siis oikein pätevä mutta mikä mahtaa olla ko. purjeen tarve poistuttaessa itämereltä, Pohjanmeren ja Englannin kanaalin olosuhteisiin?
Noin suurella genualla ja pienellä genaakkerilla Code 0:n käyttöalue on varsin pieni. Sehän on aivan onneton purje lenssillä. Spinnu olisi Itämerellä käyttökelpoisin. Jos se pelottaa, sitten genaakkeri, jossa myös riittävästi muotoa lenssille. Genaakkerilla ei kuitenkaan pääse kovin lähelle myötätuulta, jolloin joutuu jiippaamaan usein saaristossa.
"Pari kysymystä:
Voiko Genaakkerin vetää rullalle?"
Voi, googlaa :"Top Down Furling"
Youtubessakin on lukuisia videoita aiheesta.
Maksimikokoinen fokka rullalaitteella ja pystylatoilla, isopurje lazybagilla ja spinnu. Vene 2000-luvun C/R .
Tuo on minimisetti, jolla veneen saa melko mukavasti kulkemaan tuulella kuin tuulella, kaikilla tuulikulmilla. Joskus tuntuu, että code zero olisi hyvä lisäys, mutta budjetti ei ole antanut myöten.
Genaakkeria on tullut testattua, mutta sen kanssa menee hermot myötäisillä.
Kaikki spinnuajoon tarvittavat köydet yms. romppeet ovat aina valmiina kannella, ja itse spinnu on säkissään salongin sohvalla. Näin käyttöönottokynnys minimoituu.
Mikä on muuten tarkalleen sääntö spinnupuomin pituuteen? Entä leveys ja pituus?
Ajattelin hommata spinnun ensi kesäksi. Alkaa hermostuttamaan purjeiden paukkuminen myötäisellä ja väylien kääntyillessä. Onko tullut uusia innovaatioita sukan jälkeen? Sellainen minulla oli aiemmin, ja oli ihan OK.
J-mitta (maston ja keulastaakin välinen mitta) on hyvä lähtökohta pituudelle. Halkaisijaan löytyy ohjetta esim. Seldenin sivuilta:
http://www.seldenmast.com/en/products/spinnaker_-_gennaker_hardware/aluminium_poles/selecting_the_right_pole.html
Hiilikuitupuomille löytyy vastaavat. Päätyhelan tyyppiin (tai asennussuuntaan) vaikuttaa, jiippaatko dippaamalla vai end-to-end.
Luokkasäänössä saattaa olla mainittu spinnupuomin suurin pituus. Esim. H-veneessä se on sama kuin etustaagin ja maston välinen etäisyys. Tästä hiipii tietysti mieleen, että jos se olisi vähän pitempi, niin ehkä siitä koituisi jotain etua (muutenhan rajoitus ei olisi mielekäs.)
Ehkä tuosta masto-etustastaagi -mitasta voisi alkaa kokeilemaan.
Se+J-mitta+on+tosiaan+monen+luokkasäännön+maksimi+ja+tasoitussäännöissäkin+sitä+pidemmästä+puomista+saa+sakkoa.+Mutta+jos+vene+sattuu+olemaan+enemmän+alirikatun+puolella,+ei+mikään+estä+laittamasta+pidempää+puomia.+Uskoisin,+ettei+mittasäännöillä+tai+luokkasäännöillä+ole+Bossulle+merkitystä.+Rajoituksena+on+lopulta+käytettävyys,+mieluummin+puomin+päähän+ulottuisi+kannelta+ja+jos+dippipuomi,+pitäsi+se+myös+saada+dipattua.
"+Uskoisin,+ettei+mittasäännöillä+tai+luokkasäännöillä+ole+Bossulle+merkitystä."
150%+spinnupuomilla+on+jo+paljonkin+käytettävyysongelmia.+Spinnun+alaliikki+sen+sijaan+voi+hyvin+olla+enemmän+kuin+150%+spinnupuomista.++Tai+paremminkin+pitää+olla+yli+150%.+Varmaankin+170-180%+on+normaalitaso+ja+200%+toimii+vielä.
Parhaan käsitykseni mukaan Bossu ei kilpaile, joten mikään sääntö ei häntä rajoita purjeiden suhteen. Ainoastaan luokka- ja mittasäännöt koskevat spinnupuomin tai spinnun mittoja.
Itsekin tulkitsin Bossun kysyneen, minkä mittaisia spinnupuomit tapaavat olla (vaikka käyttikin sanaa sääntö).
Tarkoitin, että mikä on käytännöllistä. J-mitta tosiaa n on looginen. Luulisi, että sitä selvästi pidempi puomi auttaa, jos spinnu on tosi leveä. Sivumyötäisessäkin saa etuliesman ulommas. Eipä sitä tosiaan kuitenkaan kauheasti viitsi pidentää, jottei tipu mereen, kun kurottaa skuuttikulmaan.
Vielä sellainenkin vihje, että spinnupuomeja on myös teleskooppiversioina.
https://www.marnela.com/product/29044-060-060-58/Teleskooppi Spinnupuomit 60 48mm max 4500mm
"Eipä+sitä+tosiaan+kuitenkaan+kauheasti+viitsi+pidentää,+jottei+tipu+mereen,+kun+kurottaa+skuuttikulmaan."
Ei minkäänlaista käytettävyysongelmaa, kun spinnupuomi on 2 kertaa J-mitta, ja alaliikki 3*J-mitta.
Mitäköhän ongelmaa oikein kuvittelit siitä aiheutuvan?
Ei mitään sellaista mitä ei olisi kaikissa veneissä joissa spinnupuomin pituus metreinä on sama kyseisten veneiden J-mitasta riippumatta. Eli pitempi puomi painaa lyhyttä enemmän, ja pitää olla paksumpi kestääkseen siihen kohdistuvan rasituksen.
Sanoo joku, joka ei koskaan elämässään ole ollut keulagastina.
Juu, näin se on.
Isopurje+40+m^2,+ilman+rullaa+oleva+150%:nen+G1+33+m^2+ja+spinnu+about+70+m^2.+Enimmäkseen+matkapurjehditaan,+mutta+kisataan+myös.