Hyvin monelle nuorelle on!
Kirkon omassa tutkimuksessa kysyttiin vuoden 2019 rippikoululeiriläisiltä mm. heidän halukkuudestaan kuulua kirkkoon. Rippikoululaisista vain reilu puolet, 57 prosenttia, halusi kuulua kirkkoon.
Hyvin voidaan oppiaineista puhua "pakkouskonnosta" kirkkoon liitettyjen lasten ja nuorten kohdalla, jos 43 prosenttia kirkkoon kuuluvista ei haluaisi olla kirkon jäsenenä.
Toki pakkouskontoa on myös monille uskontokuntiin kuulumattomille oppilaille, jos koulu ei ole tarjonnut asianmukaista ET_opetusta, jolloin huoltajat ovat olesuhteiden ppakosgta valoinneet lapseelleen uskonnonopetuksen. ET on vajaakäytössä.
Kirkon omassa tutkimuksessa kysyttiin vuoden 2019 rippikoululeiriläisiltä mm. heidän halukkuudestaan kuulua kirkkoon. Rippikoululaisista vain reilu puolet, 57 prosenttia, halusi kuulua kirkkoon.
Hyvin voidaan oppiaineista puhua "pakkouskonnosta" kirkkoon liitettyjen lasten ja nuorten kohdalla, jos 43 prosenttia kirkkoon kuuluvista ei haluaisi olla kirkon jäsenenä.
Toki pakkouskontoa on myös monille uskontokuntiin kuulumattomille oppilaille, jos koulu ei ole tarjonnut asianmukaista ET_opetusta, jolloin huoltajat ovat olesuhteiden ppakosgta valoinneet lapseelleen uskonnonopetuksen. ET on vajaakäytössä.
Vastaukset 58
Vanhimmat
Moni kirkon jäsenenä oleva nuori ei ilmesesti, tutkimuksen mukaan, haluaisin olla kirkon jäsen. Näin uskonto on heille paitsi rakenteellisesti myös subjektiivisesti pakkona.
Jos nuorilta kysyttäisiin niin tuskin heistä kukaan haluiasisi kuulua kirkkoon ja moni varmasti kokee että hedät on liitetty kysymättä kirkkoon ja tuskin edes heidän omasta tahdostaan.
Joo joo, kuinkas moni nuori haluaisi syödä kaurapuuroakaan, harjata hampaita, harrastaa koululiikuntaa tai edes kåydä koulussa? Kyllä niillä joku kuri pitää olla, ei maan tulevaisuudesta missään teinien kouluneuvostoissa voida päättää.
Koko uskonto on pelkkää aivopesua...
Voiko kunnan haastaa oikeuteen tehokkaasti, mikäli se ei tarjoa ET-uskontoa halukkaille vapaaehtoisesti?
On haastettukin, mutta oikeus viittaa voimassa oleviin lakeihin. Viimeksi kesäkuussa 2018 eduskunnan enemmistö hyväksyi asian lukiolain yhteydessä.
Kolumnisti HSssa sussiunailee, että historia alkaa vasta 5. luokasta, mutta uskonnonopetus jo 1. luokalta. Hyvä vertailu, ja se koskee myös yhteiskuntaoppia. Itse asiasa ihan tähän asti yhteiskuntaoppia alettiin opettaa vasta 9. luokalla, mikä oli hirrveää epäyhteiskunnalistamista.
Vanhemmat, jotka ovat itse eronneet kirkosta, voisivat lopettaa koulun ym. pakkouskonnon lapsiltaan. Ottakoot niskasta kiinni itseään.
Miksi ei puhuta siltikään siitä epäsuhdanteesta että myöskin maantieto ja biologia alkavat vasta viidennellä ja niiden tuntimäärä on kokonaisuudessaan vähemmän kuin jo ekalla aloitettavalla uskonnonopetuksella. Uskontoon käytetään edelleen yhtä paljon kouluajasta kuin mitä matematiikan tai äidinkielen opetukseen mikä on väärin. Jos itse saisin päättää niin muuttaisi uskonnon- ja elämänkatsomusopetuksen noin parinkymmenen oppitunnin mittaiseksi valinnaisaineeksi jonka halukkaat oppilaat voivat valita yläasteella jos kerran haluavat tuhlata aikaansa joutavaan ja turhaan hömppään.
Hyvät tavat ja sosiaalisuus muita kohtaan opetetaan ensin. Muun tilpehöörin ehtii kyllä oppia sitten ateistinakin.
Kirkon tutkimuksen perusteella olisi aika muuttaa lakia niin, että jo 15-vuotta täyttänyt voisi itsenäisesti päättää kuuluuku johonkin uskontokuntaan tai eroaako siitä. Tällöin uskonnonopetuksen pakotus lakkaisi lukiosta.
Sitä nuorempien osalta asia olisi vanhempiensa päätettävissä.
"Sitä nuorempien osalta asia olisi vanhempiensa päätettävissä."
Eli edelleen mentäisiin uskonnonvapauden periaatteen vastaisesti alle 15-vuotiaiden osalta!
Olisi parempi suojella lapsia, ja siinä tarkoituksessa
1) poistaa mahdollisuus kenenkään pakkoliittämiseen aatteellisiin yhteisöihin ,
2) sallia aatteellisiin yhteisöihin liittyminen vasta 15-vuotiaana.
Ne kirkossa istumiset ainakin oli yhtä piinaa, vaikka olikin nimellisesti kristitty. Uskonnon tunnit oli mukavaa höttöä, josta saa helpon kiitettävän torkkaan.
Tätäkin asiaa on pitäyt kritikoida ja edistää muutosta vapaa-ajatelijain ja humanistien toiminnalla. Kansanedustajat ja ministerit sekää virkamiehet pitävät jopa oletusarvona, että asioita edistetään kansalaisjärjestöjen kautta. Yhteistoiminta on normaalia, milteipä (epävirallinen) normi.
Jos ollaan hiljaa, se tarkoittaa, että ollaan tyytyväisiä. Oletko sinä sellainen maan hiljainen? Vaiu haluatko että pidetään vapaa-ajattelijain kautta ääntä yhdessä?
Nykyinen kommunistinen punaviherhallitus hallitus tuskin tulee tätä tekemään vaan liberaaleina suvakkeina haluavat mielummin kumarrella islamille ja edistää muslimien oloja Suomessa sen sijaan että edeistäisivät toiminnallaan, laeilla ja päätöksillä yhteiskunnan sekulaaria kehitystä.
Niin, on tapauksia, että lukioon menevä haluaa erota kirkosta - päästäkseen ET-kurssille - ja yksi huoltaja antaisi luvan, mutta sitten toinen huoltaja ei sitä anna.
Tässä rikotaan lapsen oikeuksia. Sekä huoltajan taholta että samalla valtion taholta. Yksilöllistä ja rakenteellista oikeuksien loukkausta.
Koska lukioikäiset nousevat kapinaan. Kyselyn mukaan suuri osa rippikoululaisista ei haluaisi kuulua kirkkoon, Noin 2/3 ei usko Jumalaan eikä Jeesuksen ylösnousemukaseen.
Niin,+35+%+ei+usko+JUmalaan+ja+32+%+ei+usko+Jeesuksen+ylösnousemukseen.+Kuitenkin+57+%+haluaa+pysyä+kirkon+jäsenenä.
No on se, kun olisi myös monille valittavissa oleva toinen aine uskonnon rannalla, siis ET, mutta kirkon jäsenyys estää sen valinnan. Et mene!
Suomenkielisille on pakkoruotsia mutta Ahvenanmaalla ruotsinkielisille ei ole pakkosuomea.
106-vuotias voi muistaa ketä äänesti 16-vuotiaana.
Tahtoo tämän alas, pois silmistä, pois mielestä. T. Av
Onneksi rukouspäivän vietto ei kuitenkaan enää kuulu koulun tehtäviin. Antivapari näköjään tykkäisi että kuuluisi.
Onko muka oikeasti joskus koulussa huomioitu rukouspäivä?
Mutta muslimeille annetaan silti erityinen lupa rukoilla kesken koulu- ja työpäivien mikä ainakin minulla ottaa pattiin.
Hyvä että päivääkodissa ei ole usjkonnonopetusta - eikä enää uskontokasvatustakaan. Jossei sitten joku setä tai täti sooloile vanhasta muistista.
Nopeasti muuttui puolessa vuodessa kommenttisi kuvastama itsestäänselvyys - onko enää kohta päiväkotiakaan? Tai miten käy lopullisesti koulujen. Paljon vielä on elossa heitä, jotka muistavat koko -30-luvun! Pahempaa lamaa nyt väläytellään. Silloin ihmiset saivat suurimman lohdutuksen luottamisesta Jumalan apuun - Hän kuuli rukoukset ja vastasi. Silloin lapset oppivat rukouksen jo äitinsä rinnan alla.
Yhteiskunnan rahoittamana lasten päiväkasvatuslaitos ja sille nimi päiväkoti keksittiin vuoden -70-jälkeen ateismiradikalisminousun kera.
Nyt auttaa rukouksen sijaan tiede ja siihen perustuva tutkimus.
Objektiivisesti on, ja monella myös subjektiivisesti.
Pieni ekaluokkalainen ei välttämättä koe asiaa subjektiivisesti mitenkään muuten kuin annettuna..
Missä vaiheessa "herää"? Kestääkö "uni" koko peruskoulun? Lukioonkin ilman kritiikkiä?
Tosiaan, Eino Kallinen esitti kysymyksen, "elämmekö unessa?" Tila, johon synnytään, jossa kasvetaan, saatetaan ottaa annettuna.
Tarkoitetaan varmaan Yrjö Kallista. Miellenkiintoinen henkilö ja elämäntarina.
ET:n avaaminen kaikille valittsavaksi sai 75 prosentin kannatuksen kyselyssä.
Tilanne loukkaa yhdenvertaisuutta ja rikkoo lapsen oikeuksien sopimusta!
Jos kunnassa ei ole ET-opetusta, vaikka peruskoululaisen huoltajat sitä haluavat, oppilaan ei ole pakko opiskella uskontoa. HÄnelle voidaan antaa jotain muuta opetusta uskontotuntien aikana, eikä uskonnon puuttuminen estä "valmistumista".
Eka luokalle menevän lapsosen ehtii erottaa kirkosta, jotta hän oppilaana pääsee ET-opetukseen. Siksi koska https://www.youtube.com/watch?v=aX9KRQXLY74
On. sitä termiä vastaan tosin väitetään sanomalla, että kaikki aineet ovat pakkoaineita paitsi valinnaisaineet. On kuitenkin pitkä ja lyhyt matikka, eri kieli A-tai C-kieliksi Jne. Ja yhdet voivat valita uskonnon ja ET:n välillä, mutta toiset eivät voi. Jälkimäisille se on siten pakkouskontoa.
Näistä termeistä syntyy usein myös "turhanaikaista" keskustleua, jolloin joskus pääasia unohtuu. Siksi parempi puhua useimmiten vain ET:n avaamisesta kaikille valittvissaa olevaksi katsosmusaineeksi. Toki sitäkin joku yrittää sotkea huutamalla uskonnon viemisestä.
VArsin harva uskaltaa enää avoimesti vastusaa. Päivi räsnen kuitenkin katsoo, että ei hyvä idea. Siis ET:n avaaminen.
Kiitos, hyvä kysymys. Kyllähän se tietenkin on, koska oppilas TAI opiskelija voi itsenäisesti erota kirkosta vasta 18-vuotiaana.
Ikäraja tulisi nostaa 21 vuoteen.
Vanhemmathan voivat erottaa taannoin kastetun lapsensa kirjon jöäsenyydestä!
Repikää tästä: Suomi on luterilainen maa!!
Avauksessa osoitetaan, että on pakkouskontoa suurelle osalle nuoria.
Myöös opiskelijoille, lukiolaislle. Ammattioppilaitokissa ei ole uskonnon krsseja, ja hyvä niin.
Jeesuslakia ei kukaan voi varastaa.
NYT aika uus, vaihto koulun uskonnosta ET-opetukseen. Ilmoitus toukokuussa, opetukseen elokuussa.
Kysytkin vielä! Kyllä se on, jopa monelle uskonnottoman perheen lapselle, jos koulussa ja lähikouluissakaan ei ole ollut ET-opetusryhmää... Kun rehtori aina "informoi" uusien ekaluokkalaisten vanhemmilllle, että "meillä ei ole ET-ryhmää"..
Helsingissä+vähemmän:+Ikäluokittain+yhteensä:
Yli puolella pakollista - Helsingissäkin vielä.
Nyt niitä ahdistaa liika opiskelu ja niiden vanhempia etätyö, kun on vinkumista.
JOtenkin aina hätkähtää, kun muistaa, että hei, lukiolaiseltakin on ET kielletty, jos kuuluu evl tai ort kirkkooon.
Periaatteessa kaikille evl ja ort kirkon jäseneksi liitetyille. Valitettavasti.
Harva puolustelee. Taktiikka on ohittaa, vaieta.
Antivapair lörpsäyttelee kaikkea muuta ohittaakseen tämän asian. Onko kiusallinen?