vaikuttaisi sille että trans-asiat on osaksi muoti-ilmiö. Mistä tämä johtuu?
minulla on teoria. voisiko trans-ilmiö johtua molemmilla sukupuolilla suurimmaksi osaksi siitä, ett tulee torjutuksi liian usein vastakkaisen sukupuolen taholta jolloin vastareaktiona on luoda itselle uusi identiteetti eri sukupuolessa?
vain harva trans kokee dysforiaa tai jos kokeekin, se voi olla teeskentelyä tai tiedostamattomastikin seurausta torjutuksi tulemisesta.
ratkaisu on hyväksyä itsensä ja etsiä sitä oikeaa elämänkumppania.
minulla on teoria. voisiko trans-ilmiö johtua molemmilla sukupuolilla suurimmaksi osaksi siitä, ett tulee torjutuksi liian usein vastakkaisen sukupuolen taholta jolloin vastareaktiona on luoda itselle uusi identiteetti eri sukupuolessa?
vain harva trans kokee dysforiaa tai jos kokeekin, se voi olla teeskentelyä tai tiedostamattomastikin seurausta torjutuksi tulemisesta.
ratkaisu on hyväksyä itsensä ja etsiä sitä oikeaa elämänkumppania.
Vastaukset 78
Vanhimmat
Eiköhän ne vastakkaiset identiteetit ole parinhakutilanteessa seksuaalista suuntautumista (tässä tapauksessa homoseksualismia).
Tavikset olettaa transsukupuolisuuden muoti-ilmiöksi koska siitä on alettu puhua vapaammin viimevuosina. Aiemmin sukupuoliristiriitaa pidettiin hävettävänä ja salattiin koska se aiheutti ao. henkilölle hyvin suuria ongelmia. Mies mekossa oli huumorin huippu ja äijämäisiä naisia väheksyttiin.
Tällaiset muka muoti-ilmiöt kyllä karsiutuu nopeasti jos henkilö hakeutuu transtutkimuksiin. Maitojuna kutsuu välittömästi.
Mä en ollut parivuotiaana yrittänyt iskeä ketään. En yrittänyt teininäkään, koska kiinnostuin vain "samasta" sukupuolesta, joten olis ollut turhaa iskeäkään, koska toisen olis pitänyt olla lesbo. Nyt miehenä naiset ei kiinnostu mutta homomiehet kylläkin, pitäiskös nyt muodin vuoksi vaihtaa itsensä naiseksi? :D
Niiltä osin kun kyse on biologisista teinitytöistä, jotka haluavat olla poikia, niin kyllä. Mikään muu ei selitä näiden tapausten valtavaa kasvua verrattuna transsukupuolisuuteen "toiseen suuntaan". Tuossa ei ole edes kysymys oikeasta transsukupuolisuudesta, ja hoidoilla saisi olla 25v ikäraja.
Hoitojen nostamisesta kahdeksastatoista noin korkealle aiheuttaisi runsaasti psyykkisiä vaurioita. Tutkimusten aloitusikää voisi jopa alentaa selvästi alle murrosiän alkamista, jotta todellisten transsukupuolisten blokkaushoidot voitaisiin aloittaa ennen murrosiän aiheuttamia muutoksia. Toisaalta varhainen blokkaus voi olla osin haitaksi transtytöillä tulevia kirurgisia hoitoja ajatellen.
Samaa mieltä kanssasi monin osin.
Se ainoastaan että en ole löytänyt mitään josta voitaisiin se "oikea transsukupuolisuus" tunnistaa.
Moni on ollut ns."oppikirjatapaus" ja dysforia ollut pitkäkestoista, ovat kokeneet helpotusta hormoni ym hoidoista sillä hetkellä. (Myöhemmin kokivat ahdistusta kehoon tehdyistä muutoksista.
Näillä tytöillä se on muotibuumi, mutta yhtään mikään ei kerro tuleeko potilas katumaan "hoitoja" vai ei.
Ihan jokainen muutoshoitoja saava tai hoidettu on potentiaalinen takaisinmuuttaja, joskus jopa 20 vuoden päästäkin halutaan peruuttaa.
"Tutkimusten+aloitusikää+voisi+jopa+alentaa+selvästi+alle+murrosiän+alkamista,+jotta+todellisten+transsukupuolisten+blokkaushoidot+voitaisiin+aloittaa+ennen+murrosiän+aiheuttamia+muutoksia.+"
Blokkaushoidoilla ei muuteta mitään. Vain fyysistä kehittymistä viivästetään aivan kuten joillekin käy normaalistikin (murrosiän alku on erittäin vaihteleva). Mikäli todetaan ettei kyse ole transsukupuolisuudesta, niin blokkauksen päätyttyä omat hormoonit alkavat toimia .
Jos dysforia on todellinen, tuollainen pakollinen "keskustelu" (oikeammin eheytys) aiheuttaa vain psyykkistä kuormittumista ja johtaa useimmiten välien katkeamiseen vanhempiin (tätä on havaittu runsaasti takavuosina).
On todellakin hullua puhua jostain "muotibuumista" kun sellaisesta ei ole minkäänlaista näyttöä. Oliko homoseksuaalisuus samanlaista "muotia" silloin kun se vapautettiin rikosmerkinnästään ja poistettiin sairausluokituksista jonka jälkeen voitiin keskustella vapaasti.
Valitettavasti tällä hetkellä näyttäisi olevan meneillään ns. muotibuumi. Toki aitoja tapauksia on myös joukossa. T. Transmies itsekin
Koetaanko lesbous negatiiviseksi, joten tunnustautuminen transmieheksi puhdistaisi seksuaalisen suuntautumisen paremmaksi.
Aikamoista kyökkipsykologisointia... Jos nyt vain olisi niin, että ihmiset ovat saaneet kokemukselleen oikeamman nimen.
Todella moni transmies on homo. Itse kiihotun ainoastaan ajatuksesta, että minulla on penis, ajatus kahdesta naisesta ei kiihota, joten olisi aika vaikeaa olla ollut lesbo. Kunpa olisinkin ollut lesbo, ei olisi tarvinnut hukata vuosia prosessiin ja olisin varmaan jo löytänyt kumppanin.
Mitä erikoista lesboudessa on, että siitä saisi kriisin aikaiseksi? Uutisarvo nolla. Enkä transmiehenä käsitä mitä siitä karvakolmion lipittämisestä saa. Kokeiltu on naisen kanssa ja hiton tylsää on kun ei pääse itse survomaan kunnolla. Kai naiset siitä jotain sitten saa. Itselle jää kyllä aika pettynyt olo kun koittaa sekstata eikä ole annettu sukupuolielimiä siihen.
Kyllä sulle on elimet annettu, mutta kun asennoidut väärin päin.
Olet vastaanottaja, mikä vika siinä?
Onhan olemassa välineitä ostettavissa avuksi, ei kaikki naisetkaan tykkää suujutuista.
Ok. No osta sinä sitten kumivagina ja anna kumppanisi panna sitä ja kutsu sitä seksielämäksesi. Itseäni kuitenkin kiinnostaa olla mukana kun harrastan seksiä, mutta näköjään sinua ei. Mitä nautintoa minä muka saisin kumimulkun tukemisesta naiseen? Onko akat oikeasti näin tyhmiä, että ei tajua? Penis on miehelle sukupuolielin. Vai onko se vain niin että miehen nautinnolla ei ole seksissä mitään väliä ei edes miehelle itselleen, näin naisten näkökulmasta?
Vai että ihan survomaan kunnolla - huhhuh! Tällaistako transmiehet haaveilee?
Olen eri, mutta eihän siinä sinänsä mitään vikaa ole. Mutta kysytkö usein heteromiehiltä, että voisivatko he lopettaa luonnollisena ja kiihottavana pitämänsä seksin ja alkaa homoksi?
Onhan noita. Lohdutatko noilla sanoilla impotentiksi jäänyttä miestä?
Kirjoittaja taisi käyttää värikästä kieltä. En ymmärrä miksi tuollaiseen pitää takertua.
Useimmat miehet, trans tai cis, haaveilevat siitä, että voivat työntyä kumppaniinsa peniksellään.
"Mutta kysytkö usein heteromiehiltä, että voisivatko he lopettaa luonnollisena ja kiihottavana pitämänsä seksin ja alkaa homoksi?"
- No en tietenkään, koska heterous on normaalia ja tervettä, homous taas yleensä traumasta johtuvaa.
Mutta jos nainen selittää olevansa mies ja vielä homo, niin sitä en voi ottaa vakavasti.
Eikö nämä seksuaalisuudet pitäisi laskea siitä oikeasta sukupuolesta lähtien, muuten menee koomiseksi.
Esim miehistä pitävä "transmies" on hetero, koska on oikeasti nainen ja pitää miehistä.
Sukupuolta kun ei voi oikeasti muuttaa.
Mutta sukupuoliyhdynnän kuvaaminen survomiseksi ei kunnioita naista.
"On todellakin hullua puhua jostain "muotibuumista" kun sellaisesta ei ole minkäänlaista näyttöä. "
-Mielestäni hullua ilmiselvän asian kieltämistä olisi olla myöntämättä että muotibuumi on todellinen.
Tämän mainostetun, tahallaan aikaansaadun muodin aiheuttamia kärsimyksiä kantavat tuhannet katujat kehoissaan.
Koko "transsukupuolisuus" on absurdi leikki, ahdistuneen epätoivoinen yritys joka on tuomittu epäonnistumaan sulaa mahdottomuuttaan.
Hyvin surullinen tapa elää.
Sinähän sopisit kansanedustajaksi oikein hyvin. Eikös härskejä juttuja naisille puhuneet kansanedustajat puolustaneet itseään samoin.
Nuo "tuhannet katujat" ovat häviävän pieni osuus miljardien ihmisten joukossa koko maailmassa. Esimerkiksi Suomessa katujia ei ole kovin monta.
Kyllä Suomessakin on jo monia julkitulleita katujia jotka peruuttavat, nämä peruuttajat ovat vain osa katujista.
Suurin osa tuskin haluaa valtakunnan julkkiksiksi.
Kukaan ei tiedä kuinka monta katuvaa ihmistä Suomessa on jo nyt, varmaa on että määrä tulee lisääntymään jos sama meno jatkuu.
Jos henkilö on jo rikkonut kehonsa, kynnys lähteä uusiin kivulloisiin peruutushoitoihin voi olla niin kova että katumuksesta huolimatta pysyy siinä tilassa jossa on.
Moni ei myöskään ylpeyttään kehtaa tunnustaa katuvansa, tai transyhteisön paineen vuoksi nielee katumuksensa.
Entiseen ei ole paluuta enää, mutta puutteineenkin voi elää.
Ainoa syy miksi voisin katua sp-korjausprosessiani on se, että miehenä joutuu jatkuvasti varomaan sanojaan ja kun on vielä itse elänyt rempseänä ja ronskina uhriutumista välttelevänä naisena, jonka murjaisuja pidettiin hauskoina ja itseironisina, ja nyt oletkin mies, jonka jokainen kommentti sortaa ja syrjii oletusarvoisesti.
Ilmeisesti olet provo, mutta ainakaan minä ja kukaan tuntemani transtaustainen ei ole prosessiaan katunut vaan eheytynyt sen myötä tasapainoiseksi aikuiseksi. Toki elämässä on omat ongelmansa, mutta prosessin jälkeen huomattavasti vähemmän.
En ole mikään provo, äläkä väitä etteikö katujia tule jatkuvasti lisää.
Pistä vaikka hauksi "detransition"niin porukkaa alkaa löytymään, suurin osa vaan ei halua julistaa asiaa.
En ymmärrä miten valheessa eläminen on tasapainoisuutta, minusta se on kaukana siitä.
Aikuiseksi toki jokainen kasvaa joskus ja osa aikuisuutta on realiteettien hyväksyminen.
Minulle aikuiseksi kasvamiseen kuului sen hyväksyminen, että olen transtaustainen mies ja siksi erilainen kuin useimmat miehet.
Lähinnä ihmettelin, kun puhuit tuhansista katujista, kun prosessissa ei edes ole tuhansia ihmisiä.
Montako SUOMALAISTA katujaa löydät tuolla haulla? Ei taida löytyä 2-3 enempää.
Toisaalta kun hoitoprosessiin hakutuu jatkuvasti enemmän ihmisiä, niin kyllähän katujien lukumääräkin nousee, mutta prosentuaalinen osuus todennäköisesti jopa pienenee tutkimusmetodien tarkentuessa. Entistä suurempi osa poistetaan transtutkimuksista saamatta transdiagnoosia koska perusteet eivät täyty.
Vaikka+sukupuolta+ei+voikaan+ihan+100%+muuttaa,+ei+se+oikeuta+sua+silti+kommentoimaan+sen+henkilön+seksuaalisuutta,+koska+transmiehet-+ja+naiset+tietää+itse+oman+seksuaalisuutensa+ja+eivät+ole+heteroita+jos+ei+he+eivät+itse++niin+koe.+T:+Transmies
No sukupuoltahan eii voi muuttaa ollenkaan, ei yhtään prosenttia.
Itseasiassa hämmästyin alussa tätä että laskette seksuaalisuutenne haavesukupuolestanne käsin.
Olin ihan että mitä ihmettä! Silloinhan ihmisen seksuaalisuuskin muuttuisi noin vain monta kertaa transsin elämässä, kun useat detransitioituvat.
Mielestäni todella seksuaalisuus pitäisi luokitella biologisen sukupuolen mukaan, silloin se oikeasti kertoisi mistä asiassa on kyse,
En ole kommentoinut kenenkään yksittäisen henkilön seksuaalisuutta, palstalla saa kommentoida asiallisesti kaikenlaista.
Periaatteessa transsukupuolisen ihmisen sukupuoli ei muutukaan. Hän on alunperinkin samaa sukupuolta, vaikka muistuttaakin ulkoisesti vastakkaista sukupuolta.
Seksuaalinen suuntautuminen ei välttämättä muutu, mutta ulkopuolisen ihmisen mielestä se muuttuisi fyysisen ulkonäön muuttuessa. Itsekin olen mielestäni ollut aina hetero nainen mutta ulkopuolisen mielestä aikaisemmin elämässäni lesbo, jota en voinut ilmentää ja ulkopuolisen mielestä näytti heteroutena. Hankalaa, eikö totta.
Vielä kerran että runsas detransitoituminen on urbaani legenda. Hyvin harva transsukupuolinen detransitoituu.
No jos nyt mennään sinun toiveesi mukaan, mikä minä sitten olen, hetero, lesbo vai homo? Vaikka sitä on nykyisin vaikea uskoa, minut määritettiin syntymässä tytöksi, eli sinun mukaasi olen nainen. Seksuaalisuuteni pitää siis määritellä sen mukaan. Okei. Ihastun ja rakastun pelkästään naisiin. Eli siis olen lesbo? Vaikka seksuaalisuuteni on aina ollut äärimmäisen peniskeskeinen, ja minun on aina kuviteltava mielessäni penis saadakseni tyydytyksen, enkä kiihotu ajatuksesta lesboseksistä? Mutta silloinhan minä olen heteronainen? Heteronainen, joka kykenee saamaan tyydytyksen vain kropassa, joka on miehinen ja jota kiihottaa ajatus omasta peniksestä ja joka rakastuu ainoastaan naisiin? Eli ymmärtänet, ettei transsukupuolisen seksuaalisuuden määrittäminen "alkuperäisen" sukupuolen mukaan ole ollenkaan yksinkertaista. Kyllä, minä transmies todella olen heteromies. En kuvittele olevani vaan todella olen. Olemme kumppanini kanssa tavallinen heteropari. Kenellekään ei tulisi mieleenkään, että olisimme lesbopari, eikä varsinkaan meille itsellemme, kun emme lesboja ole millään lailla.
Eli siis sinä vakavalla naamalla oletat, että minä, jo parikymmentä vuotta naisena elänyt nainen, joka ei mieskropassa kyennyt seksiin, määrittelen itseni homoksi harrastaessani penis-emätinyhdyntää mieheni kanssa?
Jos kumppanisi on syntynyt pojaksi niin kyllä. näen teidät homoparina ja minusta se on selviö.
Ihmisen sukupuoli ei muutu vaikka mitä tehtäisiin ja pojaksi syntynyt on minun mielestäni edelleen mies, ihan riippumatta ulkonäöstä tai kehon osien muokkauksesta.
Tämä:
"parikymmentä vuotta naisena elänyt nainen,"
- Mitä se edes tarkoittaa oikeasti? Vaikka pukeutuisi miten ja nimittäisi itseään miten, et ole voinut elää naisena koska nainen elää naisen kehossa, kokien naisen kehon tuntemukset ja muut.
Mielestäni sukupuoli on enimmäkseen biologinen asia.
Voiko uros elää naaraana? Ei voi.
Voi matkia naarasta muttei elää naaraana.
Sinä kysyit ,minä kerron mielipiteeni.
Minusta olette ilmiselvä lesbopari, jossa toisella puoliskolla on ongelma kehonkuvassaan ja kuitenkin naiselle terve heterotaipumus pitää penistä kiihottavana.
Ehkä sinulla on joku psyykkinen este jonka vuoksi koet miehet vaarallisina etkä siksi rakastu heihin, vaan "turvallisempaan itsenkaltaiseen" naissukupuoleen, silti ajatus peniksestä on kiihottava ja haaveilet siitä seksissä.
Jos sinä sanot olevasi "heteromies", mitä sana heteromies enää kertoo? Ei mitään mielestäni.
Sanat menettävät täysin merkityksensä.
Minusta transsin seksuaalisuuden luokittelu on yhtä selvä kuin muidenkin, enkä usko että kukaan syntyy miksikään homoksi tai muuksi, kaikki ovat vain valintoja .
Kiitos kun jaksat keskustella rauhallisesti suuttumatta, pyrin rehellisees ajatustenvaihtoon loukkaamatta mutta mielipiteistäni tinkimättä.
Meni yli hilseen. En tajunnut mikä siis olet biologiasta lähtöisin ja kestä pidät.
Ja kyllä detransitioitujia on paljon, todella paljon, ja he ovat vain pieni osa katujista.
Nuorena aina ihmettelin juuri sitä, luullessani olevani lesbo, tai vielä nuorempana kun luulin olevani heterotyttö, joka vain ihailee tyttöjä, kuten aikuiset tunteeni minulle selittivät, että miksen sitten halua olla samanlainen kuin he vaan täysin erilainen. Turvallisempaa itsensäkaltaisuutta en siis missään nimessä hakenut. Mieskavereissani on linnakundeja, kumma kun edes uskallan olla "vaarallisten miesten" seurassa :D
Sinä saat olla mitä mieltä haluat. Jos mielestäsi pari, joka pitää nainen nainen - seksiä ällöttävänä ja joka kiihottuu ainoastaan penis-emätin-seksistä on lesbopari, you go girl. Minua et tosin transmieheksi tunnista, joten nähdessäsi meidät pitäisit meitä heteroparina, vaikkei mielipiteelläsi suurta painoarvoa olekaan.
Ei noita hieman yksinkertaisia kommentoijia kannata ottaa niin vakavasti. Nämä on niitä, jotka meni aikoinaan hautoihinsa ajatellen, että tottakai maapallo on litteä, kun se kerran siltä näyttää, nykyajan käsittämätöntä hömpötystä, että olisi muka pyöreä. Nää on uusia asioita, joita on vaikea hahmottaa. Vaikka kieltämättä tuntuuhan se oudolta, että joku mieltää lesboksi ihmisen, jonka seksuaalisuus on peniskeskeinen ja homoksi miehen, joka panee naisen alapään reikää eikä ole ollenkaan kiinnostunut miehistä, mutta kun joillekin meistä on annettu vain lusikalla.
Kysymys on vain siitä että olette määrittänyt koko sukupuolen käsitteen mieleiseksenne.
Minulle sukupuoli merkitsee sitä mitä se on aina merkinnyt, biologista faktaa.
Uros/naaras jako ei muutu ikinä eikä sukupuoli ole jana jossa on ääripäät.
On hyvin helppoa halveksia ihmistä joka puhuu ikäviä faktoja, faktat eivät kuitenkaan sillä katoa.
Olet siis sitä vanhoillista joukkoa joka katsoo ihmisen sukupuolen housujen sisällöstä.
Entä kun eteen tuleekin intersukupuolinen ihminen?
Eikö olisi vaan helpompaa että uskoisit lääketiedettä.
Itse en ole väittänyt mitään sen kummemmin. Olen tytön kroppaan syntynyt poika, sikiökauden virheen vuoksi aivoni ja kroppani ovat eri paria. Tietenkin tiedostan olevani geneettinen nainen, olen muokannut ulkonäköäni miehisemmäksi, jotta kykenisin elämään omana itsenäni. En minä väitä tai kuvittele olevani geneettinen mies.
Olen sitä jalat maassa olevaa joukkoa joka tietää että haaroihin vilkaisemalla näkee sukupuolen.
Jos lapsella on epämuodostumia sukuelimissä, lääketiede selvittää kromosomitestein hänen sukupuolensa, sitten epämuodostumat pitää korjata leikkauksella.
Aivan samoin kuin toimitaan muissakin synnynnäisissä vammoissa jotka on mahdollista korjata (esim huulihalkio).
Minä uskon lääketiedettä, mutta en tätä ideologian värittämää pseudotiedettä syntymisistä vääriin kehoihin ja muuta huuhaata.
" Olen tytön kroppaan syntynyt poika, sikiökauden virheen vuoksi aivoni ja kroppani ovat eri paria. "
- Entäs jos sinä oletkin väärässä tässä? Jospa kyseessä onkin psyyken ongelma josta voi parantua?
Olen nähnyt siitä parantuneiden haastatteluja.
Jos väittää uskovansa lääketiedettä, kannattaa myös tutustua siihen ihan oikeasti:
Lääketieteessä kehodysforiaa korjataan tarpeen mukaan kehoa, ei korvien väliä muuttamalla. Huulihalkio ja mikä tahansa modernissa lääketieteessä määritelty mielenterveyden häiriötila hoidetaan tähän nähden eri tavoin ja erilaisin kriteerein.
Täällä taas wannabe-kallonkutistaja vauhdissa: Psyyken ongelmat suljetaan pois tutkimusprosessissa.
Olen minäkin nähnyt niiden haastatteluja, jotka ovat kertoneet parantuneensa homoseksuaalisuudesta - ja sitten muutaman vuoden jälkeen kertoneet valehdelleensa. Sama taitaa olla tämänkin kupletin juoni.
"Jos lapsella on epämuodostumia sukuelimissä, lääketiede selvittää kromosomitestein hänen sukupuolensa, sitten epämuodostumat pitää korjata leikkauksella."
Mutta kun juuri tuo kromosomitesti johdattaa joissakin tapauksissa intersukupuolisuuden hoidot väärään suuntaan. Intersukupuolisella henkilöllä voi olla miehen kromosomit, mutta hän näyttää täysin naiselta ulkoisesti. Kun sitten tällaista henkilöä (yleensä jo vauvasta alkaen) hoidetaan leikkauksin jotta saataisiin kehitettyä mahdollisimman hyvin myös sukuelinten osalta tyttö/nainen (usein vielä salaa itse henkilöltä) se on ollut monelle psyykkisesti erittäin raskasta.
Ei niitä kromosomitestejä tehdä kun määritellään intersukupuolisen vauvan sukupuolta. Vanha hoitometodi käyttää samaa menetelmää kuin itsekin käytät sukupuolta määrittäessä. Vain alapään ulkonäkö ratkaisee ja siihen käytetään vaikkapa viivotinta. Mitataan onko kyse liian suuresta klitoriksesta tai liian pienestä peniksestä ja korjataan tilanne.
"Aivan samoin kuin toimitaan muissakin synnynnäisissä vammoissa jotka on mahdollista korjata (esim huulihalkio)."
Myös transsukupuolisuus voidaan tulkita synnynnäiseksi vammaksi. Neurologisesti vastakkaista sukupuolta olevan henkilön fyysistä ulkonäköä korjataan oikeammaksi.
Jos kyse olisi ollut psyyken ongelmasta, olisi ollut todella outoa, että sukupuolenkorjausprosessi teki minusta tasapainoisen. Jos tasapainoinen elämä ja onnellisuus on psyyken ongelman oire, olen ihan mielelläni psyykkisesti sairas.
Totta, voi jopa aistia puuttuvan peniksen kiihottuessaan haamutunteena vrt. amputoitu raaja. Ikään kuin olisi penis, vaikkei ole.
Nyt menee kyllä itsellänikin yli hilseen. Olet mielestäsi aina ollut heteronainen, mutta aiemmassa elämässäsi - tarkoittanet siis ennen prosessia - sinut miellettiin lesboksi? Eli korjasit sukupuolesi naisesta naiseksi??
"Entä kun eteen tuleekin intersukupuolinen ihminen?"
Pieni vähemmistö ihmisistä on interseksuaaleja ja suuri enemmistö ei ole. Yleensä interseksuaali on enemmän mies tai enemmän nainen. Ihminen pystyy lisääntymään vain miehenä tai naisena. Minkä tahansa asian pystyy selittämään miten päin tahansa tarkastelemalla asiaa poikkeavuuden avaimenreijästä tyyliin "kaikki vasikat ovat kaksipäisiä koska osa vasikoista on kaksipäisiä".
Interseksuaalit ja transseksuaalit ovat kaksi eri asiaa. Joillekin interseksuaaleille asia voi olla hyvinkin kipeä asia, ei sitä riekuta julkisesti paraateissa.
Ennen interseksuaaleja "normalisoitiin" mutta lopputulokset jäivät huonoiksi, hyvässäkin tapauksessa tuloksena oli vain kosmeettinen jäljitelmä. Terveyshaitat oli melkoiset joten "normalisoinnista" luovuttiin. Tilalle keksittiin translapsivillitys, vaikka hyvin tiedettiin että oikeasti sukupuolta ei voi vaihtaa.
Ikuinen potilas on lääkäreitten, terapeuttien ja viranomaisten elannon tae.
Sukupuolisuus ja seksuaalisuus eivät ole koskaan "muotijuttuja", eikä niitä voi vaihdella. Ihminen on aina sitä mitä hän on ja miltä hänestä itsestä tuntuu.
Kylläpä vaan ovat muotijuttuja ja erittäin paljon ovatkin!
Nyt jokainen nuori haluaa julistautua joksikin pimpelipom-seksuaaliksi jota ei kukaan ollut ennen kuullutkaan.
On muka niin hienoa olla joku pan-seksuaali, vaikka olisi oikeasti ihan hetero salaa.
Astetta vakavampi ongelma on tämä ROGD, joka on kyllä ihan todellinen ongelma, raain on tämä lasten trans-aivopesu jota jotkut kipeät vanhemmat harrastavat itse huomiota saadakseen.
Lisäksi koulu ja media syöttää epäterveellisiä ideoita lasten pieniin päihin.
" Ihminen on aina sitä mitä hän on ja miltä hänestä itsestä tuntuu."
-Olenko minä laiha jos minusta tuntuu siltä? Vaikka painaisin 200 kiloa.
Tuntemukset eivät kerro todellisuudesta, vain tuntemuksista.
Nyt ei puhuta seksuaalisesta suuntautumisesta, vaikka yritätkin vääntää aihetta sinne.
Tuo ROGD on juuri sellainen muotijuttu jolla transitoitumista vastustavat pyrkivät ajamaan asiaansa.
"-Olenko minä laiha jos minusta tuntuu siltä? Vaikka painaisin 200 kiloa.
Tuntemukset eivät kerro todellisuudesta, vain tuntemuksista."
Toi ei kyllä ole todellinen tuntemus. xD Lienee totta, että hyvin monella nuorella on valtava epätietoisuus omasta identiteetistään, mikä onkin luonnollista. Tärkeintä on vähitellen oppia tuntemaan itsensä ja omat tuntemuksensa, halunsa ja kiinnostuksensa. Kun on vain rehellinen itselleen ja tekee elämässään ihan omien tuntemusten mukaan, eikä tee mitään toisten toiveiden tai halujen mukaan, siitä kaikki vähitellen selkiintyy.
"Toi ei kyllä ole todellinen tuntemus."
Miksei kyseinen tuntemus muka voisi olla todellinen?
Olen nähnyt haastatteluja ihmisistä jotka ovat reilusti lihavia mutta eivät omasta mielestään.
Selkeämpi esimerkki ovat anorektikot. Hehän kokevat olevansa lihavia ja näkevät itsensä sellaisena vaikka ovat vaarassa kuolla laihuuteensa.
Anorexia on sairaus, mitä transeksuallisuus ei ole. Näillä on vissi ero.
"Anorexia on sairaus, mitä transeksuallisuus ei ole. Näillä on vissi ero."
Jos transseksuaalisuus ei ole sairaus, niin miksi transseksuaalit sitten hakeutuvat lääketieteelliseen hoitoon käyttämään hormoneja ja teettävät sukupuolenkorjausleikkauksia?
Ehän terve ihminen tarvitse mitään tällaisia.
Eihän raskauskaan ole sairaus mutta miksi lähes kaikki raskaana olevat hakeutuu sairaalaan saamaan hoitoa (synnyttämään ja saamaan muuta hoitoa).
Enpä tiedä mitä transseksuaalisuus on, eihän sitä löydy edes sairausluetteloista (tuntematon nimitys).
"Ihminen on aina sitä mitä hän on ja miltä hänestä itsestä tuntuu."
okei, minusta tuntuu tänään että olen leobardi. olenko siis leobardi?
Miksi foobikot ovat aina hieman yksinkertaisia?
Varmaan sitten oletkin leobardi. BTW tarkoittaako se kunigashaltijaa?
Eiväthän he muuten olisikaan foobikkoja.
Kun ei pysty järkevästi perustelemaan niin syyttää foobikoksi.
No kerro sinä sitten miksi he usein ovat yksinkertaisia ja tekevät mm. keskimääräistä enemmän kirjoitusvirheitä.
Häiriö eli sairaus se on. Ei se nyt normaali tila ainakaan ole, jos yksilö kärsii.
Kyse on poliittisin motiivein luodusta muoti-ilmiöstä, sekä sateenkaariteollisuuden yrityksestä säilyttää alalle syntyneet verorahoitteiset työpaikat.
Lähes jokainen transitioon päätynyt kannattaa hautaan asti vihervasemmistopuolueita, jotka ajavat sukupuoltaan vaihtaneiden etua. Transsukupuoliset ovat myös hyvin aktiivisia erityyppisessä poliittisessa vaikuttamisessa. Tämä on päämotivaatio trans-vouhotukselle.
Toiseksi suurin motivaatio tulee erilaisiin järjestöihin synnytetyistä vähemmistötyöpaikoista, jotka halutaan säilyttää. Seksuaalivähemmistöt ovat olleet jo vuosia käytännössä täysin hyväksyttyjä, eikä työpaikkoja heidän tukemiseen tarvita. Sukupuolta vaihtavat tarvitsevat vuosien ajan tukea vaikeine ongelmineen, mikä takaa työpaikkojen säilymisen.
Kolmas motivaatio tulee transsukupuolisilta itseltään. Heidän toiminta muistuttaa uskollista käännytystyötä, sillä erotuksella että yhteisistä verovaroista rahoitetaan käännytystä.
Nykymuotoinen sateenkaariliike on todellisuudessa 1970-luvun kommunistinen taistolaisliike, jonka päämäärä on puhtaasti poliittinen. Nykymuotoinen sateenkaariliike keskittyy ensisijaisesti nuorten haalimiseen vihreiden ja vasemmistoliiton toiminnan pariin. Sen polttoaineena on jatkuva vastakkainasettelun hakeminen konservatiivien kanssa.
Vähemmistön asiaa liike ei enää aja, poislukien transsukupuolisten asia, koska se palvelee poliittisia päämääriä, aivan kuten sanot.
Todelliset syyt löytyvät heikosta mielenterveydestä. Transitiosta tuli trendi, jonka valheellisia tuloksia, euforiaa ja onnea, esiteltiin tissideleten kera ympäri somea. Moniongelmaiset näkivät transsiudessa syyn kärsimykseensä, ottamatta selvää monista vaarallista kolmplikaatiosta. Autistit, traumatisoituneet, seksuaaliväkivaltaa ja syömishäiriöistä kärsineet sekä sisäistetystä homofobiasta täyttivät transpolit. Epävakaat julkkikset ilmoittivat olevansa ei-naisia ja muusuja. Sillä sai myös huomiota ja katselukertoja somessa jos oma ura oli himmenemässä. "Olen erityinen, katsokaa nyt joku."
Vaan miksi heidän terveytensä ei kohentunutkaan, moni näytti vain huonovointisemmalta, lihavammalta ja sekavammalta. Muutama kärsivän näköinen aktivisti kävi antamassa pientä uhoa sisältävän haastattelun mediassa. "Transilo on niin totta", "Nyt olen aito itseni", "Sukupuoli jatkuu muuttumistasn ikuisesti." Vieressä koristi kuva masentuneen näköisestä tyypistä jonka valhe ei kenties mennyt läpi edes hänelle itselleen. Joskus ihminen on niin syvällä ideologiassa, ettei osaa enää peruuttaa ja pelkää kasvojen menetystä. Tärkeämpää on "olla oikeassa" ja "ihmisoikeuksien puolella", vaikka "transhoidoissa" ja kehonkuvanongelmissa ei ole kyse kummastakaan. Sairaan ihmisen mieli on usein jäykkä, vääristyneitä uskomuksia täynnä ja mustavalkoinen. Mieli takertuu jopa epätoivoisiin uskomuksiin, kuten tarinaan väärästä sukupuolesta ja kehosta.
Uskon, että trendi kääntyy Suomessakin ja aletaan puhumaan hoitojen eettisyyden ongelmista vapaammin.
Moni transtaustainen kannattaa oikeistoa, mutta he elävät tuolla taviksina massaan sulautuen.
Transsien niinsanotun oikeistolaisuuden näkee katsomalla pridekulkuetta. Isoilla prideilla satoja tai jopa muutama tuhat vihervasemmistolaista transsia vaatimassa Kaltialaa ruotuun, sekä hallitusta alas.
Oikea oikeistolainen ei edes katso poliittiseen prideen päin, saati osallistu kulkueeseen.
Mainitsemani massaan sulautuvat tavikset eivät juurikaan osallistu Pride-kulkueisiin.
Moni yliarvioi läpimenevyytensä, se on fakta. Varsinkin transsiautistit/ahdt joilla ei ole mitään käsitystä miltä he vaikuttavat ulospäin. Hyvä esimerkki on leveäharteinen pitkä S. Sytelä. aikuisviihdetähden olemuksellaan.
Adhd:t*
Miettikää kuinka raskasta on transsin kumppaneilla. Siinä on sitten kaksi huonovointista, jotka elää jatkuvassa kognitiivisessa dissonanssissa ja petoksessa.
Onneksi moni tajuaa häipyä. Valehtelu ja toisen mielenterveyden kannattelu vie toiseltakin voimat.