Nähdä siis vilauksen ja sitten taas ikävä ahdistus on läsnä. Miten tämä voi olla näin vaikeaa? Pitääkö minun ruveta oikeasti muuttamaan reittejäni vai muuttaa kokonaan pois. Tilanne on mennyt niin kieroon ja sairaan vaikeaksi... Ei tässä ole mitään järkeä kohta enää missään.
Ei se vaadi, kuin vilauksen.
Anonyymi
3151
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 31
Vanhimmat
miehelle vai naiselle?
Naiselle.
Neuvo välistä muuta pois.
ikävä iskee mulla erästä miestä kohtaan, aina kun nykyään tosiaan edes vilaukselta nähdään.
mikä aloittajalla vaikeaa? jos et kyseistä ihmistä halua kohdata ollenkaan, vaihda reittiä. itsellä se tilanne nykyään, et aina kun toivon että nähtäis, ei nähdä ja sit kun nähdää, en ole varautunut, enkä saa sanottua mitä pitäisi, tai mitään.
Ongelma tässä on että reitin muuttaminen olisi täysin epäloogista ja toisi lisää kustannuksia. Kuulostaa ehkä hassulta, mutta näin asia vain on.
no sitten en keksi vaihtoehtoa, kuin antaa asian olla miten se on.
Toi on muuten hassu jutu kun itselläkin menee juuri niin että aina kun odotan että nähdään ja olisin valmis osoittamaan tunteeni, ei nähdä. Ja sitten kun on valtavasti kiireitä enkä odota näkemistä sinä päivänä oikeastaan yhtään, niin sitten nähdään ja olen ihan jäässä. Outoa :)
mieheltä naiselle tää
Mulle kävi kerran tässä silleen, että päätin vihjaista tunteistani. Sitten toinen olikin tosi vihaisen oloinen ja pakeni paikalta tavallista nopeammin. Se ihan kuin tiesi eikä halunnut kuulla mun tunteista. Kyllä siinä sisu meni taas naulaan... naiselta tämä.
Ei minun takiani tarvitse muuttaa. Eikä haittaa jos jossain sattumalta nähdään. Ahdistaako minun näkeminen ei kai nyt sentään.
No mutta ei hätää, ei nähdä.
Eipä voi mitään.
Ei niin. Ehkä sitten joskus jos silloinkaan. Turha sitä kuvitella liikoja ihmisestä, jota ei tunne ollenkaan. Ei muista edes miltä toinen näyttää.
Minähän olen sanonut, että älä vilauttele.
Muuta pois.
Mistä, miksi...
Eli et siis halua häntä, kun olet jo muuttamassa karkuun.
Karkkuun.
Ateismia noudattaen sitä ei ole kaikkialla, kun on ihan näkymätöntä.
Onko se teidän välillä ihan poissuljettu, että tämä ikävä vaihtuisi rakkaussuhteeksi?
Ei siinä ole paljoa sanomista, jos se toinen on varattu.
Jos on vai on?
On.
Erään tietyn kohdalla sopisi kyllä, että lähennyttäisiin. .
Missä näit vilauksen, monelta?
Eilen iltapäivällä.
Mitä hän teki?
Missä? tunnetteko?
Ei tunneta ja parempi niin.
Jännä että mies kokee samoin tai uskaltaa siitä myöntää kokevansa.
Mulla sama ikävä ja ahdistus läsnä ollu jo pidempään en kyl oo häntä kohdannu tai nähny ees vilaukselta aikoihi.
En tiiä onks hän sitte mua nähny..
Mut samaa oli myös joskus et ku toivoo näkevänsä ei näe mut ku näkee saattaa mennä ihan sekasi ja olla ”alastomana” .
Ja ei tiiä miten päi olla ku oman naaman kans joka punoittaa..
Hei älä välitä ,se on ominaisuus ei vika sama täällä sinut kohdatessani.
Tulee vain sellainen olo että inhoatteko kaivattujanne? Kun heidän näkeminen tuntuu olevan maailman kauhein asia ja sitä vältellään keinolla millä hyvänsä. Sitten itketään täällä kun ikävä ja ei olla nähty. Ihmisiä ne vain voi herrajestas.