Onko siinä mitään pahaa, jos kaksi naista ystävystyy tosiystäviksi ja he ovat paljon yhdessä, toistensa luona.
Kahden naisen ystävyys seurakunnassa.
Anonyymi
9184
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 91
Vanhimmat
Ei mitään pahaa.?Miksi olisi? Hienoa että kaksi sisarta on löytänyt toisensa.
Onko ystävyys asia jotenkin sukupuoliasia. Tapahtuuko sisarten kesken jotain epäsopivaa? Ystävyys on ystävyyttä, ei muuta.
Salaisuuksien salaisuudet paljastuu salaisuuden salaisuuksien paljastuttua. Ehkä nuo kaksi naista on yhä kaksin silloin, kun salaisuuksien salaisuudet paljastuu.
Salaisuuksien salaisuuksien salaisuuksien salaisuudet.
Pyh... ja pah.
Se on salaisuus, salaisuuksien salaisuus. Näin sanoi Hugo Koivunen.
Niin se on joku helluntailainen ilmeisesti? Ei ole minulle tuttu henkilö, en tunne helluntailaisuuden historiaa. Salaisuudet, eivät taida kestää päivänvaloa.
Homoseksuaaleiksi synnytään. Kukaan ei voi itse päättää omaa seksuaalista suuntaustaan. Näin se vain on. Onneksi mm. helluntailaiset ja lestadiolaiset ovat alkaneet tämän hyväksymään ja lesbot ja homot saavat seurakuntaan kuulua. Kautta aikojenhan on esim. helluntaiseurakunnissa toiminut saarnaajia, jotka ovat aina välillä "tulleet kaapista ulos" oman seksuaalisen suuntautumisensa vuoksi. Jo neljäkymmentä vuotta sitten. Tähän voisi muutaman tunnetun saarnamiehen nimenkin kirjoittaa, mutta jääköön tekemättä. Seurakunnan edessä nämä seurakunnan paimenet ovat saattaneet rehellisesti tunnustaa "taipumuksensa". Siihen aikaan vaan jouduttiin ne tunnustukset "syntinä" tunnustamaan.
Miten homostelu liittyy kahden naisen ystävyyteen?
Tottahan toki joku ottaa esiin homokortin, kun puhutaan naisten välisestä ystävyydestä. :)
Kyllä ystävyys on parempi vaihtoehto kuin yksinäisyys ja itsemurha.
Kyllä niin on. Kaikille ei vaan kelpaa se ystävyyskään.
Jos homoksi synnytään, niin miksi nuorten naisten keskuudessa on tutkitusti huomattavasti kiinnostusta omaa sukupuolta kohtaan seksuaalisessa mielessä?
Ketä kiinnostaa? Sehän kertoo vain esiin ottajan omista vakavista ongelmista.
Ei ystävyyttä voi tyrkyttää tai vaatia. Se syntyy vapauden ilmapiirissä. Jos on henkilökemiaa.
Koska myös biseksuaaliksi synnytään.
Kiitos tiedosta.
Enpä tyrkyttele seuraani, ainakaan sinulle ;)
Niin varmaankin on.
Juuri näin on.
Ja voi noita aikoja 40-50 vuotta sitten. Saarnaajille syntyi avioliiton ulkopuolisia lapsia ties kuinka paljon. Mutta niistä ei saanut puhua. mm. Vauhdikas hanuria soittava julistaja H.V
Et kyykytä minua.
Luulet voivasi alistaa ja kyykyttää.
Vornila vai Vaurula? Vai vai
Hyvä! Eipähän tule pettymystä kummallekaan. En minä netistä ystäviä haekaan :)
Jumalan viha! Jumalan viha. Jumalan viha!
Se ei ole muuten mikään salaisuus, että hyväksyn ihmisen ja hänen arvonsa ihmisenä, riippumatta hänen seksuaalisesta suuntautumisestaan.
Tärkeintä on ihminen, ei hänen seksuaalisuutensa.
Se on ihan avoin asia ja tullut varmasti palstakirjoittajille selväksi.
En pyri salaamaankaan sitä, että ajattelen maailmaa sillä tavoin.
En kirjoittaisi siis raamatunlauseilla koristeltuja homoseksuaalisvastaisia viestejä palstoille, koska en ajattele niin, enkä omaa sellaisia arvoja, jotka pyrkisivät kyykyttämään heitä.
Sillä ei ole mitään tekemistä minun seksuaalisen suuntautumiseni kanssa.
Onko asia selvä.
Seksuaalisuus ei ole Jeesuksen Sovitustyön ydinkohtia. Kenenkään ei pitäisi pelätä muiden takia.
"Sillä ei ole mitään tekemistä minun seksuaalisen suuntautumiseni kanssa. Onko asia selvä."
Nyt ainakin on, kun näin painokkaasti ilmoitit.:) Ei tullut mieleen asiaa aiemmin pohtiakaan.
Ei sinun tarvitse pientä päätäsi sillä vaivata.
Tai... senkus pohdiskelet, se voikin olla mukava aivopähkinä. :)
Ja mitä sitten jos olisinkin? Olisinko jotenkin epäkelvompi tai enkö kelpaisi esimerkiksi ystäväksesi?
Otetaan vaikka rasistikortit käyttöön, pelin hengessä.
No, mieti sitten samalla minkä värinen olen iholtani, jos kaipaat aivopähkinöitä.
Ja kun niin paljon kirjoitan siitä ja niin paljon puolustan ja kirjoitan ja kirjoitan... salaisuuksien salaisuuksien salaisuudet... niin, aivopähkinää. Ratkaise, mikä on totuus.
Et sinä sitä osaisi ratkaista, vain minä tietäisin totuuden ja mitä sen väliä, mitä sinä siitä luulet tietäväsi?
Kunhan eivät sillä tavalla pidä toisistaan.
Lättä lättä :)
Sellainen ihminen, ei ole mikään ystävä, joka kiusaa julmasti toista.
Ja minä, kun olin sinusta huolissani. Ihan turhaan. Sinä pärjäät vallan mainiosti ihan omin huvinesi.
Ja yksi asia tehdään selväksi.
Minä saan puhua ja kirjoittaa ihan mistä haluan.
Sinä et alista minua.
Minulla on sananvapaus, vapaus ilmaista mielipiteitäni.
Minulla on täydet ihmisoikeudet.
Älä ikinä enää puutu tekemisiini.
Tosi ystävä voi olla ja onkin Jumalan lahja. Tosi ystävä on uskovaisen rinnalla kulkija ja mummoni puhui saattomiehistä.
Tosi ystävä on saattomies taivaantiellä kohti kotia.
Hänen kanssaan voi iloita, surra, jakaa asioitaan. Tosi ystävykset kantavat toisiaan uskossa.
Kun Jumala antaa ihmiselle tosiystävän, se on suuri kiitoksen aihe.
"Kun Jumala antaa ihmiselle tosiystävän, se on suuri kiitoksen aihe."
Tosi on. Puhuin juuri uskovaisen tosiystävän kanssa, jonka olen tuntenut 60-luvulta lähtien. Ystävyys on kestänyt nekin ajat, kun ollaan asuttu eri puolilla maailmaa. Hyvä ystävyys on lepopaikka elämän myrskyissä. Sen vuoksi ystävää on kohdeltava kuin kukkaa kämmenellä.
Olet halunnut näyttää ja kostaa. Olet saanut kostosi. Riittääkö se sinulle?
Minä näen, sen mitä olet halunnut näyttää. Minä näen sen ja osaan koota palapelejä yllättävänkin hyvin ja senhän sinä tiedät ja sen vuoksi palapelejä eteeni haluat tuoda. On vaatinut paljon aikaa ja vaivaa, se on vaatinut sinulta vuosia ja vain koston vuoksi. Aivan älytöntä ja aivan turhaa voimavarojen haaskausta, sanoisinko ja mitä sen seuraus on, sinä jäät vain omaan vihaasi.
Me tiedämme mistä kirjoitan. Olen pahoillani, jos olen toiminut sinua kohtaan väärin. Sinun ei tarvitse olla kanssani missään tekemisissä, sinun ei olisi kannattanut näitäkään pelleilyjä palstalle laittaa.
Kasva aikuiseksi ja ala ymmärtää, mikä on oikea elämä.
Minulle sinä olit ennenkaikkea ystävä, josta olen välittänyt.
Kaikesta huolimatta.
Mitä voimavarojen haaskausta.
Oi L_S, sinä olet kuin tuli, mutta minä olen kuin vesi.
Oi narri,
tuli sulattaa jään.
Sun luoksesi jään...
Sisällä pään ma sun nään
Ota ystäviä itsellesi viisi tai kuusi tai seitsemän, kymmenen.
Heitä arpaa, heitä huulta.
En mie kaipaa sun tuulta.
Ooot vain ilkee, et muuta.
Olet aiheuttanut vain surua,
koska sun pään sisällä on sahanpurua.
Et ymmärrä edes sitä, koska oot älyttömän hölmö.
Kukaan aito ystävä, ei olisi edes noin pölhö.
Olen pahoillani, tiedät sen.
Mun on säästettävä itseäni,
ihmisiltä, jotka satuttavat, eivät tee mitään muuta.
Jos kysyn kuinka voit.
Saan vastaukseksi pelleilyä ja hölmöilyä, eikä mitään muuta.
Ei mitään muuta. Ei mitään muuta.
Olet äärettömän surullinen tapaus,
koska luulet olevasi oikeassa ja leikittelet.
Ei mitään aitoa ja inhimillistä, ei mitään välittämistä.
Kylmä kuin jää, kova kuin kivi.
Mun on säästettävä itseäni, enkä enää kysy kuinka voit.
Eihän se sulle mitään merkitse.
Se on sulle vain vitsi, ei mitään muuta.
Et ole aidosti ystävä, et edes ystävällinen.
Olet ilkeä ja pahansuopa, punot vain juonia.
Käytät vain välineenä muita ihmisiä.
Kyykytät.
Miksi haluaisin olla ystäväsi?
Kerro yksikin hyvä syy sille.
Niin se vesi tekee.
Se sammuttaa kynttilän liekin.
Olet väärässä rakkaani, olet sanomattoman väärässä. Miten ollenkaan olenkaan huolissani sinusta, miten olenkaan. Olen ollenkaan olen...kyllä
Miksi olisit huolissasi?
Minulla on kaikki hyvin.
Tietäisit sen, jos ymmärtäisit.
Huolesi on vain pman pinnan kiillotusta, ei mitään aitoa.
Ehkä vain uusi jekku, johon saisit minut uskomaan?
Teit minut vain hölmöksi, ei muuta.
Onneksi, ehkä kukaan ei täällä minusta mitään tiedä.
Vain sinä.
Sitä paitsi, tuo on äärimmäisen noloa, että palstalla puhuttelet minua rakkaaksesi.
En ole sinun rakkaasi. Ei ole oikein, että täällä sellaista kirjoittelet. Olen vain ystäväsi, en muuta... tai luulin olevani, en ollut sitäkään, en sitäkään.
Olet olet kyllä olet. Rakkaus ei tee hölmöksi. Ei se että soittelemme, sanoisinko, toistemme herkimpiä kieliä. Jos et rakkauteen usko, usko ystävyyteen. Ikuiseen ystävyyteen.
Et sinä sitä osoita millään tavalla, ystävyyttä.
Toisinpäin, koen, että suhtautumisesi on ollut jopa vihamielistä.
Olen jopa pyytänyt ystävyyttäsi. En ole sitä saanut. Ja haluat luoda mielikuvan kuin ajattelisit toisin. Miten voisi uskoa sinun rakkauteesi, kun ystävyyttäkään et kykene osoittamaan.
Jos kysyn kuulumisiasi, et vastaa ja vastaat tällaisella palstalla. Eikö se ole täysin hölmöläisen hommaa?
Ei missään tapauksessa. Tämä palstaviljelijä on taivaan lahja. Minulle...ja nyt myös sinulle.
Ei se mikään salaisuus ole, että välitän sinusta, välitän tosi paljon, sisimmässäni ja voin sanoa, että jopa rakastan, se on hengen rakkautta. Suoraan sanottuna, olet ihmisenä aika pirullinen lähimmäinen ollut minua kohtaan... ehkä muita kohtaan olet ollut parempi ihminen.
ehkä et aina niin pirullinenkaan, myös välinpitämätön. Silloinkin kun on ollut heikko hetki ja olen tarvinnut ystävää, olet osoittanut vain hylkäämistä.
No luultavasti tunnen hänet paremmin kuin vain palstalta.
No luultavasti tunnen hänet paremmin kuin vain palstalta.
Minä olen luottanut, ikuiseen ystävyyteen kanssasi, et ole antanut aihetta luottaa siihen. En todellisesti tiedä koskaan, kuulenko sinusta koskaan vai ehkä viitsiydytkin jotain sanomaankin... kerrot kuinka vietät aikaa ystäviesi kanssa, minut olet hylännyt ja sanot, että minun tulisi luottaa ikuiseen ystävyyteen kanssasi.
Aika mahdotonta. Ja kaikenlisäksi teet hallaa ja kiusaa sillä, että kerrot rakastavasi minua, kun sinun rakkautesi on aika kylmää kyytiä... ja kun sinun pitäisi tietää, että minä aidosti välitän sinusta, niin se on aika julmaa.
Kun olen sinuun luottanut, kaikin tavoin, olen tahtonut, ystävän rinnalleni, ei kyse ole ollut siitä, että minä tarvitsisin juurikin niin paljon apua, vaan enemmän siitä, että olen kaivannut, tosi ystävää.
Ja teit siitäkin saippuaoopperan tai pilkan teon kohteen.
Minä olen luottanut sinuun silloinkin, kun olen nähnyt, kylmyytesi ja vihasi... koska olen halunnut uskoa sinusta aina hyvää... mutta sisimmässäni olen aina tiennyt... olen sen tiennyt, että olen yhdentekevä sinulle, niin ystävänä kuin lähimmäisenäkin... ja korneinta olisi, jos sanoisit rakastavasi... ehket se sinä olekaan... luulen... vaan joku muu sairas pila... tai sinun sairas pilasi.
...minä luulen, että se... että tiesin sen, että et välitä, niin sai minut sitä enemmän odottamaan välittämistäsi... kyselin kuulumisiaisi ... ja odotin, välittämistä... ja sitä enemmän sinä... halusit osoittaa... kuinka vähän arvostit minua...
Olisi ihan kornia, jos sanoisit rakastavasi... koska se ei olisi totta... minä tiedän ja hän tietää, ettei se olisi ikinä totta.
Sinä et ole hän... vaan minä luulin, että hän välittäisi edes sen verran, että... halusin... olla välitetty aidosti, ystävänä... tiedän, ettei se kuulosta normaalilta, vaan ihan pöljältä.
Onhan se surullista, että päästäkseen toisesta ihmisestä eroon... joutuu... tekemään kaikkensa... kyllä osaan sääliä ihmistä, joka on kokenut ystävyyteni lähes vainona... hän eräänä päivänä vain näytti katkaisevan välit ja sain tuntemaan... että se olinkin minä joka tein niin... ja itseasiassa, hän oli yrittänyt minusta päästä eroon jo pidemmän aikaa...
Toisaalta hän sanoi haluavansa olla ystäväni... mutta se miten hän toimi... hän petti minut sanoillaan, hän toimi toisin.
Ja ei ole mitään ystävyyttä, ei ole koskaan ollutkaan. Hän ei halunnut olla ystäväni eikä ole koskaan halunnut ollakaan... syy on ollut minun.
Ei sillä ole enää väliä.
Minä näin... puhuit välillä outoja... ihan outoja... saatoin sanoa sen... ja kohta peruin sanojani... tunsin syyllisyyttä, että syytin sinua oudoista asioista... ja joskus tuntui kun kerroin jotain mieltäni painavaa, että jopa ilkuit... ja yhtäkkiä sinä vain... tällä palstalla tapahtui kauhea kaaos mielessäni ja samanaikaisesti sanoit, ettet se ollut sinä... ja halusin uskoa sinua... mutta sen jälkeen vaikenit vuosiksi... se olit sinä.. ja et välittänyt seurauksista... et välittänyt, kuinka pahoin... voisin rikkoontua... mieleltäni... et välittänyt.
Ei se ole rakkautta.
On sillä väliä, paljonkin, toivon sydämestäni että voimaannut, tunnet rakkauteni voiman ja lämmön joka vierailee, virtaelee kylmettyneeseen ruumiiseesi.
En välitä sinun virtailuistasi. En välitä.... minun ruumiini ei ole kylmettynyt, sinun sydämesi on kylmä ja kova.
Kuinka paljon olen toivonut, että lopettaisit pelleilyt ja olisit normaali... ja minä en usko, että tule koskaan näkemään sellaista päivää enää... olen odottanut, että muuttuisit ja olisit ystävällinen ja kiltti ja osoittaisit minua kohtaan hyväksyntää ja rakkautta... olen nähnyt vain irvikuvan siitä.
Toivon, että jonain päivänä ymmärrät, kuinka paljon olen sinusta välittänyt... en usko,että sellaista päivää koskaan voi tulla... se vaatisi liian isoja ihmeitä...
Ajatella... että toisesta ihmisestä voi välittää niin paljon, että ottaa toisen ihmisen lyöntejä vastaan... odottaen, että se toinen... voisi muuttua normaaliksi ja tapahtuisi kuin ihme... se tuntuu kuin olisi toisen menettänyt jonnekin... en olisi halunnut sinua sinne menettää... kaaokseen... ja sinä jäit sinne, ja olet sen kautta historiaa... koska en voi antaa sen ihmisen palata elämääni enää... ja se on iso menetys, koska kuin palanen olisi menetetty jonnekin minusta.
Et ole ainoa. Tunnen samoin. Olen eksyksissä.
Ikävä kuulla, mutta yrität vedota vain tunteisiini ja tiedän, että manipuloit vain.... olet tehnyt sitä jo kauan, pelkkää manipulaatiota, ei mitään aitoa, sanoja sanojen perään.
Kirjoittaisit kerrankin jotain totta, sydämestäsi... jotain aitoa ja oikeaa.
Hyvä on, nyt tulee. Rakastan sinua rakastan sinua. Olen rakastanut jo kauan. Hipsteripuunalla. Tunnen suurta myötätuntoa sinua kohtaan.
Oliko minulla jokin runo noille puujutuille? muistatko minulla oli se blogi, en löydä sille enää tukea tai en tiedä siis onko se enää löydettävissä... ehkä ne kaikki tuhoutuivat... olin niin sinuun ihastunut, että ne kertoivat sinusta...en tiedä huomasitko... ei sille mitään todellista syytä ole, mihin olin ihastunut, kun... olit tosi pölvästi.
Kaikkea voi muistella lämmöllä.
Myötätunto on sääliä, ei rakkautta. ;)
Mutta sinä et ole hän ja hän ei koskaan minua rakastanut.
Sellaista on elämä ja sen kiertokulku.
Harmi että olet rakastunut, rakkaus on ainutkertaista. Sääli sinua kohtaan :)
Kiitos kauniista sanoistasi, joka tapauksessa. Se oli varmaan aitoa :) kuulosti kauniilta. Et tunne minua, olen vain ohikulkumatkalla.
Niin on. Edelleen. Rakkaus on ruma sana, kaipaus soi kauniimpanaaaaa!!!
Niin on. Katso subilta televiissiosta, me kaksi kävellään siellä juuri
Tai käveltiin. Ehkä vielä tapaamme. Elokuvassa. Mutta se mitä sanoin sinulle. Se tuli sydämestä.
Ystäväni Jalavapuu,
Sinä olet vahva puu. Juuret syvällä kannattavat vakaasti. Sinä pysyt pinnalla myrskyissä ja tuulissa.
Vuodet monituiset ovat sinut kasvattaneet, elämässä kuljetussa.
Minä olen kuiva kituva mänty, alavien maiden kasvatti. Sinun vuoresi jalo jalavapuu, on niin korkealla kurkoittaa. En ylety sen oksille, en saa otetta sen latvustoista.
Sanon; polttakaa minun kituva mäntyni, polttakaa ja lyökää pesään. Arvoton se jalavapuun latvuston alla kasvamassa on.
(vuodelta 2015 runo, sinusta ja minusta ja ystävyydestämme, kaikki mitä sanoit, oli totta minulle, runo on tärkeä ja toivon, sen jakamisella olevan sinulle merkitystä, minulle nämä runot ovat "kultaakin kalliimpia", ne kertovat rakkaudesta)
Niin elokuvissa, ystäväni jalavapuu... elokuvissa.
Kiitos. Muistoista
Olen tosin mieltä, että alennat itsesi turhaan. Olet mittaamattoman arvokas
Niinhän sinä sanot. Kenelle?
Kunpa edes puolustaisit minua kuin sen subleffan oikeudenmukainen sankari, kun kerran olemme elokuvissa... annat häpäistä minua ja katsot vierestä... ja sanot, että olen arvokas.
Etsin sinut vielä punapäinen nainen. Etsin ja löydän
Oi älä, jalavapuu.
Kumpikaan ei siitä tulisi onnelliseksi.
Se on vain unta ja harhaa, josta heräisit jonain päivänä.
Satuja on vain Ozin maassa.
Näin on kauniimpaa, muistoissa ja kaipauksessa.
:)
Niin kaikki elämässä yleensä menee. Etsii löytää, luulee löytäneensä. Katuu kun löysi . Kaatuu kuin köysi.
Kahden uskonsisaren ystävyydessä ei ole mitään pahaa.
Paha ilkeämielinen kateellisuus häärää näitten kahden uskonsisaren ympärillä, niinkuin se häärää monen muunkin ympärillä ja etsii keksittyjä syitä kyykyttääkseeen ja erottaakseen ystävykset.
Ja kun kaksi pitää pahalle paremmin vastarintaa kuin yksi, niin siinä sen ystävyyden eräs pointti.
Ota sormi vesilasista.
https://www.msn.com/fi-fi/uutiset/kotimaa/isä-tuomittiin-lapsensa-hyväksikäytöstä-yli-kahden-vuoden-vankeuteen-–-hovioikeus-vapautti-kokonaan-rangaistuksesta/ar-BB11lZO3?li=BBr5KbI
Ei ole mitään pahaa, eikä väärää, kaunista sanoisinko mieluimmin.
Uh, photo olis kiva ja mulla kova.
Kaunista,ystävyys😊