Pakkoruotsin vastustuksesta kymmenen tuntia karsseria 1911

Kansallisarkiston Joensuun arkistosta löytyy Joensuun lyseon lukion mustia kirjoja eli rangaistuskirjoja. Vuoden 1911 rangaistuskirjasta löytyy myös tunnettu joensuulainen tiedemies, Kalle Väisälä.

Kontiolahden Utrassa 1800-luvun lopulla syntyneet Väisälän kolme veljestä ovat niittäneet mainetta tähtitieteilijänä sekä meteorologian ja matematiikan professoreina. Tiedemiesveljekset kävivät Joensuun lyseon lukiota.

Kalle Väisälä oli saanut 10 tuntia karsseria eli kansankielellä sanottuna putkaa pakkoruotsin vastustamisesta

Karsseri oli yksi kovimmista rangaistuksista koulussa. Rangaistus suoritettiin pienessä kopissa yksin istuen. Rangaistuksen taustalla oli veljesten vahva suomenmielisyys. Vuosi oli 1911.
1378
2Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 13

Vanhimmat

Ljuga inte :-))))))))))))))))))))))

Äänestä

Siitä on 110 vuotta. Pakkoruotsi alkoi uudestaan 1970-luvulla, kun se tuotiin peruskouluihin häpeämättömän poliittisen lehmänkaupan johdosta.
Kyseessä oli vuonna 1968 aloittanut Koiviston hallitus, jota ei olisi syntynyt ilman RKP:n vaatimusta pakkoruotsista.
Opetusalan asiantuntijat olivat ehdottaneet englantia pakolliseksi 1. vieraaksi kieleksi kaikille, kuten on Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa. Pakkoruotsi oli todella paukku ja yllätys.

2Äänestä
  • "Pakkoruotsi alkoi uudestaan 1970-luvulla, kun se tuotiin peruskouluihin häpeämättömän poliittisen lehmänkaupan johdosta."

    Hyvä esimerkki siitä, miten kaukana poliitikon tarkoitus palvella maataan ja kansalaisiaan voi joskus olla kohtuudesta.

    2Äänestä

  • Ja sinua harmittaa näemmä todella paljon pyhän pakkoenglantisi häviö kun jaksat jankuttaa siitä lähes joka toisessa ketjussa.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Ja sinua harmittaa näemmä todella paljon pyhän pakkoenglantisi häviö kun jaksat jankuttaa siitä lähes joka toisessa ketjussa.

    Rakastu ruotsalaiseen :-)

    1Äänestä

  • räkäpää kirjoitti:

    Rakastu ruotsalaiseen :-)

    Aina pitää olla valmis ottamaan riski 😂

    Äänestä

  • Sven-Håkan kirjoitti:

    Aina pitää olla valmis ottamaan riski 😂

    Riski ei ole kovin suuri.
    Kalleimmillaankin "vain" n.4kymppiä kuukaudessa :-)

    (pakkomatemaatikko ei osaa laskea vuosihintaa, joten hyss hyssss)

    Äänestä

Olisko sinunkin aika siirtyä menneisyydestä nykypäivään ja kantaa huolta pakkoenglannista?

Nykypäivänä kun saat "karsseria" esim. työttömyyden muodossa, jollet osaa pyhää pakkoenglantia tai koska pakkoenglannitettu työsi on ulkoistettu Intiaan.

Äänestä
  • Aloittaja

    Intiaan ja Kiinaan ja Itäblokkiin on viety töitä - ehkä ne nyt tuodaan takaisin.
    Englannin asemaan tämä ei vaikuta.

    Äänestä

  • RuotsiValinnaiseksi kirjoitti:

    Intiaan ja Kiinaan ja Itäblokkiin on viety töitä - ehkä ne nyt tuodaan takaisin.
    Englannin asemaan tämä ei vaikuta.

    Palkat nousee ja ovat nousseet jo Kiinassakin. Lisäksi kuljetuskustannukset.
    Koronakriisi palauttaa huoltovarmuuden ja kotimaisen tuotannon arvon.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Palkat nousee ja ovat nousseet jo Kiinassakin. Lisäksi kuljetuskustannukset.
    Koronakriisi palauttaa huoltovarmuuden ja kotimaisen tuotannon arvon.

    Se palauttaa myös oman valuutan hyödyttömän EU:m hajoessa ja leikkaa kustannuksia kielipolitiikastamme sillä vain typerys on jatkossa valmis kustantamaan pakko/virkamies ruotsin kustannuksia.

    Äänestä

  • RuotsiValinnaiseksi kirjoitti:

    Intiaan ja Kiinaan ja Itäblokkiin on viety töitä - ehkä ne nyt tuodaan takaisin.
    Englannin asemaan tämä ei vaikuta.

    Eli pyhä pakkoenglantisi säilyy kun suomalaiset jatkossa tekevät halpatöitä ?

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Eli pyhä pakkoenglantisi säilyy kun suomalaiset jatkossa tekevät halpatöitä ?

    Suomi on jo nyt Ruotsin vasallina palannut alkutuotannon pariin. Käytännössä emme päässeet tervanpoltosta ruotsalaisille yhtään mihinkään. 😂

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


RuotsiValinnaiseksi kirjoitti:

Kansallisarkiston Joensuun arkistosta löytyy Joensuun lyseon lukion mustia kirjoja eli rangaistuskirjoja. Vuoden 1911 rangaistuskirjasta löytyy myös tunnettu joensuulainen tiedemies, Kalle Väisälä.

Kontiolahden Utrassa 1800-luvun lopulla syntyneet Väisälän kolme veljestä ovat niittäneet mainetta tähtitieteilijänä sekä meteorologian ja matematiikan professoreina. Tiedemiesveljekset kävivät Joensuun lyseon lukiota.

Kalle Väisälä oli saanut 10 tuntia karsseria eli kansankielellä sanottuna putkaa pakkoruotsin vastustamisesta

Karsseri oli yksi kovimmista rangaistuksista koulussa. Rangaistus suoritettiin pienessä kopissa yksin istuen. Rangaistuksen taustalla oli veljesten vahva suomenmielisyys. Vuosi oli 1911.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu