Moikka. Oon tämmöinen 13v tyttö kellä on vakvava syömishäiriö minua joka ilta pelottaa että kuolen koska olen syönyt liian vähän jos kellään on vinkkejä mitrn daisin ruuqn maistumaan laittakaa ihmeessä! 😫
Voisiko joku kiltti auttaa minua tämän anoreksian kanssa!
Anonyymi
4384
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kuinka pitkä oot ja paljon painat
Näyttää olevan kirjoitushäiriökin. Varmaan kannattaisi hakea jotain terapeuttista apua, kun syömishäiriö on osittain psyykkinen ongelma. Homeopatiastakin voisi olla apua, jos pääset käymään homeopaatilla.
Itsekin olen jossain määrin sairastellut sitä, ja myös bulimaniaa. Meditaatio auttoi ja ns kiirtan Baba Nam Kevalam...
Olet varmaan hoidon piirissä, koska tiedät olevasi vakavasti sairas. Kuoleman riski on todellinen, olet siinä oikeassa. Äitini sairasti anoreksian yli puoli vuosisataa sitten. Silloin tauti oli harvinainen, eikä nykyisiä hoitokäytäntöjä ollut. Hän pääsi omaisen ansiosta aivan toisen alan yksityissairaalaan. Siellä lääkäri ihan reilusti sanoi, että hän tässä miettii, mitä kuolintodistukseen kirjoittaa. Äitini sai päättää itse, mitä syödä. Muistaakseni hän halusi jäätelöä ja suklaata. Niitä tuli sitten jokaisella potilasaterialla, eikä muita. Lääkkeenä oli B-vitamiinipistoksia. Äiti toipui ja sai lapsia ja elää vielä.
Sinun mielesi tekee varmasti jotain syömistä, yrität vain kieltää tarpeen. Syö sitä, mutta hallitusti, jottet oksenna. Olet kuolemassa nälkään, ja tiedät sen, samalla mielesi väittää sinun olevan kauhea läski. Tiedät, ettei se ole totta. Eli syö tai juo, jotain, mistä tykkäät, minkä perään olet kuolannut. Vähän ja kohtuullisen usein, kunnes maha taas kestää syömistä. Tarvitset myös ammattilaisen apua.
Moikka!
Hienoa että kysyt rohkeasti apua tilanteeseesi. Kannustan sinua kääntymään koululääkärin, oman hoitotahosi tai terveyskeskuslääkärin puoleen, jotta saat apua tilanteeseesi ja pelkoihisi. Syömishäiriöstä toipuminen ja esimerkiksi syömisen uudelleen harjoittelu on asioita, jotka herättävät monenlaisia tunteita ja siksi niihin on tärkeää hakea ja saada ammatillista apua. On ymmärrettävää, että mielessäsi risteilee monenlaisia huolia ja pelkoja ja näistä peloista on tärkeä päästä puhumaan ja kohtaamaan niitä yhdessä terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.
Jos ajan varaaminen tai koululääkärille/terveyskeskukseen meno jännittää, ekalle tapaamiselle/puheluun voi pyytää vaikka oman vanhemman tai läheisen ystävän tueksi.
Tsemppiä ja valoisampaa kevättä toivotellen,
Niina/Syömishäiriöliitto - SYLI ry