Tänään taas vaihteeksi syvennyin hetkeksi ajattelemaan miten elämä on kohdellut minua...
Joskus 13-14 vuotiaana haaveilin vähän yhdestä sun toisesta asiasta. Esimerkiksi Gretschin kitaroista yms. Silloin en ikinä uskonut siihen, että minulla voisi ikinä olla yhtä hienoja soittimia mitä nyt on. Nyt on Gretschejä kaks, pari akkaria, pari solid bodia jne. Aina kun jokin alkaa vituttaa, muistelen sitä, mistä lähdin ja missä olen nyt. Ei vituta sen jälkeen.
Noin 15 vuotta sitten en uskonut, että pystyisin enää rakastamaan ketään. En edes itseäni. Toisin kävi siinäkin. Olen rakastanut ja tullut rakastetuksi yli 10 vuotta. Kuka olisi uskonut tätä? En minä ainakaan... :)
Minusta piti tulla jotain enempää, mitä minusta tuli. Kaikki opettajani, vanhempani ja muutkin uskoi siihen ja ehkä toivoi sitä. Mutta eipä tullut. Ajattelin, että vitut heistä. Mä vaan oon. Muut saa pyrkiä mihin haluaa pyrkiä. Onneksi meillä on vapaus valita ja mä valitsin toisin. Jengi saa ryssiä asiansa ihan vapaasti ilman minua... :)
Mitä vielä? En tiedä. Saa kysyä tai kertoa omia tarinoita... :)
Joskus 13-14 vuotiaana haaveilin vähän yhdestä sun toisesta asiasta. Esimerkiksi Gretschin kitaroista yms. Silloin en ikinä uskonut siihen, että minulla voisi ikinä olla yhtä hienoja soittimia mitä nyt on. Nyt on Gretschejä kaks, pari akkaria, pari solid bodia jne. Aina kun jokin alkaa vituttaa, muistelen sitä, mistä lähdin ja missä olen nyt. Ei vituta sen jälkeen.
Noin 15 vuotta sitten en uskonut, että pystyisin enää rakastamaan ketään. En edes itseäni. Toisin kävi siinäkin. Olen rakastanut ja tullut rakastetuksi yli 10 vuotta. Kuka olisi uskonut tätä? En minä ainakaan... :)
Minusta piti tulla jotain enempää, mitä minusta tuli. Kaikki opettajani, vanhempani ja muutkin uskoi siihen ja ehkä toivoi sitä. Mutta eipä tullut. Ajattelin, että vitut heistä. Mä vaan oon. Muut saa pyrkiä mihin haluaa pyrkiä. Onneksi meillä on vapaus valita ja mä valitsin toisin. Jengi saa ryssiä asiansa ihan vapaasti ilman minua... :)
Mitä vielä? En tiedä. Saa kysyä tai kertoa omia tarinoita... :)
Vastaukset 48
Vanhimmat
Mun tekee mieli aina kääntää nää tämmöset kysymykset.. Eli miten mä olen elämää kohdellut? 😬
Huonosti varmaan... :D
Olen yrittänyt parempaan.. Eli kunnioittamaan muutakin kuin omaa elämää..Entäs sä?
Mä oon vaan yrittänyt jotenkin selvitä tässä viidakossa.
Ajatuksena on aina ollut se, että vahingoitan ensiks itseäni ja sen jälkeen, jos tarpeellista, muita. Lopputulema on ollut se, että vahingoittamalla itseäni, olen vahingoittanut myös muita. Paska homma, joten lopetin sen... Kumpienkin vahingoittamisen... :)
Mä en ainakaan kohdellut mun elämää kovin hyvin ekat 40 vuotta... tai en mä ihan skidinä mitään tajunnut, mutta kuitenkin...
Helkatinmoista rämpyilyä vuosikymmeniä. 😀
Päivä päivältä enempi keskittyy matkaan enempi. Tänään esimerkiks on ollut hyvä matkapäivä. Vaikka oon asettanut tavoitteita, ei ne ole ollut pakollisia, mutta olen nauttinut touhuiluista ja päälle vielä lopputuloksesta. Siitähän oli jo puhe sun kaa eilen.😊
Tuntuuko hyvältä tää, että olet saanut kolme peukkua? Tulee varmaan fiilis, et olet parempi palstalainen kuin muut... :)
Enpä olis huomannut, ilman tätä viestiä..
Aloittajalla niin korostunut itsetietoisuus, ettei siltä jää mikään huomaamatta.
Jaa.. No nyt kelpaa kuitenkin kulkea rinta rottingilla koko päivän.. Mulla on kolme peukkua kaks omaa..😌
Jaa, ei tule elämästä yhtäkään asiaa mieleen minkä voisi sanoa menneen todella oikein tai hyvin.
En ikinä teininä uskonut todistavani livenä yhtä hienoja keikkoja, mitä olen tähän asti todistanut...
Kyllä... Elämä on kohdellut minua hyvin... :)
https://www.youtube.com/watch?v=eKC5qKTeJ9k
Joskus 11-vuotiaana, kun tutustuin zeppeliniin. Tähän biisin erityisesti viehätyin... https://www.youtube.com/watch?v=_ZiN_NqT-Us Siis tämä oli jotain täysin minun mielelleni käsittämätöntä. On edelleen. Enkä voinut villeimmissäkään kuvitelmissani kuvitella, että voisin edes jonkun heistä nähdä livenä...
Mutta tulipahan nähtyä Robert Jazzeilla. Ja jos olisitte silloin nähneet naamani, olisitte ottaneet kuvan siitä, ladanneet sen johonkin wikipediaan whatever ja saateteksti olis ollut: "Tältä näyttää onnellinen ihminen" :)
Nukuinkohan ollenkaan koko yönä?
Fuck should I know? :D
Elämä on kohdellut hyvin mutta olen joskus itse vähän töpeksinyt.
AsianVierestä
Mä oon töpeksinyt ihan vitusti, mut elämä on armahtanut. Eli aika hyvin mennyt. :)
Kun nukuin aika hyvin ja oli ajatus mielessä, aika iloinen mieli heti: älä yritä muuttaa asioita joihin et voi vaikuttaa: antaa mennä vaan,
Hyvin mennyt. 10 vuotiaana tein jo kaikenlaista työtä ja 12 v ostin auton. Sitten lisää työtä. Suuri laina pankista vaikka en ollut edes vakitöissä. Ostin ison kämpän ja maksoin sen parissa vuodessa. Myöhemmin ostin vielä toisen. Kaikki omilla rahoilla ja työllä. Niin syvää lamaa ei ole ettei töitä löytyisi. Sitä pitää vaan hakee. Pari vuotta sitten kyllästyin ympärivuorokautisiin työpäiviin ja vaihdoin työpaikkaa. Mielestäni pitää vaan uskaltaa tehdä asioita ja ottaa riskejä, niin hyvin menee. Järjestää asiat mieleisekseen. Kyllä töppäyksiä ja vammoja on tullut, mutta kaikista on selvinny.
Aika surullista jollei elämästä ole mitään muuta mainittavaa kuin työ ja omaisuus.
No mä ajattelen että elämä on kohdellut minua loppujen lopuksi hyvin.
Se on ottanut tosi paljon, mutta on se myös antanut.
Olen koittanut kääntää kaikki vastoinkäymiset opettavaisiksi kokemuksiksi ja vahvuuksiksi. En todellakaan olisi kaivannut niitä kaikkia vastoinkäymisiä mitä olen matkan varrella kohdannut, mutta ne kai muovasi minusta sellaisen kuin tänä päivänä olen, joten kaipa niistäkin saa jollain tavalla kiitollinen olla.
Jos tämä kysymys olisi esitetty minulle 20 v. sitten, kun koko elämä meni uusiksi ja opettelin uudestaan kävelemään, istumaan ja seisomaan, niin vastaukseni olisi saattanut olla erilainen. Tänä päivänä olen kiitollinen siitäkin kokemuksesta. Enää en pidä mitään itsestäänselvyytenä. Elämässä on niin paljon mistä iloita ja olla kiitollinen.
Väkisin ei käänny mikään miksikään. Näin se vaan menee...
20 vuotta sitten mä olisin sanonut, et vituks menee, ja antaa mennä.
Mut eräs Suurin ja Kaunein jossain vaiheessa totesi, että jos näet elämäsi 5kymppisenä samanlaisena kuin näit 2kymppisenä, olet hukannut 30 vuotta elämästäsi... :)
Totta, väkisin ei kyllä käänny. Eikä kaikissa kokemuksissa välttämättä mitään hyvää ole, kaikki ne kuitenkin opettaa jotain, omalla tavallaan.
"jos näet elämäsi 5kymppisenä samanlaisena kuin näit 2kymppisenä, olet hukannut 30 vuotta elämästäsi... :)"
Heh, no vähän vaikeaa olla eri mieltä. :)
Kuuntelen tässä juuri yhtä mun esikuvistani, ketä voi syyttää siitä, et minäkin vielä soitan ja laulua jorisen. Mä teen oikeesti teknisesti kaiken paremmin ja blääblää.... Mutta mä en tule ikinä kuulostamaan yhtä hyvältä kuin hän. Vaikka mitä tekisin, Mä en vaan ole hän... :)
https://www.youtube.com/watch?v=jdnwdxLL0Rw
Olipa kaunis biisi :)
Et ehkä ole hän, mutta olet sinä. Itse on aina niin kriittinen itseään kohtaan, että oikeasti pitäisi antaa muiden arvioida vaan :)
Tässä vielä kauniimpi :)
https://www.youtube.com/watch?v=V6ao5Ns0EPc
Kyllä vain... Hienosti soittaa :) kiitos tästä.
Nyt pitää mennä nukkumaan. Öitä :)
Sä siis soitat kitaraa? Soitatko jossain bändissä vai omaksi (ja muiden) iloksi? :)
En. Kuhan rämpyttelen niitä. :)
Kannattas olla bändissä, pääsis panemaan keikkareissuilla :D
Kyllä sitä samaa on tarjolla trubanakin... :D
genio 🤗
Ööö...?
Imartelet. En ole nero... :)
Mitenkähän sitten aloittaja kohtelee eläimiä, kuten kaloja esim...
Minä kohtelen tietystikin ihmisiä kuin pääkalloja.
No yleensä aika hyvin, rakastan elukoita. :) Yks eläkeläis-feline täällä mun kanssa viettämässä elämänsä parhaita viimeisiä vuosia... :)
En oikein osaa ajatella, että elämä olisi kohdellut mua jollakin tavalla. Ihmiset on kohdelleet, jotkut hyvin, jotkut huonosti, joskus olen kohdellut itsekin itseäni huonosti.
Sitten on paljon sattumia, että miksi just tiettynä aikana oli tietyssä paikassa, jossa tapahtui sitten jotain. Se on musta aika mielenkiintoista, ja voi määrittää sitä miten asiat menee jatkossa yllättävänkin paljon. Ehkä se on sitten sitä elämän ”kohtelemista” vaikka itse olisikin valinnut olla just siellä just silloin... Tärkeiden ihmisten tapaamisia, onnettomuuksia... no, tulee mieleen lähinnä latteuksia, joten jätän sanomatta.
-flowersreally-
Mutta minä hain kuitenkin sitä, että miten elämä on kohdellut. Ei niinkään ihmiset. Ihmiset ovat enimmäkseen paskoja. Ovat olleet enimmäkseen paskoja myös minun elämässäni.
Mutta elämä itse, nyt kun pysähtyy ajattelemaan asiaa, on kohdellut minua lopulta hyvin ja armollisesti. Ehkä se on kiitos siitä, etten ole koskaan asettunut sitä vastaan. Olen kyllä asettunut ihmistä tai ihmisiä vastaan, mutten koskaan elämää. Tiedä sitä, mutta elämään(rakkauteen) olen aina uskonut. Ihmisiin en niinkään... :)
Tuli vaan yhtäkkiä mieleen, että haluisin laittaa sulle jotain kaunista... :)
https://www.youtube.com/watch?v=rpfkOxSXwAA
Joo tajusin, mutta mä jäin miettimään sitä, että onko toi sun mainitsema elämä ja miten se kohtelee, muuta kuin sattumia? Uskotko esim johonkin karmaan tms tai johonkin universaaliseen energiaan?
Kiitos biisistä, ja ennen kaikkea ajatuksesta.
-flowersreally-
En usko, tiedän olevani aika pahasti velkaa Karmalle. Joka kerta kun luulen, että velkani on kuitattu, minua muistutetaan siitä, ettei se ihan niinkään ole... :)
Mutta joo. On asioita, joihin voin vaikuttaa. Ja on asioita, joiden kanssa olen joutunut oppimaan elämään. :)
https://www.youtube.com/watch?v=kYA4EBaevCs
Menen enkä meinaa ! :)
Voi herrajumala, kuin Kaunista tämä on. Ja se Blondikin... <3
https://www.youtube.com/watch?v=IoR-NDctIqU
Jos joku teistä muistuttaa edes etäisesti tätä laulajatarta, saatte mun ikuisen rakkauteni... <3
Hyvin - unelmaröntökäs sylissä.
Pitkälti paskaahan tämä on ollut reilut 40 vuotta, eipä oikeastaan mitään hyvää ole elämässä ollut kuin korkeintaan hetkellisesti, mutta jos jotain positiivista pitää keksiä niin olisi sitä voinut mennä huonomminkin.
Elämä on kohdellut opettavaisesti. Välillä silittäen, välillä tukistaen.
Patologisten narsistien kimppakokous. Voi, kuinka mukavaa.
Patologisen Pastorin mietteet, mutta niin kun taidan itsekin olla ehkä hieman sarkastinen muusikkohuumorillani sinänsä, joskus kyllä huumorilla voi kääntää pahankin asian positiiviseksi tavallaan, vaihtamalla katselukulmaa eli näkövinkkeliä.
Mene televisio-kauppaan power tai GIGA-Anttiin ostamaan jättitelkkaria, sitten myyjältä kysyt: saako tätä mustavalkoisena, koska ajatuksenikin ovat aina mustia tai valkoisia, kaksivärisenä tätä jätti-telkkaria, saako?
Revattaren muodossa jos toisessa. Revat auki tuossa sängyllä.
Elämä on kohdellut lapsuutta/nuoruutta lukuunottamatta juuri siten miten sen itse niissä tilanteissa olen ottanut vastaan ja tehnyt valintoja, usein ne on ollut vääriä tai huonoja valintoja, siksi päätin muuttaa asioita ja pyrkiä tekemään nyt ja tulevaisuudessa parempia päätöksiä ja valintoja
Toisaalta, elämä on opettanut paljon ja muokannut sen mitä olen tänään, joten ei niin hyvilläkin valinnoilla on ollut suuri merkitys, vaikka sitä ei aina ole ennen niin nähnytkään
Erittäin tyytyväinen tämän hetkiseen elämään ja siihen mikä/kuka olen tänään
Yllättävän hyvin kun vielä ollaan elossa ja suhteellisen hyvässä kunnossa. Viinaa on toki juotu liikaa jo yli 30 vuotta.
Taloudellinen tilanne on erinomainen ja työkin hyvä.
Rakkauselämä vähän sitä sun tätä, mutta avioeron jälkeen viihdyn kyllä oikein hyvin sinkkuna, ei tässä mitään vakavaa parisuhdetta enää haluakaan kun haluan mieluummin olla vapaa.