Näin moottoriveneilijänä kiinnostaa, mikä noiden ero on, kun tuntuu, että noita käytetään ihan rinnakkain.
Miksi jotkut luovivat ja toiset kryssivät?
Anonyymi
381040
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 38
Vanhimmat
Sama asia
En ole moisista kuullutkaan, voitko selittää mihin liittyvät ihan rinnakkain?
Suomea ja "ruotsia".
Joku nostaa purjeen vetämällä fallista, toiset nostimesta. Sen jälkeen ne yhdet säätävät purjetta skuutilla, toiset jaluksella. Ja sitten vielä ne, jotka puhuvat styyrpuurista ja paapuurista, kun toiset oikeasta ja vasemmasta. Ne tosin eivät ole synonyymejä, kuten aiemmat esimerkit.
Ai styyrpuuriko ei olekaan oikean synonyymi?
Ei. Styyrpuuri tarkoittaa aluksen oikeaa puolta, perästä katsottuna.
Sitä en tiedä miten se esim Suomenlinnan kahteen suuntaannkulkevassa lautassa määritellään. Ehkä kulkusuunnan mukaan.
Ei se ole vääränkään vastakohta. Styyrpuuri on aina aluksen oikea puoli, muutoin oikea ja vasen ovat jokaisen oma oikea ja vasen, eli milloin mitäkin. Juuri siksi on yksikäsitteinen määritelmä luotu.
No entäs jos kääntyy styyrpuuriin niin onko se synonyymi sille jos kääntyy oikealle (jos nyt vesikulkuneuvoista puhutaan)
Kun alus kääntyy styyrpuuriin, se kääntyy oikealle. Jos ihminen kääntyy aluksessa styyrpuuriin, riippu lähtötilanteesta, kääntyykö hän oikealle vai vasempaan.
Onko ihminen vesikulkuneuvo?
Aluksen styyrpuurin puolelle siirtyessään ihminen kääntyy oikealle, jos lähtötilanteessa rintamasuuntansa on keulaan päin. Vastaavasti ihminen kääntyy vasemmalle styyrpuurin puolelle siirtyessään, jos lähtötilanteessa rintamasuuntansa on aluksen perään päin.
Ihminen ei ole vesikulkuneuvo, koska nahkakompressorin avulla synnytettyä propulsiota ei synny hyvistä eväistä huolimatta riittävästi.
Kysymys nyt ei ollut ihmisestä vaan vesikulkuneuvoista! Oletko vähän vajaa?
Tapasi kommunikoida kertoo kyllä vajavaisuudesta.
Me ei kryssitä eikä luovita. Koneella mennään ikävät vastatuulet, sivutuulet jne. Helppoa ja mukavaa!
Unohdit laittaa lopuksi " mv-mies"
Ai miten niin, miksi pitäisi mennä purjein siihen suuntaan mikä ei ole luontevaa. Purjein avotuulet, vastaiseen moottorilla.
Koska harrastus on purjehtiminen, ei ajelehtiminen.
Sinä harrastat purjehnimista minä matkaveneilyä purjeveneellä. Onko se sinulle ongelmna koska olet purjehtija?
Sorry, luulin että olet ketjun aloittaja....
Kilpailusäänöissä oikea puoli on veneen kulkusuuntaan nähden oikea. Styyrpuuria ei enää,ole kuin kansan kielessä
Ne sun kilpailusäännötkö on joku määrittävä tekijä?
Oman kuvitelman mukaan täällä länsirannikolla kryssitään, koska ruåtsalaisuus on läsnä, kun taas järvi-suomessa ollaan kaukana ruåttalaisista, joten luoviminen on luonnollisempaa.
"Luovia" on kylläkin sekin ruotsia - "lova" (äänn. "luuva"), joten kielipoliittisesesti se ei viestitä sen kummempaa.
Luovia-verbi on puhdasta suomea. Ei ole merkitystä sillä, että se perustuu johonkin ruotsin sanaan. Lova taitaa olla suomeksi luvata, eikö?
Kryssiä on sitten yhtälailla puhdasta suomea. Sekä luovia että kryssiä tulevat ruotsista.
Luovia = lova (sanalla kaksi merkitystä). Lovart = tuulen puoli (vastakohtana lä = suojan puoli).
Nyt olet todella heikoilla jäillä! Kryssiä ei ole suomen kielen sana. Ryssiä on, sitä olet juuri tehnyt.
Ei nyt kesällä ole jäitä ollenkaan muualla kuin grogilasissa (joka sekin on lainasana). Kryssiä on sana siinä missä ryssiäkin, käytetään ainoastaan suomenkielessä Kryssiminen ei ole puhdasta suomea, eikä luoviminenkaan ole sitä. Ruotsista väännetty molemmat ja omittu muka puhtaaksi suomeksi.
Kyllä kryssiminen on suomea. Verbi lienee johdettu termistä ryssiminen.
Hauska todeta, miten paljon mielenkiintoisempaa purjehdus on kuin moottoriveneily. Mv-palstalla ei näy pitkiä juttuja mikä on veneen vasen ja oikea puoli, styyrasta ja paarasta puhumattakaan. Taidanpa ruveta purjehtijaksi!
Onoo tää keskustelu sinusta mielenkiintoinen?
No huvinsa kullakin.
No, tässä Aarnion oikeudenkäynnin yhteydessä on esitetty minulle entuudestaan tuntematon termi "epävarsinainen laiminlyöntirikos". Voisiko luovimista/kryssimistä kutsua epävarsinaiseksi purjehtimiseksi? Varsinaisesti purjehditaan kun tuulee saalinkien ja takavantin rajaamalta alueelta. Siis valkoisen perävalon näkyvyysalueen suunnasta.
Tuo purjehtimistapahan tosiaan kuulostaa siltä epävarsinaiselta laiminlyöntirikokselta, laiminlyödään kryssi.
Niin no, voihan sen noinkin tosiaan ajatella. Nauvon saunassa voi kehuskella tehneensä epävarsinaisen laiminlyötirikoksen. Koneella tsadista.
Ei kannata todistajien läsnäollessa liikoja tunnustaa rikoksia.
Suomen ja etenkin Ruotsin merisanasto tulee yleensä proto-germaanisesta kielestä tuhannen- parin tuhannen vuoden takaa. Englannin kieleen moni sana on tullut hollannin kautta, hollantihan on kielisukulainen ja oli merisuurvalta ennen Englantia. Ruotsin kieleen sanat on tulleet varmaan vaihtelevasti hollannista, englannista ja proto-germaanista.
Kuuluisin viikinki, Rurik, saattaa muuten olla lähtöjään suomalainen. Geneettisesti hänen mitokondriaalinen haplotyyppinsä viittaa Suomeen. Hän kulki Ruotsista Suomen rannikkoa pitkin Venäjälle matkoillaan. Hän perusti Venäjän valtion. Venäjän nimi Rossija tulee ilmeisesti suomen kielen sanasta "ruotsi".
Aivan loistava tietopläjäys, kiitos. Tähän sopivana jatkona olisi se, että tämän ketjun aloittaja on ehdottomasti Ruurikin sukulainen sen estämättä mitä hän itse tulee kohta kertomaan!
Roland
Luovia tarkoittaa seuraavia sanoja tai sen sanan synonyymeja.
Kryssiä tarkoittaa sik sak kuviota, mikä tulee luovimisesta esim. plotterin jäljeksi.
Luovia =
muuttua
kääntää kelkkansa
keikauttaa
vaihtaa
oikaista
sekoittaa keskenään
kääntyä takaisin
saattaa eriaikaiseksi
uudelleenjärjestää
sekularisoida
kumota
muuttua
vaihtaa
muuttaa
vaihdella
kääntyä
kääntää kelkkansa
keikauttaa
korjata
oikaista
vaihtaa järjestystä
palata
kääntyä takaisin
poistaa tahdistus
saattaa eriaikaiseksi
järjestää uudelleen
uudelleenjärjestää
Tuon otit varmaan suomi-savo-sanakirjasta luovia-sanalle.