Kauanko Teillä on mennyt aikaa heräämisestä asioiden käsittelyyn ja ajatusprosessiin ja Lopulta siihen että uusi elämä on alkanut. Usein kun mukana saattaa olla mies ja lapsiakin ja asiat näin ollen eivät kovin yksinkertaisia. Kuulisin mielelläni kokemuksia..
Myöhäisheränneet, kauanko teillä on mennyt heräämisestä elämänmuutokseen?
Anonyymi
80868
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 80
Vanhimmat
Minulle asia valkeni silmänräpäyksessä 😄... eli rakastuin tulisesti ja oli yllätys itsellekkin että kohde oli nainen... en kokenut sitä mitenkään vääräksi tai oudoksi, oivalsin heti että rakkaus ei voi olla väärin... kaikki vaan loksahti kohilleen, en enää ollutkaan se vähän outo tyyppi joka asuu yksin, ei seurustele eikä juokse miesten perässä... siitä alkoi minun uusi elämä 🥰.....
Oi.. ihanaa. Melkein käy kateeksi mutta olen vain iloinen puolestanne 😔
Mikä sua estää elämästä miten haluat, jos ei ole miestäkään?
💖Kuulostipa kivaltaTuikiTuntematon 😊
Liian monen asian summa 😔
Onko muilla kokemusta tästä?
Jos naisella on ollut tai on parhaillaan mies niin se saa kyllä minut kiertämään tuollaiset naiset etäältä. Tulee tunne, että halutaan vain leikkiä naisen kanssa, kun oma mies ei enää riitä. Käy vähän jopa sääliksi sitä naista, joka joutuu koekaaniniksi tuollaisille "myöhäisheränneille". Jos olette sen miehen aikoinaan ottaneet ja sitä rakastaneet ja lapsiakin tehneet niin olkaa nyt hvyät ihmiset sille miehelle uskollisia älkääkä hyppikö kukasta kukkaan. Sittenkun kyllästytte naiseen niin vaihdatteko taas lennosta mieheen?
Älkää tulko heteronaiset testailemaan omaa viehättävyyttänne meihin homoseksuaaleihin. Petätte miestänne, itseänne sekä sitä naispuolista kumppanianne. Siitä harvoin hyvää seuraa.
Se, jos on ollut mies ja lapsia ei tarkoita, että on ollut rakastunut siihen mieheen. Monet ovat eläneet kaapissa ja yrittäneet vastata kuvaa mihin yhteiskunta on nuoresta ohjannut.
Miksi usein, kun mies ollut kulissiliitossa, hänet hyväkaytään täysin homoksi ja kaapissa olleeksi, mutta nainen ei voisi olla homoseksuaali, vaan sitten bi tai kokeilunhaluinen?
Ihan yhtälailla nainenkin voi homoseksuaalina olla syystä tai toisesta väärässä suhteessa.
Joo varattujen rinnakaissuhteet on mulle vieras juttu. En halua sellaiseen mukaan oli sitten kyseessä miehen kanssa elävä nainen tai naisen kanssa elävä nainen. Sillä ei ole väliä onko joskus ollut miehen kanssa. Itse olen henkilöön rakastuvaa tyyppiä. Yhteen ihmiseen kerrallaan sitoutuva. Näin on ollut aina. Kuitenkin naisiin ihastumista on ollut enemmän kuin miehiin ihastumista. Ymmärrän, että kaikille naisille ei kaltaiseni naiset kelpaa. Enkä pysty lupaamaan, että en koskaan enää ihastu mieheen. Tosin en voi luvata sitäkään, että en enää ihastu naiseen tai päädy suhteeseen naisen kanssa. Vaan tämä menee kyllä aiheen vierestä, koska en varsinaisesti ole myöhäisherännyt.
Samaa mieltä, kannattaisi pysyä sen miehen kanssa, jos hänet on valinnut ja lapset tehnyt. Turha alkaa teiniksi uudestaan, kovin tasapainoista kotia ei lapsille siitä tule, kun äiti aloittaa uuden teinielämän ja naiset vaihtuu...
Vaikuttaa siltä, että joillekin seksuaalinen suuntautuminen ja sen kehittyminen tai itsensä löytäminen ovat vaikeita asioita käsittää. Itsekin olen miehen kanssa suhteessa, silti koen suurta naisenkaipuuta (vain erästä tiettyä kohtaan). Tämä ei tarkoita, ettenkö välittäisi miesystävästäni. Asiat eivät kaikkien elämässä mene vain kuten joskus oli suunnitellut. Itsensä heteroksi ennen ajatellut voi yhtä hyvin rakastua naiseen, laittaa elämänsä uusiksi ja identifioida itsensä ja oman suuntautumisensa, muiden kommenteista ja ajatuksista riippumatta. Hienoa, että jotkut ovat löytäneet ja tunteneet omat suuntautumisensa ja kiinnostuksen kohteensa jo nuorena. Kaikilla se ei vain mene saman kaavan mukaan. Oikean ihmisen kohdatessa sen kyllä tuntee, mitä haluaa. Jos ap on varma ajatuksistaan, niin siitä vain, päivä ja askel kerrallaan uutta luomaan, itselleen ja muille rehellisenä. Voimia ja rohkeutta se vaatii, itsekin olen pian saman äärellä. Vaikka pelottaa. Joillekin et koskaan kelpaa tai ole tarpeeksi, mutta sinulle oikeille ihmisille riität juuri sellaisena kuin olet. Menneisyydestä riippumatta.
Missä on sanottu, että alkaa teinielämän ja naiset vaihtuu. Ei kaikki elä kukasta kukkaan pomppimalla vaikka olis myöhäisherännyt.
Naimisiinmeno sitten kulissien vuoksi? Aika rankkaa.
Nää on niitä semmosia kommentteja joita en opi kyllä ikinä ymmärtämään 🙄
Ei kyllä ole reilua sitä miestäkään kohtaa jos joku toinen mielessä, oli sitten nainen tai mies. Ja jos on jo parisuhteessa niin eikö voisi erota ja hoitaa edellinen suhde alta pois ennenkuin lähtee uuteen. Joo ymmärrän, että on ei asia vain haaveilla kuin toteuttaa ne haaveet
. Itse en kuitenkaan haluaisi olla kenenkään kanssa joka on jo parisuhteessa jonkun toisen kanssa. Se on enemmänkin polyamoriaa. Ja en ole myöhään herännyt ja ikää 40 (kuitenkin sitä joku kysyy)
Kyllä ihan heterosuhteessakin elävät saattavat erota ja heterokumppanit saattaa vaihtua vaikka olisi ihan lapsiakin hankittu. Ja jopa monta kertaa. Hyyyyi.
Kyllä lesbokin voi rakastua heteroon /myöhäisheränneeseen /miehen kanssa suhteessa elävään naiseen. Että ei tuo asetelma automaattisesti tarkoita koekaniinina oloa..
Juuri näin. Elämä voi yllättää ja tunteet myös. Joku seuraa tunteitaan ja toinen järkeään jne..
Mäkään en ymmärrä tätä yleistämistä. Olen itsekin ollut naimisissa miehen kanssa ja eronnut mutta en todellakaan hae kokemuksia enkä poukkoile mihinkään suuntaan ja nykyisin vain naiset kiinnostavat.. tai tällä hetkellä vaan yksi ihana:)
Nimenomaan, ensin on hoidettava edellinen suhde loppuun ennen kuin toisen aloittaa, muuten väärin kaikkia osapuolia kohtaan. Sitäpaitsi turha luulo, että löytyy nainen joka suostuu johonkin joutavanpäiväiseen sekoilusuhteeseen.
Mua sen sijaan kiinnostaa mikä saa sinut pysymään suhteessa joka ei selvästikään ole sinulle oikea?
Miksi hengailelet täällä, ethän ole tosissasi naisista kiinnostunutkaan?
Ei hän näköjään vastaa näihin..
Höpönlöpöä ja hevonkakkaa. Sulla on jotain työstettävää omassa elämässäsi, mutta turha sitä tuskaa on täällä yrittää muihin tartuttaa.
Hyvä elämä, luonnolliset edut ja kauniit kulissit? Ei oo muuten kovin harvinainen kuvio. Eikä hirveen kadehdittavakaan.
No mä olen tilanteeni ja syyt täällä jo kertonut, enkä ala toistelemmaan. Näin on menty tähän asti, mutta tuskin ikuisesti.
No tuo on sun näkemys ja ihan omaa mielikuvitustasi.
Olen ihastunut viime vuosien aikana ainoastaan naisiin.
Enpä ole niitä tainnut lukea🤔
Valitettavasti niitäkin naisia löytyy...
Oli miten oli.
👍 näin just.
Opiskele se sitten kirjoista, jos et pahvi muuten tajua.
Olisikohan kaksi vuotta realistinen, jos lapsia mukana kuvioissa. Ei kokemusta.
Tuulet jos myötäiset (esim. miehellä ihastus), voi olla että nopeampikin aikataulu onnistuu.
Onko liian pitkä aika odottaa, että kaikki valmista?
Kenelle?
Menkää nyt rakkaat heteronaiset perheidenne luokse. Älkää tuottako sitä surua ja tuskaa perheillenne, älkääkä myöskään sille naisihastuksellenne, joka tulee teihin pettymään. Eläkää edes vähän aikaa yksinään ja miettikää mitä oikeasti haluatte.
Liikaakin on kokemusta heteronaisista, jotka ovat vietelleet ja sitten hylänneet, kun ei se elämä naisen kanssa olekaan sitä mitä halutaan ja palataan taas miehen luo tai otetaan uusi ukko. En enää koskaan lähde siihen leikkiin, en koskaan.
Etsikää jännitystä vaikka kirjoista ja elokuvista, mutta älkää leikkikä ihmisten tunteilla. Tai keksittykää perheenäidit lapsiinne niin saatte jotakin järkevää ajateltavaa.
Kyllä moni niistä l-naisistakin haikailee ja palaa exänsä luo... Älä katkeroidu, elämä on.
Hei, siinä olet oikeassa, että olisi hyvä vetää välissä happea ja edetä suhteeseen hitaasti (asettumaan ensin itsekseen, omaan elämään). Yksinäisyys, jota koen ihan jäätävää. Ei siihen auta elokuvat, kirjat. Ei edes lapset, lemmikit tai mikään väliaikainen pintapuolinen säätö/kokeilu.
Toisen naisen tunteilla, niin kuin en omilla leiki.
Olen pahoillani sun kokemuksista 😔, voin vain kuvitella kuinka satuttavaa tai ehkä en voi.
Minua on varoiteltu naisten julmuudesta. Pelkään , että mulle käy niin, että ihastun, rakastun olen valmis antamaan kaikkeni ja sitten joku exä viipottaa viime metreillä kulman takaa ha murrun täysin.
Suru ja tuska. Kuule, se toivoton avioliitto voi olla yhtä tuskaa, jos seksuaalisesti eri maata. Sillon on molemmille helpotus järjestää asiat kaikille parhaalla mahdollisella tavalla. Voin sanoa, että kokemuksen esimakua on, siitä helpotuksesta joka molemmille osapuolille asioiden rehellisesti peiliinkatsomisesta ja myöntämisestä tulee.
En koskaan leikkisi tunteilla. Jos kemiat pelaa molemminpuolin myös livessä, tulen antamaan niin kaikkeni, että on oksat pois!
Jos on lapsia ja mies niin ei siihen uuteen suhteeseen kaikkea pysty antamaan. Se on vain sellainen hetkellinen syrjähyppy. Kyllä sä ennemmin tai myöhemmin sen miehesi luokse palaat. Tämä on nähty ja koettu liian monta kertaa.
Ei se aina niin mene. 20 vuotta naimisissa ollut ja lapsiakin oli, olin ensimmäinen naisensa, mies oli silloin vielä kuvioissa. Löysi itsensä kanssani. Ei ole palannut miehiin, vaikka jutustamme on jo vuosia.
Kaikessa ihanassa uudessa minulla myöhään heränneenä on mielessä myös elämän realiteetit. Uuteen suhteeseen ei pysty kaikkeaan antamaan, koska osa menee oman elämän uudelleen rakentamiseen ( ehkä karkeasti arvioituna 2-3 vuotta ) osa eroon, osa muuttamiseen, osa terapiaan, osa työhön ja osa lapsiin, (vaikka olisivat lähempänä täysi-ikää).
Se mitä minulla kuitenkin jossain vaiheessa on antaa, on paljon: intiimi läheinen minä, joka ei ole saanut eikä ole vastaan ottajaa ennen ollut, ei hetero suhteessa mieheen, ei edes avioliiton ensimmäisinä aikoina, niin kuin usein kuulee puhuttavan. (Uskokaa, että näin voi oikeasti olla.)
Vaikka olen nyt varma lesboudestani. Työstän ensi vuoden huhtikuussa alkavassa terapiassa seksuaalisuuttani, etten vaan lähde suhteeseen naisen kanssa vain pelkästään omat tyydyttämättömät ja täyttämättä jääneet tarpeet edellä (aiheesta olen jo keskustellut psykiatrin kanssa.) Pidän toisen ihmisen elämää arvokkaana. Tiedän, että minulla on tulevaisuudessa antaa paljon hellyyttä ja emotionaalista huomiota aikuiseen suhteeseen, siinä vaiheessa kaikkeni.
Kuitenkin sellainen kokonaiskuvan tarkastelu joka huomioi molempien naisten lähtökohdat on oleellista, ennenkö heittäytyy tunteiden vietäviksi. Tunnistan muut riskit, joka kuvioon liittyy ja joita täällä otettu esille, vaikka olen varma, etten palaa takaisin miehen luokse.
Aikuisena monen asian voi järkeillä. Itse olen tässä tilassa välttänyt menemästä vielä sateenkaari toimintaan mukaan, koska olen tosi tarvitseva, yksinäisyys minussa, etsii kohdetta johon tarttua ja se olisi itsekästä ahneutta. Järjestän elämälle paremmat lähtökohdat suhteen rakentamiseen, niin oman psyykkeen kuin muiden olosuhteiden osalta.
En hae jännitystä lesboista, haen ihan oikeaa suhdetta. En kuitenkaan ole vielä valmis rakentamaan suhdetta, tarpeet huutaa, enkä suostu menemään ne edellä.
Tämä on järjestys: Nyt eron valmistelu ( asunto järjestelyjen alulle laitto jne.), elokuussa uusi työ ja huhtikuussa psykoanalyyttisen terapian aloitus. Suomi24 palstailun vähentäminen ja ottaa vaikka Elina Renkolan kirjat, joihin turvallista uppoutua. Ostan päiväkirjan, niin ei tarvitse täälllä koko elämää perata 😊ja levitellä.
Terveisin🙂: TiuhtinWau
Viisainta lukemaani tekstiä sinulta, kuulostat aikuiselta tällä kertaa. Hyviä ajatuksia tässä, sopisi muillekin ajatusten pohjaksi tämä ennen kuin säntäillään sinne tänne.
Niin, onhan tämä Suomi24 toiminut vähän sellaisena estot pois paikkana, kun omassa elämässä vaikea (ja suurten muutosten) kohta. Ei kehumista, yhdenlaisen ihmisen eteenpäin rämpimistä vaikeasta elämäntilanteessa.
Olet esimerkillinen ❣️Kiitos tästä.
Mies, lapset ja vielä uskovainen. Ei tule olemaan varmaankaan helppoa naisen löytäminen elämän kumppaniksi. Onnea kuitenkin matkaan ja toivottavasti terapia auttaa käsittelemään asioita.
Kiitos onnen toivotuksista!
Mielummin yksin yksin, kuin suhteessa yksin. Toivottavasti sopiva kumppani tulee vastaan, sopivaan aikaan.
Terapia ja elämän mietiskely murrosvaiheissa auttaa yleensä onneksi myös pääsemään pahimmista uskon maneereista (julistaminen, Raamatun tekstien lainaaminen ym) ja usko voi muotoutua sellaiseksi, että joku vähemmän uskovainen voi sen kanssa elää. Yksin voi kokea olla vapaampi kuin väärässä suhteessa. Hyvän suhteen aikuisena löytäneet ovatkin sitten jo lottovoittajia :)
Wau Tiuhti! 👍💪
Kuulostaa niin hyvältä ja yksityiskohtaiselta suunnitelmalta, jotta oon aivan varma, että sie selviät voittajana ja löydät rinnallesi rakkauden 😊
Tsemppiä kaikkeen!
Lämpöisin terkuin yks joka ei varmaan tule ikinä osaamaan 😄
Hienosti olet lähtenyt asiaa purkamaan...rehellisyys itselle on ehdoton kun asiaa käsittelet...ja sen rehellisyyden olen kuulevinani kirjoituksestasi...
Loppujen lopuksi asia on ihan yksinkertainen, riittää että sinä sen ymmärrät, sisäistät ja hyväksyt...
Älä eksytä itseäsi terapioihin vaikka ne hyviä ja tarpeellisia ovatkin...
Älä yritä ymmärtää kaikkea, elämä on jatkuvaa oppimista ja oivaltamista...
ja muista että asiat kyllä järjestyy, riittää että olet rehellinen itsellesi...
Hyvän suhteen löytämiseen aikuisena on varmasti parempi, kuin lottovoitto. Siihen luulisi voivan vaikuttaa silläkin, että pyrkii kasvuun ja työstää ongelma kohtia, minulla juurikin tämä uskonasioissa tasapainon löytäminen ja turhan siihen liittyvän taikauskon/naivistisuuden pois kitkeminen.
Olen myös kuullut että joku lesbo ois joskus vietellyt heteronaisen, ”käännyttänyt” niin että tämä tulee kaapista ja alkaa puuhata uutta elämää, jättää miehensä. Ja kuinkas sitten kävikään....
Kiitos EoEt! En sitä kuuden kohdan listaa vain teille laittanut, myös itse olen live elämässä vienyt asioita aktiivisesti eteenpäin ja selkeänä (kuvana silmien edessä) mielessä mitä asioita tahdon puolen vuoden, 3v ja 5v kohdissa ja sitten kohdat mitä teen (askel kerrallaan) niiden eteen, aika lopulta kuljettaa tavoitteita kohti, kunhan on omat kädet ohjaksissa.
Teen sen mitä, voin ja se on lopulta aika paljon. Nähtäväksi jää tuoko elämä eteen parempaa kuin lottovoiton, siitä ei ole takuita. Ainakin voin olla varma, että itse tein sen eteen kaiken minkä voin. Ei se ole osaamisesta kiinni, vaan tahtomisesta. Mitä haluaa ja mitä sen eteen tekee.
Ps. Älkää luulko, että vaan neuvon muita 😅,jos tuntisitte niin näkisitte, että elän niin kuin sanon.
Kiitos tsempeistä👍! Tsemppiä myös EoEt sulle oman tahdon löytymiselle!
Kiitos TuikiTuntematon!
Sinun tarinasi alussa kuulosti ihanalta ja helpolta, se oli kiva lukea, ettei kaikkien tarvitse mennä mutkien kautta.
Psykiatrini vanha kokenut, kohta eläkkeelle jäävä mies. Hän varmasti osaa ohjata minut sopivalle Kelan tukemalle ammattilaiselle. Hyvä neuvo, käärin hihat terapiassa työstän sen 2-3 vuotta ja jatkan elämääni, jäämättä enempiä teoriaan roikkumaan. (Eihän sitäkään määräänsä enempää.)
*terapiaan (ei teoriaan)
Kiitti Tiuhti!
Tarttee varmaan muuttaa tuo oma nimmari
->En_osaaEn_tunneEnkä_tahokaan 😅
Ps. En oo luullu mittään 😉
Hei susta en ole luullu, että luulisit mitään. Muut paukapäät ne on täällä kovasti arvostelemassa, vaikka ei tunne😅 ...aina kait tälläisillä palstoilla saa vääriä kuvia ihmisistä, kun täällä näyttäytyy vain osa ihmisen puolista ja usein sekin vähän estottomasti.
Vaikea uskoa, kuulostaa ihan höpöltä. Mitä sitten tapahtui, jos olisi muka totta?
Ei ole saanut rakkautta mieheltään ja ihastunut siihen tunteeseen, kun joku pystyy rakkautta antamaan. Nuo käännytysteorit ovat kyllä kaukaa haettuja. Kyllä jokainen tietää sisimmässä onko homo vai hetero. Jos vähänkään itseään tuntee niin sen kyllä tietää jo nuorena, sitten kun niitä ensimmäisiä ihastuksia alkaa tulla.
Homous ja heterous on sisäänrakennettu juttu, ei siihen kukaan pysty käännyttämään. Uskovaiset yrittää käännyttää homoja heteroiksi, mutta eivät he siinä koskaan onnistu. Ihminen on sitä miksi syntyy, ei ne asiat muuksi muutu. Heteroon ei homon kannata sekaantua eikä toisin päin. Pahoittelut, jos suoruuteni ärsyttää, mutta muitakin kantoja saa kyllä esittää.
Niin ja hyvin heteronormisessa yhteisössä elänyt ei välttämättä hyväksy ja tunnista homouttaan vaan yrittää elää heterona. Silti saattaa myöhemmässä vaiheessa elämää katua ja päätyä avoimesti homoseksuaaliseksi. Osa myöhään heränneistä on näitä. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan olla rehellinen itselleen ja elää sen mukaan mitä on.
Sisään rakennettua. Nuorena itsensä tunteneet eivät pysty ymmärtämään, että muunlaisiakin ihmisiä on. Aina hoetaan, että nuorena jo tietää. Mitä, jos ei vaikka ole saanut ympäristösyistä seksuaalista kasvurauhaa. On ahdistettu uskovaisten jutuilla tai tai seksuaalista hyväksi käyttöä. Myös tytöt voivat käyttää toista tyttöä hyväksi, silloin voi sulkea sen vaihtoehdon pois jo nuorena, vaikka olisikin lesbo.
Lesbo jätti ”heteron” toisen lesbon takia. ”Hetero” jäi täysin hajalla selviämään elämänsä pahimmasta kriisistä.
Kyllä tuotakin varmasti tapahtuu ihmisiä kun ollaan ja meitä on kaikkiin juniin ja joka lähtöön.
Kyllä minäkin heteroksi paljastuvan naisen jättäisin. Kannattaisi olla rehellinen ja kertoa jo suhteen alussa siitä heterotaipumuksestaan niin säästyisi paljolta.
Mutta ethän voi miehiinkään rakastua, jos olet oikeasti lesbo. Kyllä viimeistään teini-iässä pitäisi valjeta onko lintu vai kala, kun alkaa niitä ensimmäisiä ihastuksia ilmaantua. Kyllä on joillekin itsensä tunteminen vaikeaa.
Täällä se uskovainen haukkuu muita paukapäiksi. Lähimmäisen rakkaus kukoistaa.
Ei ne mitään myöhäisheränneitä ole. Aina ovat tienneet mitä ovat, mutta asian hyväksyminen ei ole luonnistunut.
Oletko tosikko tai askeetikko.
Minusta oiva hassu ja söpö ilmaus. Onkohan tuo uskovaisista pahakin potit pottuina ilmaisu😀
Piti vielä kirjautua ja tulla korjaamaan kirjailijan nimi oikein. ELINA REENKOLA, myös: Mäenpää-Reenkola on suomalainen filosofian maisteri, psykologi, psykoanalyytikko, psykoterapeutti ja kirjailija. Koulutusanalyytikkona hän opettaa psykoanalyysia ja psykoanalyyttista psykoterapiaa ja antaa niihin työnohjausta
Sain kirja vinkin psykiatriltani, vaikuttaa mielenkiintoisilta. Näiden kanssa meneekin kivasti loppu kesä 🙂
Tuossa saattaa Tiuhti hurahtaa syksykin ja talvi ja.... 😁 Mun piti viimeks kun kirjastossa kävin kattella niitä Saisioita, kun sie niitä niin kehuit. Sitten kun pääsin perille olin jo kerinny unohtaa koko jutun ja matkaan tarttu aivan muuta. Jotku jäi huutamaan perräänkin. Tuo sama ilmiö mulle tapahtuu melkeen joka kauppareissulla myös.
Taidat olla ihan oikeassa, kyllä tässä syksy menee. Mulla on kova tahti kirjoissa, mutta Reenkola osoittautui sen verran pureskelua vaativaksi, etten hänen kohdalla ihan viikko per kirja vauhdilla etene. Hyvin on avannut Freudin puutteita, mitä tulee naisen seksuaalisuuteen. Kyllä se mun psykiatri tiesi tarkkaan, mitä suositteli minulle tähän elämän tilanteeseen.
Ystäväni suositteli Saisiolta paria kirjaa: Pienin yhteinen jaettava ja punainen erokirja. En tiedä mitä pitävät sisällään, taidankin keventää välillä niillä. Yleensä mulla on menossa pari kirjaa päällekkäin, nyt en ole vaan millään jaksanut.
Moi Tiuhti 😊
Hiljakseen hyvä tullee ja ei piä hötkyillä, sano joskus joku 😉 Kiitos Saisio vinkeistä 👍Miepä kattelen jos löytys, kun seuraavan kerran kirjastoon ennätän. Mullakin on monta kirjaa päällekkäin, hyllyssä. Ja on niitä myös limittäin, lomittain ja vierekkäinki.
Aikaisemmin halusin olla jonkun taskussa, niin että minulla oli tilaisuus hypätä ulos ja sisään silloin kun halusin. Nyt kuljeskelen ympäriinsä ja kuuntelen muiden taskuissa olevien naisten huutoja. - Liv Ullman
Heti aamusta tajusin, että olen tällainen myöhäisherännyt, kun kello ei soinut.