Ylen uutisiin; onhan se selvää, että tuolloin oli kova paine lapsiluvun korkealla pitämiseen, kun sota verotti. Ja natsikytkentäkin Goebbelseineen tottakai löytyy...
Jokin tilaustyö taas?
Jokin tilaustyö taas?
Kotiliesi-väitöskirja keksittiin napata
Anonyymi
874
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Väitöskirja on julkinen. Näin voi ihan itse halutessaan tutustua asiaan ja esittää arvionsa.
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/71387/978-951-39-8256-0_vaitos_2020_09_12_jyx.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Väitinkö jotakin toista tuossa aloituksessa?
En näe yrittäneeni oikaista mitään. Aloituksessa ei ollut linkkiä Ylen juttuun, eikä väitöskirjaan. Laitoin linkin jälkimmäiseen, jotta jokaisen kiinnostuneen ei tarvitse sitä erikseen etsiä.
OK , joo kiitos siitä.
Tuollaisesta aiheesta pusattu 266 sivuinen väitöskirja. Että oliko sotien 1939...1945 aikaana Suomessa olemassa valtiollista propagandaa lapsilukuun ja perhe-elämään liittyen.
No totta kai oli. Aina sotien aikaan kotirintaman viestintä käännetään tälle tolalle.
Sotilaita ja perheenäitejä ylistetään, ja kansakunnan elinvoiman kohottamista korostetaan.
Väitöskirjakin pääsee 266 sivunsa aikana tähän samaan lopputulokseen.
Hirveää, tuoksuu pullalle!
No tämä oli oikein väitöskirjojen äiti. Että sota-aikana, kun Suomi oli kokonaisuudessaan hengenvaarassa, oli propagandaa selviytymisen puolesta!
Ja uutisissa esitetty tulkinta oli kuin naisen asemaa nykyajan näkökohdista tarkasteltuna.
Oliko naisilta edes kysytty halukkuutta osallistua sotaponnistuksiin?
Selvä todiste miessovinismin perinteistä yhteiskunnassamme.
Tohtorisainesta!
Alle kuusilapsisen perheen äitiä syytettiin sotapetturuudesta
"Naisen tehtävä on synnyttää kuusi lasta ja hoitaa kotiliettä"
– Lehdessä järkytyttiin miestappioista. Suomen kohtalo näytti todella huonolta. Tarvittiin lisää kansalaisia, tutkija Seija Aunila selittää ilmapiiriä.
Kotiliedessä alkoi ilmestyä lapsiluvun lisäämiseen kannustavia artikkeleja. Monilapsisuuden pääarkkitehtina toimi Enäjärvi-Haavio.
Hänen luomaansa ihanneperheeseen kuului kuusi lasta, joten lapsenteko oli syytä aloittaa nuorena. Opiskeluun ei ollut aikaa, vaan siihen alettiin suhtautua karsaasti.
Sen sijaan nuoria naisia kannustettiin avioitumaan sotainvalidien kanssa. Kaikki haluttiin mukaan talkoisiin.
Kaupunkilaiseen elämänmuotoon Kotiliesi oli aina suhtautunut varauksella – sotavuosina naisen ideaaliksi hahmoteltiin pienviljelijäperheen emännyys, jolloin ruokahuolto hoituisi omavaraisperiaatteella.
Vähälapsisia perheitä syytettiin itsekkyydestä ja pelkuruudesta.
yle.fi/uutiset/3-11537010