Nimimerkille RaamattuOnTotuus

Oisitko ystävällinen ja lukisit tän tutkimuksen? Musta tässä selvästi sanotaan, että kontrolli epigeneettisen säätelyn taustalla on usein geneettisissä muutoksissa. Eli DNA sekvenssit kontrolloivat paljon epigeneettistä säätelyä. Jos tosiaan viittisit lukea kokonaan ton tutkimuksen ennen ku kommentoit mitään.

https://www.nature.com/articles/s41525-020-00145-w
6151
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

DNA:n metylaatiomarkkerit (CH3) kiinnittyvät enimmäkseen sytosiiniemäksiin. Metyloitunut sytosiini on altis vaihtumaan tymiiniksi deaminaatiossa eikä korjausentsyymi glykosylaasi korjaa tällaista vaihdosta erityisesti jos solu ehtii replikoitua. Seurauksena on C>T vaihdos ja jotta DNA:n kielioppi olisi kunnossa, vaihtaa solun mekanismit vastinjuosteen guaniinin adeniiniksi. Näin siis GC-pari vaihtuu AT-pariksi. Tämä on yleisin geneettinen vaihdos kaikissa aitotumaisissa eliöissä ja sen on arvioitu olevan jopa 20 kertaa yleisempi kuin ns. satunnainen vaihdos (mutaatio) esim. kopiointivirheen seurauksena. On siis perusteltua sanoa, että epigeneettiset modifikaatiot altistavat genomin GC>AT -vaihdoksille. Solu käyttää metyloituneita CpG-pareja (p=phosphate) epigeneettisinä informaatioprofiileina ja markkereina. Jopa yksittäisellä CpG-parilla voi olla epigeneettinen markkeri- tai säätelytehtävä. Tärkeimpiä säätelyalueita ovat kuitenkin CpG-saarekkeet, eli DNA:n alueet, joissa on runsaasti CpG-pareja toisiaan lähekkäin. Näitä solu käyttää mm. transkription promoottoreina, jotka toimivat transkription aloituskohtina. Yhtä geenituotetta kohden voi olla useita promoottoreita eli puolilla genomia, eli kyse on ns. multiple transcription start site -promoottoreista. Solu siis valitsee epigeneettisten mekanismien avulla genomista sellaisia kelvollisia DNA-jaksoja, joita voi käyttää geenituotteiden eli RNA-molekyylien valmistukseen. Tämä ymmärrys vahvistaa käsitystä passiivisesta DNA:sta. Myös koko geenikäsite tulisi määritellä uudelleen.

Jos promoottorialue tai muuhun säätelytehtävään tarkoitettu CpG-saareke menettää runsaasti CG-pareja, on selvää, ettei transkriptio toimi, kuten sen on suunniteltu toimivan. Tämä johtaa usein sairauksiin tai erilaisiin häiriöihin. CpG-alueita solu käyttää toisinaan myös DNA:n vaimentamiseen (esim. endogeeniset retrovirukset) ja jos tuo vaimennus epäonnistuu, voi viruksen DNA:ta päätyä transkriptioon.

Äänestä
  • Kuugle-tohtori taas vauhdissa.

    Missä vakavasti otettavissa tiedejulkaisuissa (mm. Science, Nature) näitä sinun "tutkimuksiasi" on julkaistu?

    Ja mistä yliopistosta sinulla olikaan biologian tutkinto?

    PS. kannattaa käyttää hakusanoja "Why do people laugh at creationists".

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Kuugle-tohtori taas vauhdissa.

    Missä vakavasti otettavissa tiedejulkaisuissa (mm. Science, Nature) näitä sinun "tutkimuksiasi" on julkaistu?

    Ja mistä yliopistosta sinulla olikaan biologian tutkinto?

    PS. kannattaa käyttää hakusanoja "Why do people laugh at creationists".

    Niuvanniemen hihhulistisestä eristyssellistä saamansa tutkimuksen mukaan
    ja hän sai Mensan testistä täydet 10 pistettä kun kirjoitti nimensä oikein
    "Novak" - kun uskoo olevansa Jumala.
    Jyri nauraa tälle rotalle.

    Äänestä

  • "Solu siis valitsee..."

    Mikä mekanismi siinä solussa valitsee?

    Äänestä

  • Älä kirjoita aiheesta josta et tiedä mitään RoT.

    Äänestä

Kretut ovat harhaantuneet uskossaan pahasti alkaessaan kuvitella, että kehon toimintoja muka ohjailisivat jotkin kemialliset prosessit 🤭

Eikö ihminen sitten olekaan henkiolento ja ruumis pelkkää kuollutta ainetta? Solujenhan täytyisi olla kuolleita kuin kivi ellei niitä ohjaisi henki!

Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

Oisitko ystävällinen ja lukisit tän tutkimuksen? Musta tässä selvästi sanotaan, että kontrolli epigeneettisen säätelyn taustalla on usein geneettisissä muutoksissa. Eli DNA sekvenssit kontrolloivat paljon epigeneettistä säätelyä. Jos tosiaan viittisit lukea kokonaan ton tutkimuksen ennen ku kommentoit mitään.

https://www.nature.com/articles/s41525-020-00145-w

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu