Olemme seurustelleet mieheni kanssa neljä vuotta. Kaksi vuotta olemme pohtineet yhteenmuuttoa. Halu on kummallakin enää yhdessä, mutta paikka, sijainti ja lapset aiheuttaa päänvaivaa. Niin luulin. Itseasiassa vaikuttaa siltä, että mies ei kestä muutoksia.
Minulla on kaksi lasta ja ovat isänsä luona vuoroviikoin. Miesystäväni asuu alle 50km päässä minusta. Hänellä on kaksi lasta, jotka ovat äidiltään vuoroviikoin. Olemme siis eri paikkakunnilla ja lapset kouluissa.
Lopulta tulimme tulokseen, ettemme yrittää muuttaa yhteen vaan ajelemme väliä edestakaisin ja lapset saavat olla rauhassa tutuissa ympyröissään. Minä kuitenkin päätin hankkia yksin isomman kodin läheltä nykyistä asuntoani. Saan asuntooni helposti myytyä, muuten välttämättä saa uutta taloa nopeasti, jolloin olen asunnoton. Sanoin asunnonvälittäjällekin, ettei tuota ongelmia, sillä voin olla sen ajan mieheni luona. Parikin kuukautta. Ottaisin varaston huonekaluilleni.
Mies ei suostu tähän. Hän kokee erityisen rasittavana ajatuksen, että lapseni ovat välillä siellä myös. Hänellä on omilla lapsillaan omat huoneet. Lisäksi on takkahuone, jossa minun lapseni voisivat nukkua. En ymmärrä miksi ei edes tällainen "yhteiskotileikki" onnistu.
Mitä ajatuksia herättää?
Minulla on kaksi lasta ja ovat isänsä luona vuoroviikoin. Miesystäväni asuu alle 50km päässä minusta. Hänellä on kaksi lasta, jotka ovat äidiltään vuoroviikoin. Olemme siis eri paikkakunnilla ja lapset kouluissa.
Lopulta tulimme tulokseen, ettemme yrittää muuttaa yhteen vaan ajelemme väliä edestakaisin ja lapset saavat olla rauhassa tutuissa ympyröissään. Minä kuitenkin päätin hankkia yksin isomman kodin läheltä nykyistä asuntoani. Saan asuntooni helposti myytyä, muuten välttämättä saa uutta taloa nopeasti, jolloin olen asunnoton. Sanoin asunnonvälittäjällekin, ettei tuota ongelmia, sillä voin olla sen ajan mieheni luona. Parikin kuukautta. Ottaisin varaston huonekaluilleni.
Mies ei suostu tähän. Hän kokee erityisen rasittavana ajatuksen, että lapseni ovat välillä siellä myös. Hänellä on omilla lapsillaan omat huoneet. Lisäksi on takkahuone, jossa minun lapseni voisivat nukkua. En ymmärrä miksi ei edes tällainen "yhteiskotileikki" onnistu.
Mitä ajatuksia herättää?
Vastaukset 9
Vanhimmat
No siinä sulle realismia siitä mitä merkitset sille miehelle. Seksisuuhde oot ehkäpä hänelle vaan.
AP
Tosin elämme siis yhdessä koko ajan. Eli olen hänen luonaan, kun mulla ei ole lapsia ja hän minun luonani, kun hänellä ei ole lapsia. Ja viikonloppuisin koko porukka yhdessä.
Olisiko muuta ajatusta, että miksi sitten majoittaminen olisi niin paha?
No sehän tekee teistä avoparin ja miehestä elatusvelvollisen ja sinusta myös hänelle. Voi vaikuttaa elareihin, lapsilisiin, verotukseen, asumistukeen jne.
Täytyy siis olla vakavissaan, jos virallisesti luokseen ottaa ja antaa kirjat siirtää edes väliaikaisesti.
Tavallista enemmän yksityisyyttä kaipaava ja saa noin pidettyä siitä kiinni.
Törkeästi kirjoitusvirheitä sulla 🙄😜
Saa selvää
Koeta nyt ottaa yhteyttä "Ulkoministeri Haavistoon" hänellä jos kellään on varmastikin ratkaisu tällaisiin ongelmiin.
Sisäministeri varmaankin auttaa,myös.
Kyllähän tuo tietysti vähän erikoiselta kuulostaa. jos yhdessä asumistakin on pohdittu. Toisaalta kun olette tuon ajatuksen kerta kokonaan haudanneet, niin silloinhan sitä ei ole haluttu. Vohan olla, että hän pelkää väliaikaisen tilanteen muuttuvan pysyväksi. Ehkä hänen olisi helpompi majoittaa teidät, jos se uusi asunto olisi kuitenkin selkeästi jo olemassa ja odotatte vain lupaa muuttaa. Tuollainen "sitten joskus" on monille ihmisille hankala tolanne käsitellä. Jos on sellanen ihminen, joka tarvii selkeitä aikatauluja, niin tollanen voi olla hyvinkin ahdistavaa.
Varmaan täällä veikataan että ainakun olette yhdessä niin sun lapset on jossain muualla?