Arja ja Selina by Eino Leino

Kiitos linkistä. Monia unohduksiin jääneitä runoja lukuhetkinä löydän nyt taas. mimmu

Mukavaa, että otetaan esiin varsinkin näin Kalevalan ja suomalaisen kulttuurin päivän lähestyessä näitä teemoja. Eino Leino tunnetaan lähinnä lyyrisistä runoistaan, mutta Helkavirret on kansainvälisestikin arvioiden maailman huippuluokan runoutta. Minullakin ne ovat unohduksissa, eikä niitä tule siteerattua, kuten vaikka Nocturnea, Lapin kesää tai Hymyilevää Apolloa. Kävin hiukan "opiskelemassa" googlesta, tuo alun runo innosti vähän enemmänkin lukemaan.

Helkavirret liittyvät Ritvalan helkajuhliin, ja Leino kirjoitti kalevalamittaa mukaillen kaksi kokoelmaa. Ensimmäinen ilmestyi 1903, ja se sisältää jylhiä, synkkiäkin balladeja, ihmisen suhdetta kuolemaan ja kohtaloon, yksilön vapautta ja vaikeita olemassaolon kysymyksiä. Sieltä ovat peräisin esimerkiksi Räikkö Räähkä, Kimmon kosto, Tyyrin tytti, Tumma.

Tuo alun runo on vuonna 1916 ilmestyneestä toisesta osasta, jossa Leino käsittelee mytologisia ja kosmisia näkyjä, ihmistä maailmankaikkeudessa. Erikoista, että pojan nimenä on siinä Arja, Selinä taason nykyisin muodossa Selina. Runo on luonnonläheinen ja helein värein maalailtu, tosiaankin aloittajan sanoin uljas kuvaus ihmiskunnan aamusta ja kansakunnan synnystä. Kauniisti runoilija kertoo rakkauden tarinan:
"Kasvoi kaksi lemmen lasta, alla aurongon ikuisen, kohinassa aarnikoivun."
Mutta mitä tarkoittaa lopun pahaenteinen "Sitten syöksyi syövereihin"?
Oliko ajankohdalla Suomen historiassa vuonna 1916 tekemistä tämän synkän loppulauseen kanssa, sitä tässä jäin mietiskelemään.

Uutta runoutta on vuosikymmenet tullut pilvin pimein niin ulkomaista kuin kotimaista.
Miksi jämähtää ikuisiksi ajoiksi ainoastaan Helkavirsiin ? Mistä se kertoo ?
Varhaisesta dementiasta ? Voi se tulla jo päälle viidenkymmenen,
ettei yht'äkkiä ymmärrä kelloa eikä mihin paikkaan on tullut eikä mitään uutta varsinkaan.