Se on vanaha keksintö. Ei sillon tarvinna eriksseen tehä mittää jiätietä. Sillo ajettiin, eikä meinattu.
Eräs taksiautoilija ajoi Vuonislahesta Kolille Citikalla kuutteen minnuuttiin. Se oli se lahnamallin citikka, jossa kyyti oli kun lentävällä matolla leijjailluu. Ne oli aekoja ne.
Eräs taksiautoilija ajoi Vuonislahesta Kolille Citikalla kuutteen minnuuttiin. Se oli se lahnamallin citikka, jossa kyyti oli kun lentävällä matolla leijjailluu. Ne oli aekoja ne.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Muistat viärin. Kyllä ol rättikattositikka. se se vasta leijukkii. Ja oli iso jiävara.
Tuosta Citikan jousituksesta tuli vaan mielee yks juttu Tamperee Hervannasta.
Siellä muuan Irakilainen puisteli mattoosa parvekkeelta käsin, nii suomalaine naapuri siihen tokas, jotta: Lentoako suunnittelet.
60-luvulla minä ajoin Kevätlahdelta Kolille. Ehkä joku ajoi Vuonislahdestakin.
Kaupunginniemestä Kolille oli jäätie jo ainakin 50-luvun alussa ja luultavasti jo paljon aiemminkin. Keväällä 1954 tapahtui Lieksan jokisuulla onnettomuus, jossa Kolilta autolla palannut seurue upposi autoineen jokeen. Yksi seurueesta pelastautui auton ikkunasta, mutta kolme miestä hukkui.
Tapaus sattui 22.4.1954. Kolilta jäätietä pitkin Lieksaan palaamassa olleiden miesten auto upposi jokisuulle noin 500 metrin päähän Kevätniemen rannasta. Auton mukana hukkuivat tiemestari Väinö Heinonen ja toimitusjohtaja Emil Uosukainen. Rakennusmestari Einari Antikainen pelastui onnettomuudesta.
Kopioin Wanhan viestin, koska arvelin, että se poistetaan välittömästi, kuten täällä on ollut tapana tehdä asiakirjoittajien aloituksille ja viesteille.
Tapaus sattui 22.4.1954. Kolilta jäätietä pitkin palaamassa olleiden miesten auto upposi jokisuulle noin 500 metrin päähän Kevätniemen rannasta. Auton mukana hukkuivat lieksalainen tiemestari ja toimitusjohtaja. Lieksalainen rakennusmestari pelastui onnettomuudesta.
Onneksi Wanhan teksti on töherryksestä huolimatta luettavissa! Oikein mukava tavata Wanha palstalla pitkästä aikaa!
Uutinen ei ole salainen. Löysin sen lehdestä. Se on luettavissa nimineen ja pelastajineen sanomalehti Karjalaisen etusivulta huhtikuun 22. päivän numerosta vuodelta 1954. Wanhan viestissä on tapahtumalle päivän muistivirhe. Onnettomuus on sattunut 21.4.1954.
Kirjoitukseni oli tämän vuoden ensimmäinen. Saattoi olla myös viimeinen, koska mikään ei ole muuttunut palstalla parempaan suuntaan muutaman viime vuoden aikana. Meitä vanhoja ei täällä näy enää olevan.
Tuskin ylläpito tekee tuollaisia töhryjä. Se ei kuitenkaan osaa tehdä mitään niiden poistamiseksi. Todella surullista toimintaa asiallisia kirjoittajia kohtaan.