Vene saisi olla max 28 jalkainen ,eikä väliä onko perämoottorilla .
Tukeva ja merikelpoinen olisi valttia.
Finn 26 ,IF 26 ,MP25, Storfrida,Bluebird25 ym.
Joku näistä voisi olla ostoslistalla.
Oisko muita malleja joita tästä Suomenesta löytyy.
Kiitos.
Tukeva ja merikelpoinen olisi valttia.
Finn 26 ,IF 26 ,MP25, Storfrida,Bluebird25 ym.
Joku näistä voisi olla ostoslistalla.
Oisko muita malleja joita tästä Suomenesta löytyy.
Kiitos.
Vastaukset 114
Vanhimmat
Siis max 28 jalkaa, tukeva ja merikelpoinen. Budjetti? Muut vaatimukset?
Kaikkihan alle 28 jalkaiset tai oikeastaan alle 40- tai jopa 50-jalkaiset sopivat hienosti yksinpurjehdukseen.
Alle 28-jalkaisia venemalleja on sadoittain.
Perämoottorit kannattaa unohtaa. Sisämööttorilla veneen käsittely helpompaa ja saa enemmän sähköä.
Se, että perämoottori ei tyydytä sinun tarvetta ei tarkoita sitä etteikö se voisi tyydyttää alkuperäisen kysyjän tarvetta. Perämoottorissa on kiistattomat etunsa, mutta toki puutteensakin. Kukin tekee valintansa omista lähtökohdistaan.
Tässä muutama ajatus kysytystä aiheesta:
Komppaan aikaisempaa kommentoijaa: Ei kannata rajata kokoa mihinkään max pituuteen. Pituus kertoo melko vähän siitä miten hyvin tai huonosti vene soveltuu yksinpurjehtimiseen.
Yksinpurjehtijan tärkein kaveri on minun mielestä autopilotti. Ja mielellään niin hyvä, että pääsääntöisesti pärjää myös purjehtiessa. Antaisin minkä tahansa muun varusteen veneestä pois mutta en autopilottia.
Pinnaohjaus yksinpurjehtijalle parempi kuin ratti. Ratin takaa joutuu "lähtemään" kun pitää hoitaa joku juttu. Pinnamiehellä on kaikki paremmin käsillä ja tilanne siis paremmin hallinnassa..
Olen eri mieltä tuosta ohjaustavasta. Pinna on luonnoton tapa ohjata mitään, ruori on luonnollinen: käännetään siihen suuntaan, johon halutaan kääntyä. Pinnan kanssa ei myöskään pysty istumaan luonnollisessa asennossa eli "rintamasuunta" menosuuntaan.
Seilaan paljon yksin. En ikinä ottaisi pinnaohjattavaa venettä.
Se on puhtaasti totuttelukysymys. Veneilijä joka on aloittanut vesileikit melan ja jollan kanssa pitää takuulla pinnaa luontevampana kuin rattia. Ja parempi se on yksinpurjehtijalle ilman muuta - edellä mainitusta syystä.
Minä olen aloittanut 5-vuotiaana optarilla ja kahvaohjattavalla perämoottorilla, joten pinna on luontaisempi kuin ratti. Silti pidän nykyistä rattiohjattavaa venettäni helpommin yksinpurjehdittavampana kuin edellisiä pinnaohjattavia veneitäni.
Osasyy tulee veneen paremmasta suuntavakavuudesta, mutta ratti itsessään tuo etuja. Tärkeimmät helppo lukittavuus ja helppo autopilotin kytkentä.
Saahan joihinkin pinnaohjattaviinkin systeemipilotin, mutta ei kaikkiin ja harvoissa on.
Nyt ei voi muuta sanoa kuin että olet täydellisesti väärässä.
Suuntavakavuus tulee aivan muista asioista kuin ohjaustavasta. Ja pinnan saa lukittua jopa nopeammin kuin ratin hyvin yksinkertaisella helalla. Oma vene olisi selkeästi helpompi pinnaohjattuna, ratin takaa joutuu kurkottelemaan aivan toisella tapaa, pinnan kanssa olisit kaiken keskiössä ja pinna luonnikkaasti jalkojen välissä. Systeemipilotti sopii yhtä hyvin rattiin ja pinnaan, mutta vaatii yleensä vähän isomman veneen mahtuakseen.
Pinna on luonnollinen tapa ohjata purjevenettä. Rintamasuunta menosuuntaan onnistuu penkkijärjestelyistä riippuen ja pinnajatkeella voit ohjata mistä kohtaa sittlådaa tahansa. Peräsintuntuma on yleensä pinnalla parempi ja ohjailulaitteen saa satamassa pois tieltä. Jos vielä purjeveneen hankin kaksi kertaa jo harrastuksesta luovuttuani, tulee se olemaan kokoluokkaa jossa pinnaohjaus on mahdollinen.
Kyllä yksinpurjehdus onnistuu ruorillakin. Yksi yksinpurjehduksen muoto eli perhepurjehdus pienten lasten kanssa on ehdottomasti helpompaa ja turvallisempaa ruoriveneellä. Sama pätee myös ns. ryyppypurjehdukseen maakrapujen kanssa. Pikkugastit ovat nopeita liikkeissään ja varsinkin pakilla pinna voi lähteä lapasesta ja kolahtaa pikkuista päähän. Ruorin takana saa myös kivasti omaa aikaa, kun vaimo hoitaa lapsia etupuolella. Ihan puhtaaseen yksinpurjehdukseen ehdottomasti pinna.
Tietenkin suuntavakavuus tulee muualta kuin ratti vs. pinna. Pinnan lukitseminen on venekohtaista ja ei kaikissa helppoa. Ratin saa hyvin nopeasti lukkoon.
Käytännössä kaikkiin rattiohjattaviin saa systeemipilotin. Pinnaohjattavista suurimpaan osaan ei saa.
Minun veneessä ratilta ylettyy fokkavinsseille. Ruffin katon vinsseille ja vinssinvapauttajille ei ylety. Pinnaveneissäni tuonne ylettyi vain jatkopinnalla, jolla ohjaaminen meni hyvin vaikeaksi, koska jatkopinna oli käytännössä suoraan pinnan jatkeena.
Spinnun ajaminen yksin pinna jalkojen välissä sujui paremmin kuin ratilla. Toisaalta systeemipilotti pärjää hienosti spinnuajossa tiukemmissakin paikoissa. Pinnapilotti (ST2000 ) oli käyttökelvoton spinnuajossa, vaikka kuinka sääti parametrejä.
Riippuu kokonaan helotuksesta miten kätevästi mikin on käsillä. Jos on autopilotti niin voi puuhata rauhassa eikä tarvitse huolehtia ohjauksesta. Vanhat veneet on pääsääntöisesti hyvin yksin hallittavissa. Alle 35 jalkaa pärjää hyvin pinnaohjauksella.
Pystytkö seisomaan istumalaatikossa ja pitämään ohjausvälineen jalkojen välissä niin, että voit vaivatta ohjata?
Ryyppyporukkapurjehdus turvallisempaa ruorilla? Jepjep... et sitten heikompaa perustelua keksinyt? Sen pinnan karkaamisen pakitettaessa kun kerran kämmää niin jatkossa sen osaa. Ruorilla kun pitää äkkiä pyöräyttää peräsin ääriasennosta toiseen ja pentu tunkee käden puolien väliin niin parku siitäkin tulee.
Minä pystyn istumaan laidalla ja ohjaamaan ratilla jalalla. Pinnaveneessä en pystynyt, vaan piti seistä pinna jalkojen välissä, mikä taas menee vaikeaksi veneen kallistuessa eikä noin seisoen moneen paikkaan ylety. Toki molemmat riippuvat kovasti veneestä.
Itsellä on kaksi purjevenettä, toinen kisakäyttöön pinnaohjauksella ja toinen myös matkakäyttöön rattiohjauksella. Tuota pinnavenettä voi ohjata lähinnä ahterilla, jos molemmat kädet pitää saada vapaaksi. Puomi on sen verran matalalla, että seisominen ei siinä onnistu. Molemmilla veneillä yksipurjehdus on helppoa ja usein nostan spinnunkin yksin. Tuossa pienessä ei ole autopilottia, mikä tekee spinnujiipeistä aika vaikeita yksin.
Ei sellainen ohjaustapa, jossa pitää kääntää väärään suuntaan, ole luonnollinen, ihan sama mitä pervertikot sanovat. Peräsintuntuma, mitä väliä? Ei ruori ole tiellä, jos vene on jollaluokkaa isompi.
Olen kyllä kuullut joidenkin pinnaan lapsesta tottuneiden sanovan, että heidän on vaikea ohjata ruorivenettä nopeissa tilanteissa, koska kääntösuunta ei ole selkäytimessä. Enpä uskalaisi istua autossa moisten tyyppien kyydissä! (Tosin, nyt tuli mieleen, etten tiedä, onko kellään sellaista sanoneella ajokorttia.)
No, tottakai ruori on hankala, jos veneen köysijärjestely on typerä. Köydet pitäisi luonnollisesti olla vedetty niin, että kaikki hoituu istumalaatikosta ja skuutit ovat ruorimiehen ulottuvilla perätuhdolta pahemmin kurottelematta. Omassa veneessäni niin on. Ruorin takaa ei tarvitse liikkua mihinkään purjeiden noston ja laskun välillä.
Oppiipa kakara kerrasta käyttäytymään.
Ei kai nyt kukaan ratin takaa ohjaa kuin koneajossa? Laidalla istuen ratin kehää ylös-alas ohjaten ratti on aivan yhtä epälooginen kuin pinna.
Itse vaihdan pinnan ja ratin välillä monta kertaa viikossa. Ei tuossa mitään ongelmaa ole.
Etapilla oli vielä kolmaskin vaihtoehto eli rattimainen pystypinna, jossa oli myös jatkopinna, joka toimi eri suuntaan kuin pinnaohjauksessa. Onneksi en ole tuolla joutunut purjehtimaan.
"Ruorin takaa ei tarvitse liikkua mihinkään purjeiden noston ja laskun välillä."
Vain niin. Tämä lausunto kertoo enemmän kokemattomuudestasi yksinpurjehduksessa kuin mistään muusta.
Ei siinä väärään suuntaan käännetä, eikä siinä ole mitään luonnotonta. Täysin fysiikan lakien mukaan edetään.
Kun haluaa purjehtia hyvin, on peräsintuntuma oleellinen tiedonvälittäjä. Ei hyvä ruorikaan täysin tunnoton ole.
Kääntösuunta selkäytimestä tai ei, mutta tarvittavan ohjausliikkeen suuruus on pinnalla helpompi hahmottaa kun ei ole "alennusvaihdetta" välissä ja pinna kertoo suoraan ohjauskulman.
Purjehtiminen samalla paikalla kököttäen on puudutavaa. Mieluummin purjehtii aktiivisesti tai vaihtaa nopeakulkuiseen moottoriveneeseen. Tähystyksenkin takia täytyy paikkaa vaihdella, vai hoidatko purjeen katvealueen tähystyksen kameralla tai kurssimuutoksilla?
Keppiähän kakaroille on perinteisesti annettu.
Perustelu on todella hyvä. Pinna vie tilaa avotilasta paljon ruoria enemmän. Kakaroiden ja känniääliöiden kanssa purjehdus pinnaveneellä on ikävää, kun joku on aina pinnan tiellä. Pinna sopii parhaiten kaltaisillesi hylkiöille, jonka vaimo on vienyt kakarat ja hakenut lähestymiskiellon. Kaveritkaan ei jostain syystä enää soittele..
Olet ilmeisesti istunut ainoastaan ratin takana. Veneessäkään et istu laidalla, vaan siinä ratin takana. Motoriikan täytyy olla poikkeuksellisen pahasti vajavainen, jos pinna tuntuu epäluonnolliselta. Siihen viittaa sekin väite, ettei peräsintuntumalla olisi mitään väliä.
Omassa tuttavapiirissäkin on yksi, joka ei halua ohjata ollessaan gastina rattiveneessäni, mutta toisen veneen pinna sopii mainiosti käteen. Ja hän on sentään tullut purjehduksen pariin vasta liki 20 v autolla ajettuaan. Pinnaahan ei käännetä mihinkään suuntaan, sitä vedetään tai työnnetään. Normitapauksessa ei edes työnnetä, vaan vain hellitetään vetoa. Veto voi olla hyvin saavutettavissa pinsettiotteella.
Kuka taas koneajossa viitsisi käsin ohjata. Autopilotti tekee niin aivottoman työn paljon paremmin.
Miten se autopilotti väistää muuta liikennettä?
Känniääliöiden kanssa purjehdus on aina ikävää. Kakaroita en samaan veneeseen känniääliöiden kanssa päästäisi.
Painamalla 10 ja hetken kuluttua -10
Nappia painamalla. Koneajo on vain ja ainoastaan suunnanpitoa, sen jättäminen toisen koneen tehtäväksi ei estä katselemasta sen enempää ohi lentäviä lintuja kuin muuta liikennettäkään, suorastaan päinvastoin.
Paskan marjat. Nykyaikainen autopilotti seuraa väylää. Ei manuaalisäätö ole autopilottia ja sen näpyttely ruuhkaisella väylällä on liian hidasta ja kömpelöä. Kaikki oikeasti vesillä liikkuvat tietävät sen, ja hoitavat ohjaamisen itse.
Purjeveessä ei ole kiire tehdä väistöjä ja kaikki autopilotit reagoivat 10 komentoon ajoivat sitten reittiä, suuntaa tai tuulikulmaa. En ole vielä niin ruuhkaista väylää nähnyt, ettei autopilotilla voisi ohjata.
Alkuinnostuksen laannuttua huomaa, että vilkkaasti liikennöidyllä alueella autopilotti on paras sammutettuna. 10 -10 suuntamuutos ei edes palauta venettä alkuperäiselle ajolinjalle. Täydellisesti ajoitettuna 10 -20 10 sen tekisi.
Kysymys 1: mikä on systeemipilotti (jota on vaikea saada pinnaveneeseen)? Kysymys 2: Miksi pinnapilottia ei voisi käyttää spinnuajossa yksinpurjehduksessa? Paremminhan se pitää suunnan kuin lukittu pinna. Leikatessa suuntakulma ei ole niin noponnuukaa, koska vmg ei juurikaan muutu. Yksinpurjehtija keskittyy spinnun ajamiseen, ja ohjaa silloin, kun kerkiää.
Miksi pitäisi päästä metrilleen entiselle reitille?
Eikä ole minullakaan ikinä tullut niin vilkkaasti liikennöityä paikkaa, ettei autopilotin ohjauksella helposti pärjäisi. Joskus on ollut sen verran kapeita paikkoja, että kymmeniä sekunteja olen varoiksi ottanut käsiohjaukselle. Reittiä taas en käytännössä koskaan laita pilottia ajamaan, aivan liian vaivalloista muuten kuin kokeiluna. Varsin hyödytön ominaisuus kaikkiaan se reitin ajo piloteissa.
Systeemipilotti on peräsinakseliin kiinteästi asennettu autopilotti. Yleensä noi asennetaan kannen alle. Tuossa on siis kytkin, jolla aktivoidaan työyksikkö, joita voi olla erilaisia. Lineaarinen pinnapilottia muistuttava, kiertyvä ja hydraulinen.
Nuo ovat siis aina käyttövalmiina, sen kun painaa "Auto". Lisäksi ovat voimakkaampia ja nopeampia.
Kaikissa pinnaveneissä ei ole peräsinakseli näkyvissä kannen alla. Monissa peräsin on peräpeilissä ja lopuissakin saattaa olla piilossa tai liian ahtaassa paikassa.
Pinnapilotteja ja veneitä on erilaisia. Minun veneessä ST2000 toimi umpisurkeasti, vaikka käsin sitä oli helppo ohjata. Suunta vaelteli niin paljon, ettei spinnuajosta tullut mitään. Tuohon ei siis auttanut parametrien säätely. Varmasti on myös toimivia pinnapilotteja, erityisesti nuo uudemmat gyrolla, kuten Raymarine EVO.
Mutta pinnapilotissa on kuitenkin se riesa, että se pitää ottaa esille ja sitten kytkeä pinnaan. Yhdessä veneesssä näin telineen, joka mahdollisti pinnapiloti pitämisen esillä käyttöä odottamassa. Sekin piti pinnaan kytkeä. Kytkiessä kurssi muuttuu ja muutenkin menee aikaa. Suuri ero yksinpurjehtijalle verrattuna systeemipilotin paina "Auto" ja vene jatkaa sitä kurssia mitä ajoit käsin.
Koska ahtaat kulkuväylät ja liikenne. Vaikka kesäviikonloppu eteläisellä Airistolla, Stormälö - Pensar. Paljon purjehtivia purjeveneitä, moottoriveneitä eri nopeuksin, risteäviä väyliä, isoja aluksia. Ei siinä tähystäjä ehdi paskalla käydä tai purjeita viikkaamassa. Pärjää autopilotilla, mutta täysin turha se on ja helpommalla pääsee ilman. Yhtä typerää on käyttää pilottia tiukalla kryssillä ja vendoissa ahtaassa väylässä vaihtelevissa tuulioloissa.
Reitin ajo väylien mukaan reitittävällä kartalla on yksinkertaista ja helppoa ellei muuta liikennettä ole. Jos ahtaassa väylässä on paljon liikennettä, niin "off" onpi se ainoa oikea autopilottiasetus sen pätkän.
Kyllä hyvällä autopilotilla voi hienosti myös kryssiä ja vendoissa autopilotti helpottaa yksinpurjehtijaa. Ei tuo Stormälö - Pensar ole mitenkään haastava. Yhdellä napin painalluksellahan tuon pois saa ja noihin saa myös kauko-ohjaimia.
Ei kannata tuon ammattivänkääjään kanssa ryhtyä keskustelemaan. Hän ilmeisesti saa jotakin sisäistä tyydytystä tuosta kinaamisesta.
Sanojen valintakin näyttää olevan melko karkeaa ja aggressiivista.
Me järkevät ihmiset käytämme kaikkea tekniikkaa hyväksemme kun katsomme sen helpottavan kulkemista.
Voisi tietenkin kysyä, miksi joku on lähtenyt autopilottia kehittelemään, jos siitä ei olisi mitään hyötyä.
Yleinen suuntaus on selvästi nähtävissä kuinka kaikki rutiinitehtävät pyritään hoitamaan automaatiolla.
Ajan itsekin mieluummin suuntaa kuin XTR : ää
Se on yksi esimerkki paikasta joka on usein riittävän ruuhkainen ettei pilotista ole hyötyä. Sitähän minäkin, että se yksi nappi jolla sen saa pois on kätevä. Kake on kieltämättä hyvä lisävaruste ei sekään tee pilotista kaikkialla hyvin toimivaa. Ei sitä ruoria tai pinnaa tarvittaisi ollenkaan jos pilotti olisi niin hyvä kuin täällä väitetään.
Ei se ole mitään automatiota että sitä autopilottia joutuu jatkuvasti säätämään. Ohjaaminen ilman elektroniikkaa ja nappuloita on nopeampaa, mutta on sille autopilotille käyttöä monessa tilanteessa silti. Ei kukaan ole sitä täysin turhaksi haukkunut.
Usein panen kulkemaan kohti tiettyä pistettä. Kun on painanut esim. kahdesti 10 , niin pilotti lähtee käskettyyn suuntaan, mutta ottaa hetken kuluttua takaisin suunnan kohti pistettä. Ei tarvita mitään ylimääräistä miinusjumppaa.
Paitsi tietysti jos hetken kuluttua sijainnin ja pisteen välillä on este. Ikävä ylläri jos se hetki jolloin pilotti ottaa suunnan takaisin kohti pistettä on huono hetki. Mieluummin käskytän sen itse takaisin kohti pistettä.
Purjehdukseen kuuluu ennakointi, kuten kaikkeen liikkumiseen. Ylläreitä voi jokaiselle tulla, mutta se on kuitenkin tuiki harvinaista tavallisilla hoksottimilla varustetulle. Veneilijän tulee tarkkailla liikennettä 360 asteen sektorissa.
Niin kuuluu, eikä pilotti ennakoi, mutta se on yksi ennakoitava tekijä lisää jos se viiveellä palaa aikaisemmin määriteltyyn kohteeseen.
Tottakai pitää ennakoida mihin autopilootti kulloinkin tähtää. Vaikka homma menisi jotenkin hassusti, ei se johda ongelmiin, koska viisas ennakoija tekee toimenpiteet niin aikaisessa vaiheessa, että korjaustoimenpiteillekin jää paljon aikaa. Uusilla systeemipiloteilla on hauskaa ja helppoa ajaa venettä. Joilla ei sellaista ole, tuskin edes ymmärtävät, että kehitys samanlaista kuin älypuhelimilla.
Puhut edelleen paikoista, joissa on satoja metrejä tilaa sinne tänne. Ei siellä ole maalattu kaistarajoja, joiden välissä pitäisi pysyä päästäkseen seuraavaan käännepisteeseen. Helsingissä vaikka Merisatamassa voi antaa autopilotin hoitaa homman, kun käy laittelemassa fendareita ja kiinnitysköysiä, vaikka siinä voi saoa olevan ahdasta ja paljon liikennettä, myös poikkisuuntaista.
Jaa. Missähän se kokeneen raja sitten kulkee?
Nimim. 15 vuotta purjeveneellä, yksinpurjehdusmaileja ainakin 5000.
Toki tarkennan sen verran vastausta, että edellytyksenä sille, ettei tarvitse liikkua ruorin takaa, on eväslaatikko käden ulottuvilla ja kusipullo penkin alla (ettei vessaan tarvi lähteä).
En ole koskaan käsittänyt niitä laidalla istujia. Minä olen aina istunut perätuhdolla ruorin takana. Vaihtelevasti joko jommassa kummassa reunassa tai sitten keskellä, mutta olennaista on se, että aina on "rintamasuunta" veneen kulkusuuntaan.
Koneajossa sitten enimmäkseen ohjaa autopilotti, jolloin saatan liikkua ruorin etupuolellakin, Joskus esim. istun sivupenkillä lukemassa kirjaa (avomerellä niin voi usein tehdä, saaristossa joutuu yleensä tähystämään aktiivisemmin, vilkaisu ympärille muutaman minuutin välein ei riitä).
On niitä tietysti ahtaampiakin, mutta esimerkin paikka on ajoittain riittävän ahdas, ja vastaavia paikkoja (ja siksi myös ahtaampia) on saaristossa paljon. Miksi ottaisin esimerkiksi jonkun ainutlaatuisen ahtaan ja vilkkaasti liikennöidyn paikan? Esimerkin pitää olla sellainen joka edustaa joukkoa eikä ainoa laatuaan. Esimerkkini nyt oli sellainen jonka moni tuntee, olematta mitenkään extreme. Voi sitä pilottia käyttää satama-altaassa omaan venepaikkaan asti, mutta ei se kovinkaan näppärää ole.
Ai että yleensä? Vilkaisu ympärille muutaman minuutin välein ei koskaan riitä saaristossa tai rannikolla. Sitä avomerta joutuu hakemaan jostain Itämerta kauempaa.
Ääliö saa seurakseen känniääliöitä, jotka jaksaa soitella saadakseen ääliön tarjoamaa viinaa.
Onhan se nyt selvä, että purjehtiessa veneen kallistellessa tai purjeen ohi kulkusuuntaan tähystäessä on laidalla istuminen mukavampaa. Purjeita käytetään kuitenkin moottoria enemmän ja mitä sitä turhaan kahta eri käytäntöä omaksumaan kun ei siitä saa mitään merkittävää etua?
Ei riitä, jos kulkee plaanissa, normaali uppoumanopeuksilla riittää. Avomerellä aikaa on jo parikymmentä minuuttia muualla kuin reittijakoja ylittäessä.
Pakko rintamasuunnan pitämiseen viittaa hahmottamisongelmaan. Älä ainakaan lähde mitään yrittämään radio-ohjattujen laitteiden kanssa, joita pitää hallita kaikkiin suuntiin itseen nähden.
Niinpä. Vanhoilla puhelimilla soittaminen oli helpompaa ja yksinkertaisempaa. Puhelimen keskeisin ominaisuus.
Ei millään riitä uppiksellakaan, mutta tuurilla ne laivatkin seilaa... ja välillä käy kuten moottoripurrelle kävi Airistolla.
Parissa minuutissa paikalle on tullut nopeampi vene, tai pienempi jota et ole kauempaa havainnut. Tähystys muutaman minuutin välein saaristossa tai rannikon tuntumassa on tähystyksen laiminlyönti. Valtameri on vähän eri juttu.
Jos pinna on luonnoton ohjaustapa, on sitten polkupyörän ohjauskin täysin luonnoton. Jos haluat kääntyä oikeaan, on ensin tehtävä vastaohjaus vasempaan, muuten poistut tangentin suunnassa pöpelikköön. Polkupyörän ajoa voikin pitää täysin rinnasteisena veneen pinnaohjaukselle. Kumpaakaan ohjatessa ei ensin ajatella kääntyä jonnekin ja tehdä sitten liikkeitä, ne tulevat refleksinomaisesti.
Polkupyörällä en usko monenkaan kaartavan vastaohjauksen avulla. Pane ohjaustankoon osoitin ja ohjausputkeen vertailukohdistin, jos et muuten usko. Oikealle käännettäessä osoitin osoittaa koko ajan oikealle, ei edes hetkellisesti vasemmalle. Jopa moottoripyörässä vastaohjausta tarvitaan vasta suuremmissa nopeuksissa tai sitten erittäin jyrkästi käännettäessä.
Kumpaakaan ei kuitenkaan saa kääntymään haluamaansa suuntaan vain siihen suuntaan tangosta vääntämällä, vaan mukaan on otettava kallistus, joka onkin se varsinainen ohjaus. Tai no kävelyvauhdissa voi onnistua tangosta vääntämällä.
Ei oikeastaan edes ole tarpeen pitää kiinni ohjaustangosta, vaan siirtää painopistettä. Täysin epälooginenhan tuo on, mutta silti kaikki osaavat ajaa polkupyörällä ja aivan yhtä nopeasti oppivat myös ajamaan pinnalla.
Kaksipyöräisiä ajetaan kaarteessa aina kallistamalla, sehän on selvää, koska muuten ei pysy pystyssä. Vastaohjauksella saadaan moottoripyörä kallistettua nopeammin ja helpommalla kuin vartalon painamisella sisäkaarteeseen. Kevyt polkupyörä kallistuu pelkällä vartalolla.
Eihän Airistollakaan ollut kyse siitä, etteikö päälleajanutta olisi huomattu. Oli vain liian hidas vene, että olisi pystynyt väistämään. Esitutkinnan mukaan nopeallakin olisi ollut parin minuutin varoaika. Ainakin sen verran oli toinen näkyvissä, jos olisi vain katsonut.
Sitä luulee kallistavansa omalla painollaan, eikä moni usko tekevänsä sitä vastaohjausliikettä. Totuus on toinen, se on todistettu, youtubesta löytyy paljon niitä kokeiluja. Laittaa hakuun "counter steering", jos kiinnostaa. Ja näin on riippumatta kulkuneuvon painosta. Sopii kokeilla itsekin ohjaamalla sormenpäillä ohjaustangon päistä työntämällä.
Turha tuota on kerta toisensa jälkeen jauhaa. Kiistatta siinä oli kyse siitä, ettei kumpikaan osapuoli havainnut toista osapuolta. Yli kolme minuuttia oli havaittavissa jos olisi tähystänyt kunnolla. Yhteentörmäystä ei hidas olisi kohtuudella ja varmuudella voinut estää, mutta mitä todennäköisimmin olisi lopputulos ollut erilainen jos olisi tunnistanut riskin ja varautunut törmäykseen.
Sen suhteen olet oikeassa, ettei monikaan tee sitä vastaohjausta. Sen suhteen väärässä, että sen tekee jokaikinen. Tai sitten kaatuu.
Toisessa veneessä ehdittiin ensin ihmetellä ja sitten kauhistua ennen rysäystä. Miten maailmassa olisit voinut varautua törmäykseen muuten kuin kauhistumalla. Loppuun saakka uskot, että se toinen kuitenkin lopulta väistää, kun et muutakaan voi.
"Jos haluat kääntyä oikeaan, on ensin tehtävä vastaohjaus vasempaan, "
Ei ole. Ihmettelen, mistä tämä urbaanilegenda oikein toistuvasti ponnahtaa esiin.
Olen pyöräillyt n. 60 vuotta. Ainoa tilanne, jossa vastaohjauksen kaltaisen joutuu tekemään, on tiukka, siis n. 90 asteen käännös, jossa vastaohjausta voi tarvita kääntöympyrän laajentamiseksi. Mutta normaalisti se on täysin tarpeeton.
Ja usein siinä reittijakojenkin kohdalla, esim. Suomenlahdella, on se parikymmentä minuuttia vähintään. Ei niitä laivoja millään Stadin ratikoiden tiheydellä liiku.
Ai että avomerta ei Itämereltä löydy? Haloo, et ole sitten esim. Hki-Tallinna -väliä omalla veneellä kulkenut koskaan?
Onhan+se+nyt+selvää,+että+olet+valehteleva+idiootti.++Ihmisen+luonnollinen+asento+sellainen,+jossa+kasvot+ovat+eteenpäin.++Laidalla+istuva+joutuu+pitämään+päätään+koko+ajan+sivulle+käännettynä,+ei+sellainen+ole+mukavaa+eikä+kovin+terveellistäkään.
Saaristossakin on melko laajoja avoimia. Esimerkiksi Sipoonselän ylitykseen menee uppoumanopeudella n. tunti. Ei ole epätavallista, etenkään ma-to ja heinä-/elokuun ulkopuolella, että se "muutaman minuutin välein" riittää hienosti.
Ja kun lähtee esim. Helsingistä Tallinnaan tai Prangliin eli matkalla on useita tunteja avomeriosuutta, riittää kevyesti 10-15 välein vilkaisu. (Itse asiassa kevyellä tuulella ei tarvitse nostaa juuri lainkaan katsetta kirjasta, koska laivat ja moottoriveneet KUULEE kauan ennen kuin ne ovat lähellä!)
Ei se riitä. Nyt oli koneajosta kyse etkä välttämättä kuule nopeampikulkuista ajoissa, etkä luotettavasti näe esim. melojaa 10 minuutin etäisyydeltä.
Olet harvinaisen tyhmä. Pää ja silmät kääntyvät näppärämmin kuin lantio. Istu muutama tunti vaikka 20 astetta sivulle kallistetulla penkillä niin huomaat pään ja silmien kääntelyn olevan paljon helpompaa. Tähystää täytyy kuitenkin 360 asteen sektorissa niin siltä ei voi välttyä.
Purjehtija käyttää ajallisesti purjeita enemmän kuin moottoria. Muut ovat valinneet väärän veneen. Ei sitä dieselin papatusta tunnista toiseen jaksa, mutta vesillä voidaan olla puolet vuorokaudesta. Ellei purjehdus maita vie moottorivene näppärämmin kohteeseen.
Muuta ei ehditty kun ei tähystetty.
Melonut kahteen kertaan.
Laivat näkyy kaukaa, mutta pieniäkin täytyy väistää.
Ja silti väität, ettei siinä olisi avomerta???
Anyway, melojan on turha itkeä, jos tulee Suomenlahdella jyrätyksi. Mitäs lähti.
25 vuoden veneilykokemuksella sanon, että puhut paskaa.
Jos dieselin ääni häiritsee noin paljon, mene hoitoon. Jotain vikaa on mielenterveydessäsi.
35 vuoden veneilykokemuksella sanon, että kirjoitat paskaa.
Vain hullu ostaa purjeveneen ajaakseen pääasiassa koneella. Niitäkin tietysti löytyy, mutta toivottavasti edelleen vähemmistössä. Moottorin sammuttaminen on yksi purjeveneilyn parhaista hetkistä.
Meikäläisellä on niin paksu lompakko, että tulee lonkka kipeäksi jos laitan lompakon takataskuun ja istun suoralle kovalle penkille. Sivuttain kaltevassa asennossa ei ole mukava istua. Kryssillä joutuisin jatkuvasti vaihtamaan lompakon paikkaa taskusta toiseen jos istuisin takatuhdolla.
Kyse oli sellaisesta avomerialueesta jolla ei tarvitse jatkuvasti tähystää, eikä Suomenlahti kuulu niihin. Melojan tarvitsee jatkuvasti tähystää Suomenlahden ylityksen aikana vaikka tunteihin ei näkyisi ketään, ja niin tarvitsee muidenkin tehdä. Käytännössä koko Itämeri on varsin vilkasliikenteistä varsinkin kesäkauden. Päälleajo-oikeutta ei kenelläkään ole ja kajakit on avomerelle tehty. Paljon merikelvottomammilla välineillä tuo lahti on ylitetty. Tähystystarpeen aiheuttaa myös uppotukit, merikontit ja mitä muuta rojua maailman merillä kelluu. Ettei mitään ole tuntiin havaittu, ei tarkoita, etteikö parin minuutin sisällä voisi ilmaantua jotain havaitsemisen arvoista.
Mutta joo, 8 metrisen moottoripurjehtijan miehistön on turha itkeä, jos tulee Airistolla jyrätyksi. Mitäs lähti.
Pinnaswa on kiinteä akseli sovitus joten siihen ei tule vikoja ketjujen hajoamiswna tms!Ei taida varsinaisesti olla luonnotonta tapaa ohjata venettä!Ruoripyörä n satamissa ja yksinpurjehdittaessa tiellä ja pinnanon tiellä muille istuilaatikossa oleville,mikäli väkeä on paljon!Mielestäni!
"ähystystarpeen aiheuttaa myös uppotukit, merikontit ja mitä muuta rojua maailman merillä kelluu. "
Ei niitä millään tähystyksellä havaitse.
Enkä muuta tähystyskäytäntöjäni jonkun melojaidiootin vuoksi. Kuolkoon.
Samaa mieltä ,tähystys on koko-aikaista työtä!2016 Jussarön eteläpuolella suomenlahtea ylittäessä havaitsimme kolmenkymmenen metrin päässä aaltojen välissä kaksi melojaa!Piti oikein nielaista kuinka nopeasti he olivat puhe-etäisyyden päässä!Älkää laiminlyökö tähystämistä!Se homma ei kuulu etenkään lapsille ilman valvontaa!
Minulla+on+13+merimailia+venekerhon+saareen!Lähtiessä+ja+kohteeseen+saapuessa+ajan+koneella+niin+kauan,että+saan+purjeet+ylös+tai+alas+ja+ankkuroitua+,matkana+ehkä+yhteensä+puoli+mailia!Useimmin+takaisin+tullessa+on+yleensä+kryssittävä+ja+matka+lisääntyy+itseskuuttavalla+fokalla+noin+kolmasosa!13+sinne+ja+21+tänne,se+tekee+yhteensä++34+merimailia!Eli+purjehdin+yli+95+%+matkoista+ja+uskon,että+kaltaisiani+on+paljon+muitakin!
Se tulee tutkimuksesta, eli ei ole legendaa. Vaikka olisit pyöräillyt sata vuotta, et edelleenkään huomaisi tekeväsi sitä täysin vaistonvaraisesti tekemääsi vastaohjausta. Vasta kun kulkusi kuvataan, se tulee näkyviin. Ja kokeilepa tosiaan ohjata ohjaustangon päästä sormella työntämällä, jää kääntymiset tekemättä.
Minä 60 v kokemuksella sanon, että paskanpuhuja olet sinä. Ne 60 v kaiken lisäksi jakautuvat suunnilleen fifty-fifty ratin ja pinnan välillä. Nyt kun kroppa ei enää aivan nuoruuden vetreä ole, jaksan sieltä laidalta poikittain istuen ajaa pitkän päivän kisaa. Sama tuntimäärä ratin takana istuen olisi vaikea enää kömpiä veneeseen sisään selkä jäykkänä.
" Vaikka olisit pyöräillyt sata vuotta, et edelleenkään huomaisi tekeväsi sitä täysin vaistonvaraisesti tekemääsi vastaohjausta."
Vastakäännöstä ei tarvita, jos siirtää vartalon painopistettä. Jos et siirrä painopistettäsi, täytyy kallistus aiheuttaa vastakäännöksellä. Niin yksinkertaista se vain on. Väitän, että suurin osa polkupyöräilijöistä käyttää kallistamiseen pelkästään vartaloa, eikä väihäistäkään vastakäännöstä esiinny. Turhaan vänkäät, koska voit polkupyörällä testata sen helposti käyttäen osoittimia, joista näet selvästi, että käännös onnistuu helposti jopa jyrkästi vauhdilla ilman vastakäännöstä. Myös moottoripyörä tottelee vartaloa melko nöyrästi. Vastaohjauksen avulla on vain rennompaa ja tukevampaa ajaa moottoripyörällä. Kyllä olen tutkinut käytännössä molemmilla kaksipyöräisillä.
Ai jotkut tyydyttävät nykyään itseään ja tarpeitaan perämoottorilla?
No, mikäs siinä. Kukin tavallaan.
Mercury perseessä varmaan meno on melkoista.
Melojat ymmärtää yleensä itse pysyä poissa tieltä. Sehän on vähän sama kuin ryömisi maastopuvussa suojatien yli vilkkaalla kadulla.
Muuten sattuva analogia, mutta suojatiellä ei kyllä parane ajaa kenenkään päälle - ryömi tai ei.
Tuskin se melojan päälle ajaminen on sallittua aukealla selälläkään.
Jotkut niistä näyttävät käyttävän pitkän piiskan päässä olevia värikkäitä viirejä, mutta yhä siellä liikkuu hyvin heikosti näkyviä kajakkeja - jopa ulkosaaristossa.
Isommassa aallokossa ne ovat sekunti kaupalla piilossa. Huh, huh.
Noista viireistä on tullut palautetta ettei ne näy aktiivisesti melovaa melojaa paremmin. Viirin pitäisi kuulemma olla korkeammalla ja isompi, mutta sellainen vaarantaisi jo itsessään melojan tuulisella kelillä. Värikkäissä varusteissa huomiovärein ja heijastimin meloja kyllä näkyy jos tähystetään. Veden tai maanläheiset päävärit ilman huomiovärejä ja heijastimia voisi vallan hyvin kieltää merellä liikkuvalta siviilikalustolta oli ne sitten kajakkeja tai 44 jalkaisia huviveneellä.
Maastopuvussa suojatien yli ryömivä näkyy itse asiassa kohtuullisen hyvin koska kontrasti suojatiemerkintöihin on kohtuullisen suuri.
Liikkuminen on pitkälti kiinni siitä, onko rulla genoa ja miten köydet on vedetty kannelle. Toisaalta jos tarkoitat ruokailuja tms. niin silloin ollaan joko ankkurissa tai autopilotilla (tai trimmataan purjeet tosi tarkkaan).
Itse olen yksinpurjehtinut vain pinnaveneellä, mutta välillä olisin kyllä kaivannut ruoria. Joitakin asioita olisi mielestäni voinut tehdä silloin yksinkertaisemmin. Saattaa olla, että ruoriveneessä olisi taas kaivannut pinnaa.
Määrittele merikelpoinen. Periaatteessa kaikki ovat kun niitä käytetään niissä oloissa joihin ne on suunniteltu.
jeanneau 26 sun odyssey ,itsellä tämä ja on miellyttävä vene.
Kylläpä oikein urakalla keksitään pinnaohjaukseen ongelmia, joita siinä ei ole. Siksi niitä pitää keksimällä keksiä.
Ihmisellä on sellainen ominaisuus, että kun ei tunne, osaa ja hallitse mitään muuta kuin itsellä käytössä olevan menetelmän, niin se muuttuu mielessä kaikin puolin ylivoimaisen hyväksi. Lajista riippumatta.
Ei se mielessä muutu, se tosiaankin on ylivoimaisen hyvä (koska ei tunne, osaa ja hallitse mitään muuta). Se, mitä ei osaa ja hallitse on väkisinkin huonompi vaihtoehto siinä tilanteessa.
Vastasit minun kirjoitukseeni. Purjehdin vuorotellen kahta venettä, toisessa pinna, toisessa ratti. Voisin aiheellisesti väittää hallitsevani molemmat ainakin niin hyvin, että aika usein pääsen kisoissa palkinnoille. Mutta niitä täällä esitettyjä keksittyjä ongelmia pinnaohjauksessa en tunnista. Vene suunnitellaan jommalle kummalle ohjaustavalle ja se on silloin siihen veneeseen kaikin puolin ylivoimainen tapa.
Niin vastasin ja olen kanssasi täsmälleen samaa mieltä.
Itseskuuttava fokka oli minulle loistava hanse 320ssa yksin purjehtiessa ja kun vsimo kävi vaikka keittämässä kahvit. Pilotti toki myös. PetriA
Pinna? Ruori ? Saako palata itse kysymykseen eli mikä olisi sopiva vene soolopurjehdukseen. Sisämoottori pitää olla, eikä kovin herkkä vene. IF 26 eli folkkarin sisämoottorikehitelmä olisi minun ehdotukseni ensiveneeksi. Rauhallinen, pitkäkölinen, hyvä jälleenmyyntiarvo.
itse olen seilannut yksi Fe83:lla. Hyvin sekin kulkee ja toimii ilman miehistöäkin.
Kysymys unohtui? Pinna vai ruori ohjaus siitä alkoi vääntö, aloittajan kysymys unohtui kun nämä seilorit alkoi lomaan pinnasta ja tuotosta!
No sellainen missä on pinna, tietenkin. Vaikka ehdolla ollut Finn.
Ohlson 29 on hyvä paatti moneen tarkoitukseen.
Finn 26:ssa en tarvinnut heikoilla ja keskituulilla avoimemmilla osuuksilla pinnaa ollenkaan.
Paattia pystyi mainiosti ohjailemaan pelkästään purjeilla.
Ja tämä on totinen tosi.
Saman olen joskus todennut. Ja kovemmassa tuulessa voikin sitten ohjata sitä purjeilla niin, ettei peräsimen asennolla ole oikeastaan merkitystä. Ei kovin hallitusti, mutta kuitenkin.
Ikivanha totuus: purjeilla ohjataan, peräsimellä jarrutetaan. Optareillakin yksi vakioharjotus on irrottaa ote pinnasta tai ottaa koko peräsin pois ja ohjata pääosin omalla painolla.
Vanhan saaristoristeilijän tai mR veneen suunnan määrää isopurjeen skuutaaja. Pinnamies voi käännellä välineettään miten tahtoo, mutta ei sillä kulkusuuntaa muuteta. Genoatrimmeri voi osittain myötävaikuttaa.
Joo tosi purjehtijat onkin poistaneet näistä pinnan ja peräsimeen,koska ei niillä mitään tee...;)
Liika pieni https://youtu.be/Wcp6h36NOu4
Juu. Siis suosittelen H venettä, ekaksi purkkariksi. On halpoja ja myydessä saa rahat takaisin.
Tuolla pärjää vielä villapaidalla ja heittoverkolla, toki perunaa ja suolaa pitää olla mukana. Sitten jos isompiin mennään, niin pitää olla mustoa ja muuta, mutta ei auta, akka kitisee kuitenni 😅
Mulla on ratikaali ratkaisu pinna vs ruori -kiistaan. Jos joku ei tykkää pinnasta, hän käyttää ruoria. Ei siitä tarvitse enemmän keskustella.
Juuri joku Facebookin purjevenefoorumilla suunnitteli kauppaavansa uutena aikoinaan ostamansa ja viimeisen päällä ylläpitämänsä Guyline 822:n. Sukunimi oli sama kuin Suomen futismaajoukkueen hyökkääjä-Joelilla.
Ihminen kävelee siten, että kaatuu jatkuvasti eteenpäin ja ottaa askeleet pysyäkseen pystyssä. Kävely on jatkuvaa kaatumisliikkeen balansoimista hätäisillä jalkojen korjausliikkeillä. Siinä syntyy melkoinen oikaiseva momentti, ja maileja kertyy. Tää kaikki kuitenkin sujuu. Kyllä se on samoin myös ruorin ja pinnan suhteen. Joko hervottomasti veivaat tai vispaat. Valinta on sinun, kyllä se sujua alkaa anyway, mailien myötä.