Kuka muistaa oliko Hyttilankadun OL Pielisen myymälä Lieksan ensimmäinen valintamyymälä. Sellainen muistikuva minulla on.
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 39 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 155
Vanhimmat
Sokos avasi Lieksassa syksyllä -67. Valtava kansanjuhla tuo oli.
Olin jotain 11 - 12 vuotias, kun kävin kaverini kanssa ko. kaupassa. Muistan ihanat, tuoreet korvapuustit, pusut ja wiinerit. Myös Fazerina suklaapatukat, joissa oli tryffelitäyte ja ruskea päällyspaperi on jäänyt mieleen.
Asuin siinä lähellä, tuli käytyä usein herkkuostoksilla.
Muistaakseni ensimmäinen valintamyymälä sijaitsi entisessä Kopin talossa jätkänpatsaan takana Kuhmonkadun puoleisessa päässä.
Kauppias ei ollut lieksalainen, hänen nimensä oli Turunen. Heidän tyttärensä Eira oli kanssani samalla luokalla.
Oven vieressä oli kasa pieniä rautalankakoreja, joihin ostokset kerättiin. Maito oli mitattava omiin peilareihin. Se oli isoissa tonkissa, joista myyjä sitten litran mitalla sitä jakeli.
Olihan se aika erilaista kuin se tiskin yli ostaminen. Kauppa ei ollut kovin iso mutta lihatiski oli kuitenkin. Ihanaa Suomilenkkiä ja halpamakkaraa sekä kyrönmakkaraa.
Kaupan nimi oli Lieksan Liha.
Oli taisi toiminnassa vielä pitkälle 1970-luvulla. Ostin sieltä lanttukukkoja.
Sokoksen avajaisissa käytiin kuikuilemassa -67 syksyllä ja Simo Hurtan ovella kans. Rauhalan kansalaiskoulun asuntolasta käsin, tai jaloin hilipastiin avajaishulinoihin.
Väkeä oli kun Ason juhlissa, niinkun sanonta kuuluu, vaikka olikin osuusliikkeen bileet.
Joko silloin ihmiset villiintyi muoviämpäreistä, vai jakoivatko ne niitä? Nyt jos jossain on muoviämpäreitä jaossa niin ihmiset villiintyy ja tulevat pitkien matkojen päästä jonottamaan ilmaista ämpäriä. Sairasta.
Jaettiin, myöhästyitkö ?
En ollut silloin paikkakunnalla, mutta sinä nähtävästi olit jonottamassa ämpäriä? Joko olit aamulla aikaisin ovella ämpäriä odottamassa? Saithan myös Tokmannilta jonotettua ämpärin?
Minua ei musta mies pelottanut lapsena. Opettivat, että he ovat hyviä juoksemaan karkuun??
Toinen opettaja opetti, että haluavat olla läsnä ymmärtäen emmärtämättä.
Eikö lieksalaiset perheet matkustelleet lastensa kanssa kun ulkomaalaiset oli ihmetyksen aihe?
Rabatti oli kanssa 80 luvulla. 1 litran karhukaljaa möivät.
Eipä tainneet matkustella, ei yksinkään, saati oikein kaikkien kahdeksan jälkeläisen kanssa.
Töissä käytiin ja omalla kesämökillä. Uitiin järvessä ja joessa joka päivä. Eipä tullut matkustelu mieleenkään, saati siksi että olisi mustia tehnyt mieli nähdä.
Onhan noita nyt tullut nähdyksi, kun tulevat lähes iholle. Saa katsella ja kuunnella ilman matka-tai pääsylippua, kunhan vain maksaa veroäyrit, että heille on elämiseen valuuttaa.
Muistanko oikein että Sokoksen tavaratalossa tapahtui avajaispäivänä erikoinen rikos. Myynnissä ollut upouusi pakastearkku hävisi teille tietymättömille. Muistaakohan tätä joku muu?
Pieniä ruokakauppoja oli paljon sekä keskustassa että reunamilla, Mähköllä, Surpeenvaaralla, jne...
Se oli jotain uskomattoman ihmeellistä, kun SOKOS tavaratalo avattiin Lieksaan. Siihen aikaan, kun kaupat oli pikkuputiikkeja, niin SOK:n tuleminen oli pikkupuoteihin tottuneille lieksalaisille täydellinen "sokki". Iso liiketila, paljon eri tuotteiden osastoja, kuten kemikaliopuoli, kenkäosasto, valmisvaatteet, ym. ym.
Oli jopa kauppa rantakylällä.
Oli myös rakennustarvikkeet, puutarha, maatalous, lihatiski, langat, kangasosasto.
Baari ja ravintola, baari oli päivät täynnä kahvittelijoita ja syöjiä. Harva se viikko oli hautajaisia, häistäkin. Ravintolassa oli myös runsaasti ruokailijoita ja kaljottelijoitakin.
Tavaratalossa oli hyvä valikoima kodinkoneita, jääkaappeja, imureita, liesiä jne.
Niin oli ja sieltä ostettiin "portteria" eli tummaa omenalimpparia posliinikorkkisessa pullossa
Vehkakankaalla oli kaksi kauppaa.
Vehkakankaalla oli kyllä kolmekin kauppaa yhtäaikaa kaikki lähellä toisiaan.
Oli ne aikoja silloin, ja valintamyymälä oli jotain uutta.
En silloin kylläkään enää asunut Lieksassa, mutta kävin silloin tällöin.
Missäs asuit kerrotko?
Kamuttaja asuu nykyisin siellä, missä tahtoo. Nykyisin Hän, Kamuttaja, asuu usein mielessäsi ja unikuvissasi. Ei siksi, että olisi pelkkä. Vain siksi, että sinä juuri saisit sitä kysyä.
1972 avattiin myös eräs suuri myymälä ilotulitusten kera. Oeskkoo ollunna E liikkeen juttuja, vae mikä lie ollunna. Olttiin humalassa savotoelta Inarista tulossa.
Kyllä muuten sillon oli elämä elämisen arvosta ja tuntu myös siltä.
Toyota kuletti ison porukan tukkijätkkii Liekssaan jo silloinkin. (Ei automaenos.)
Turha sun on liikatietäjäks heittäytyy.
Kerrankin hyvä aloitus!
Voi kun joku toimittaisi kohta lehdelle Lieksan tosiasioista enemmän. Niitä on piilossa paljon.
Sokoksen tavaratalo, oli iso kauppa, siinä nykyisen kaupan paikalla. Joskus oli oikein orkesterikin esiintymässä, mikä lie ollut tapahtuma silloin, mutta on elävästi mielessä. Eri osastoilla oli omat vastuuhenkilöt hoitamassa osastoa ja palvelemassa asiakkaita, silloin taisi olla kellarikerroskin kaupassa, joku vaatepuoli?
Kellarikerroksessa oli juottola. Sellainen mukava. Auton kuvakin löytyi.
Ja Lieksan kaikkien aikojen paras portsari on Pekka.
Kellarissa oli rautaosasto ,möivät ilikkuja alle 12 vuotiaille. Bulldog-luoti oli tarkka räksämetällä.
Mikähän vuosi lienee ollut 1970-luvun alussa kun Sarkalan paikalla siinä Pielisentien ja Koulukadun kulmassa aloitti E-liike.
Mitä siinä on nyt ?
Nyt siinä on Tokmannin tavaratalo. Se E-liikkeen halli paloi ja sitten siihen rakannettiin uusi rakennus jossa Tokmanni on.
Ravintola Vonkamies! Sen tarina loppui tulipaloon.
Oli hyvin suosittu paikka vuosikausia. Sitten se vain jotenkin hiipui.
Täällä oli rafloja enemmän kuin lääkäri määräsi. Oli Aigabriha, Puustelli, Rajanpirtti, Simo-Hurtta, Icella, Kulma, Kaatrahovi, Vonkamies. Nämä ainakin .
Porukkaa riitti joka paikkaan. Kahvi- ja kaljabaareja saattoi olla parikymmentäkin.
Täältä saas enemmän ja kiinnostavampaa tietoa Lieksan vanhoista asioista, kuin mistään Lieksaan Lehden jutuista tai vanhoista kirjoista.
Muistelen aikaa jolloin Lieksan alueella laitettiin asfalttia.
Kyllä silloin oli Lieksassa elämää ja vilskettä.
Silloin olen ollut Wanhan kanssa "näkö ja puhe etäisyydellä".
Olen aivan varmasti keskustellutkin hänen kanssaan, kävin nimittäin joskus rupattelemassa koneen perämiesten kanssa, kun heillä sattui olemaan helpompi tilanne.
Mittasin joskus oliko massa tarpeeksi lämmintä ( 180 C).
Kaverini kutsui nykyisen Tokmannin paikalla ollut E-liikkeen rakennusta sirppi-liiteriksi. Se oli silloin sitä aikaa, kun itärajan takana oli maa nimeltä Neuvostoliitto.
Nykyinen S-Market on vain varjo ennen olleesta SOKOS-tavaratalosta. Enää lähinnä vain elintarvikemyymälä!
Sama paikka oli myös nimellä vanhojen akkojen vaihtohalli, kun siellä eläkelläiset erosi ja ottivat toisen horiskon tilalle. Paljon tulisia homeisia romansseja.
Eläkeläisten ja työläisten tanssipaikka.
Muistan 60-luvulta kun Kauppayhtiön uutta pitkää ”parakkimallista” liikerakennusta tehtiin sen Pielisentien reunassa olleen kaksikerroksisen puutalon tilalle. Kävimme isän kanssa rakennustyömaalla ihmettelemässä kevytrakenteista rakennustapaa. Paikalla sattui olemaan omistajasukuun kuuluva henkilö. Hän totesi, että ”nykyisin liikerakennukset tehdään niin, että ne voidaan 20 vuoden kuluttua ajaa katepillarilla tasaiseksi ja rakentaa tilalle uusi”. Näin on käynyt entiselle Sokoksen talolle, vaikka se oli huomattavasti uudempi ja betonirakenteinen (olin rakennuksella kesätöissä).
Kauppayhtiön talo näyttäisi edelleen olevan paikallaan, vaikka sisäänkäyntejä on modernisoitua. Vai onko sekin rakennettu kokonaan uusiksi?
Jopa Rantalassakin oli kauppa, jonkun matkaa paloasemalta kunnalliskodille päin, maantien oikealla puolella mutta ei ihan tien varressa. Puhuttii pyykön kaupasta, kai se oli kauppiaan nimi. Liekö ollut toiminnassa enää edes 1960-luvllakaan.
Ei ole ollut Juho Hannes Pyykkö kaupan omistajia.
Kamuttaja näyttää käyvän vielä täällä satuilemassa. Hänelle täytyy hommata muutaman kuukauden banni niin ehkä oppii pysymään poissa.
Partalanmäellä Kuhmontien (vai -kadun) varrella Savolankadun reunassa oli Pielisellä puinen 2-kerroksinen kauppatalo. Liekö myymälänhoitaja asunut yläkerrassa. Kyllä siinä väkeä kävi, poikkesin itsekin usein kun töistä kotia kohden pyöräilin.
Kuhmontiehän on taitaa nykyisin Kainuuntie. Miksi nimi Kuhmo on pitänyt hävittää, turhaa leikkimistä kun ei Kuhmo vielä Kainuuta ole, kai ?
Ja oli myös merilässä kauppa ja vatalanvaaran risteyksessä jonkin aikaa kauppa.
Se talo paloi yöllä, en muista vuotta.
Saattoi olla 70 -luvun loppupuolta. Heräsin yöllä ja näin ikkunasta korkeat liekit ja savua oli paljon. Talon rauniot raivattiin ja siinä on nyt omakotitalo.
Kuhmontie on olemassa ja voi hyvin. Kainuuntie on myös, kulkee samansuuntaisesti kuin Kuhmonkatu, mutta yhtyy Merilässä Pankajärventiehen.
Oli aika pitkäänkin, oli useammalla kauppiaalla.
Palanut kauppa oli SOK:n, sijaitsi
Kainuuntien ja Repotien risteyksessä.
Kaupan oli sytyttänyt Loopi. Koulukaverini Ville soitti palokunnan.
...kaikki titää sen montun, mis Deutchlandii on .
Pyykön kaupan hoitajana oli Eila Nälkänen, asui Mähköllä.
Hänellä oli veli nimeltä Leo, kova urheilija
Molemmat oli pitkiä ja tummia.
Eila oli hyvin puhelias ja nauravainen.
Meni sitten naimisiin ja muutti muistaakseni Ouluun.
Hänestä tuli Havas.
Kyllä Kamuttaja on todellakin Tietäjä oikein isolla alkukirjaimella. Miten se mies muistaa kaikenlaisia pieniäkin yksityiskohtia, ei voi kuin hattu kädessä ihmetellä.
Nälkäisiä on asunut Mähköllä normina.
Ja m itä ei muista niin aukkopaikat keksii itse täyteen.
Matzisen kauppa se oli, vitjatti puliluola nykyään.
Matsisella ei ollut kauppaa Rantalassa vaan Mähköllä. Asuin aika lähellä.
kyselin mummolta joka on aika pirteä pitääkö Kamuttajan jutut paikkansa ja kuulemma pitää. Eilan veljen nimeä ei enää muistanut, mutta muuten muisti hänetkin.
Juu kyllä Matsisen kauppa oli Mähköllä ei ole koskaan ollut Rantalassa.
Tummia kyllä mutta eivät pitkiä.
Ei kukaan ole väittänytkään Matsista tummaksi ja pitkäksi.
No eivät kyllä kovin pitkiä olleet, muistat väärin.
Jospa ajetellaan kauppojen suhteen Lieksan nykyistä tilannetta. Asun itse Liperissä, vapaa ajan paikka on Kuhmon Lentiirassa. Haluan ajella mökille Lieksan kautta, vaikka tie on hitaampi, kuin Nurmeksen kautta. Yksi ainoa syy on siihen että, haluan pysähtyä Annukan kaupalla/kahvilassa Nurmijärvellä. Paikka on nyky maailmassa yksi harvinaisuus. On kiva käydä siellä kahvilla.
Kokonaisuudessaan jos ajatellaan asiaa, nykyinen osuuskauppa ketjut on tuhonnut täysin Suomen ravintola ruoka/kahvila -kulttuurin. Itse painan kaasua ABC kahviloitten kohdalla. Samoin myös Rossojen ym. osuuskauppojen .. ska ruokaa tarjoavien ruokapaikkojen kohdalla. Olenkohan ainut näissä ajatuksissa?
Hienosti toimit. Samanlainen ajattelumalli ja toiminta minullakin.
Veljeni sanoi joskus sitten. Olisi pitänyt kieltää lailla aakkosruokapaikat. Joskus kelvollista ruokaakin. Talvella ei pidä ottaa vihanneksia. Ovat kuin kuivaaheinää söisi.
Mut, niistä tulee niin perkeliisti niitä kansan kaipaamia "poonuksia", vaikka .ska ruokaa tarjovatkin. Mihinhän me niiden "poonuksien" kanssa joudumme, kun niitä tulee niin paljon. Onko Lieksassa nykisin muita ruokapaikkoja kuin tämä ABC .paska ruokapaikka? Ovat tainneet vallata koko Lieksan ruokapaikat.
Onneksi aina löytyy vaihtoehto tankkaamiselle ja kahvittelulle, ei tarvitse kurvailla ABC:lle!
Kamuttaja taitaa olla eräs niistä harvoista tietäjistä, jotka jaksaa vielä vierailla tällä palstalla.
Kamuttajan serkku asui Mähköllä, mutta nyt asuu keskustassa.
Taidat olla niitä Matsisen peräkammarin poikia ja persujen paroni.
Oli se hienoa aikaa kun tämäntapaisia aloituksia oli yhtenään ja saatiin paljon tietoa Lieksan menneisyydestä.
Se aika ei palaa tietäjät ovat vaienneet.
Näin on. Wanhakaan ei kestänyt näitä kylähullujen länkytystä. Jos kysyy lasillisen kysymyksen hullut meuhkaa heti siitä. Mutta hulluilla on hullujenhuvit.
Pankakoskellakin oli monta kauppaa. Oli E-liike, S-liike, K-liike ja ainakin yksi sitoutumaton, olikohan Kauppayhtiö. Kaikilla meni hyvin.
Kosken kaljakaupoista sai kaljoo vaikka 12-vuotias ku vai oli rahhoo.
1960-luvulla oli jossain päin Lieksaa Draken kauppa ja sillä oli ”sivumyyntipiste” Metelissä, uittopuun lajittelupaikassa. Täällä oli silloin moni koulupoika kesätöissä.
Drakella oli kauppa Pankajärvellä.
Moccanannassa oli kunnon kaverii. Torikadulla :
15 D markkoo , nii sai viinii
Osulan ja kaarisillan välillä oli puutalossa jokin kauppa vielä 1960-luvun alussa. Taisi olla teurastamokin samassa yhteydessä.
Olisikohan ollut Maalaistenkauppa? Sellainen ainakin oli Lieksassa. Minulle jäi aikoinaan täysin epäselväksi sen taustaorganisaatio ja omistaja. Onko kenelläkään aavistusta asiasta?
Kyllä joskus oli maalaisenkauppa.
Joo niin oli. Sillalle päin mentäessä oikeellakampaamonvieressä. Ja osulaan Pielisentie 3 vietiin veikkaukset.
Teurastamo oli Nuutisten. Eli Ronttu Antin . Joka oli poikien isä joita oli kai kaksi. Vanhin teurastamossa ja nuorempi kaupassa. Ja Rouva kuolleenhovosen saluunassa.
Se oli Maalaisten kauppa.
Kauppayhtiöllä oli myymälät melkein jokaisella Pielisjärven kylällä, kuinkahan monta lienee ollutkaan.
Kauppayhtiö oli merkittävä toimija ja perheyritys ainakin vielä 1970-luvulla. Onkohan yrityksestä tehty perusteellisempaa historiikkiä?
Olen joskus jopa poikennut Kauppayhtiön Kontiovaaran myymälässä. Lopetettiin jo joskus 1960-luvun puolessa välissä.
Muistelen Kauppayhtiöllä olleen myymälän myös Savijärvellä vielä 1960-luvun jälkipuoliskolla, muistanko oikein?
Nurmijärvellä ainakin oli, Savijärveä en muista. Asemakadullakin oli.
Taisi olla yksi myymälä Urheilukadullakin, Hassisen talosta Kulmalle päin.
Kyllä oli Savjärvelläkin myymälä vielä silloin.
Samoin oli Nurmijärvellä.
Taisi olla sielläkin.
Entisen Alkon vieressä, nyt siinä on mummojen ryhmäkoti.
Kamuttaja taisi joskus kirjoitella Kauppayhtiön kaatumisen syistä. Olin siellä joskus kesätöissä ja huomasin samoja asioita joista Kamu kertoi.
Vanhan Sokoksen pihaan laskeutui yhden joulusesongin aikaa joulupukki helikopterilla. Ihan jännittävä ja mielenkiintoinen tapahtuma silloin, kun olin vielä pikkupentu.,
Mikä vuosi lie ollut, en muista?
Se tapahtui 60-luvun alussa, tarkemmin en vuotta muista. Tapahtuman muistan oikein hyvin.
Tiesimme kopterin tuloajan etukäteen. Meilä oli kaverien kanssa iso laatikkoleija, jonka nostatimme Varasjoen viereisällä pellolla niin korkealle kuin narua riitti. Helikopteri meni "hirveän läheltä" meidän leijaa. Näin ainakin kerroimme koulun välitunnilla muille kavereille seuraavana päivänä.
Ensimmäisen kerran oli 1958 joulukuun puolivälissä.
Pakkanen oli noin 20 astetta ja tuuli.
Sain komennuksen paikalle, ja muista kun katselin satoja koululaisia viluissaan värjöttelevän.
Muistelen, että kävi ainakin kerran myöhemminkin , mutta vuosi ei jäänyt mieleen kun en joutunut sinne mihinkään tehtävään.
"Ensimmäisen kerran oli 1958 joulukuun puolivälissä."
Nyt pistelee kamupoika taas ihan omiaan. Lyön vaikka miljoonasta vetoa että et ole 1958 helikopteria Lieksan Sokoksn nurkilla katsellut.
Sokoksen nurkille laskeutui myöhemmin mutta ensimmäinen laskeutui urheilukentälle. Olin silloin lyseossa ekalla ja muistan kun saatiin lupa mennä katsomaan.
Urheilukenttälle laskeutuvaa kopteria Olin minäkin katsomassa.
-50 luvulla ei ole ollut yhtää kopteria koko suomessa saati Lieskassatai pielisjärvellä.
kyllä oli senkin HÖNTTÄ
No ei varpilla ollu keksittiin 1951 ja neki tippu järestää. Joulupulli vetelee porpolla reessä Petterin kanssa.
1953 tasan yksi kipale ja se ei liesassa lennelly pukkien kanssa. - 58 luvullaki vain 4 kpl
Sinä ja Wanha voisitte yhdessä kirjoittaa Kauppayhtiön historiasta, samoin muustakin Lieksan historiasta. Miksi nykyisistä puuttuu paljon sellaista mitä te kerrotte.
Varmaankin Lieksan historiikille 1950 luvulta 2000-luvulle saattaisi lukijoita löytyäkin, mutta ei siitä perinteisenä kansiin painettuna laitoksena taloudellisesti annattavaa projektia saa. Apurahat ovat tiukassa. Löytyisikö edes intohimolla asiaan suhtautuvaa tekijääkään?
Mutta onnistuisikohan historiikin tekeminen joukkoistettuna verkkoversiona? Eihän siinä tarvitsisi tekstin tasolle ainakaan aluksi asettaa korkeakirjallisia tavoitteita. Hyvä alkuhan olisi jo siinä, että kaikki tämän Lieksa-palstan Tietäjien ja Asiallisten Anonyymien (AA) tekstit olisivat sopivalle alustalle yhdessä paikassa. Tietenkin tähän tarvitaan ainakin yksi organisoija/toimittaja/päällepäsmäri, joka pitää homman jotenkin järjestyksessä. Löytyisikö tähän innokkuutta nykyisistä tai uusista Tietäjistä? Entäs Pielisen Savotta?
Tuo oli todella hyvä ajatus. Kokoajaksi ehdottaisin Nomikäänsheriffiä. Hän on osoittanut siihen melkoisia kylyjä ja taitoja.
Lisäisin vielä, että ainakin 1900- luvun alusta olisi oltava. On täällä näkynyt vieläkin vanhempaa tietoa aika paljon, jota ei löydy nykyisistä teoksista.
Mähköntietä mennään ohi hautausmaalle menevän risteyksen ja sillan yli. Oikealle kääntyy tie Kuolutielle. Siinä oli Koulutien varessa oli heti ensimmäisenä oikealla kauppa. Minkä ketjun kauppa? Milloin lie lopetettu?
Olikohan se Lamminkylän kauppa?
Taisi pitää joku Kaltiaianen aikoinaan sitä kauppaa -60 luvulla.
Ja olihan siinä lähellä Lamminkyläntien alussa Partasen kauppakin samoihin aikoihin, siis siinä lähellä vanhaa puista siunauskappelia.
Mähkön kauppa, ennen Mähkönkenttää
Joku kauppa oli siinä kun käännytään vanhan hautausmaan kulmalta kohti rantatietä.
Mähkön baarin paikalla on ollut Matsisen kauppa.
Kauppa oli vasemmalla, myöhemmin siinä oli autoliike.
Tämä kauppa on Lamminkylässä, just ennen rautatietä oikealla, nykyisin asuinkäytössä.
Kuka muistaa millainen kauppa oli Surpeenvaaralla ?
Oli siellä joku kauppa sielläkin mutta ei mitään mielikuvaa kenen.
Entä kenen kauppa oli Sokojärvellä, sellainen kaljupäinen mies.
Oliko sillä proteesi?
Mikä proteesi, tekohampaatko ?
Et sitten tunne miestä kun et tiedä mitä tarkoitan.
Oli tekohampaat toisessa puujalassa.
Onko joskus ollut kauppias jota sanottiin Kiero Pekka? Oliko hän täysi kieroilija vai miksi nimi?
Pekan silmät hieman karsastivat ja kauppatavat olivat "omalaatuiset".
Voihan tästä asiasta aloittaa uuden kommentoinnin, eihän se mikän paheksuttava tapa ole. Näinhän täällä on tapana tehdä ihan älyttömistäkin jutuista. Toinen tapa on kirjoittaa ylimmän rivin Etsi kenttään "kiero pekka" (lainausmerkit mukaan) ja katsoa, mitä asiasta on aiemmin kirjoitettu.
Sokojärven kauppias oli Urho Nevalainen.
Muuten, useita ennen hyvin menestyneitä liikkeitä on lopahtanut, kun vanha kauppias on kuollut tai lopettanut. Vaikka jälkeläiset ovat olleet korkeasti koulutettuja, he ovat saaneet perimänsä äkkiä karille.
Näitä ovat ainakin Saarelaiset, Ulgrenit, Makkoset (Muotiaitta).
Joku voi muistaa vielä muitakin.
Pojasta on monissa kauppias suvuissa polvi pahentunut.
Lisäisin listaan Maurot.
Ne oli pahimmat nimittäin Maurot.
Viklat
Muskotin vastaisella tontilla risteyksen kohdassa oli Osuuskaupan sivumyymälän vieressä Rantalan taksiasema. Onko muistoja siitä? Vuosi mikä?
Taksit taisivat olla silloin mersuja ja volgia?
No ei ollu muistat väärin
Oliko siellä Salmen tummia tiskillä?
Missä kohtaa Hyttilänkatua oli kauppa?
Ei siellä kauppaa ole ollut.
Kun lähdettiin Pielisentieltä jokea kohden niin heti 1. talossa oli Ol. Pielisen kauppa.
Hyttilänkadun viimeinen kerrostalo vasemmalla. Alakerrassa on ollut kauppa joka muutettu myöhemmin asuinhuoneistoksi.
Tutkitko vasenta puolta autoilijana, jalankulkijana vai muuten vaan jostakin aivan utopisesta syystä? Mielenkiintoista, kun et osaa ilmentää tarkasti heti asiaa. Uteliaisuuteni heräsi. voisitko selventää motiivisi, eli vaikuttimesi ja syysi moiseen vanhan kirjoituksen nostoon?
En kyllä muista, että tuo Hyttilänkadun kauppa olisi ollut valintamyymälä koskaan, olihan se todella pienikin.
Ensimmäinen valinta Lieksassa oli entisessä KOP:n talossa Kuhmonkadun puolella Lieksan Liha, kauppias oli Turunen ja kauppa oli K-kauppa.
Oven vierellä oli kasa aika pieniä rautalankakoreja. Se nostettiin ostoksineen kassan eteen.
Kaupassa oli lihatiski, josta ostettiin
sipuliteetä ja halpamakkaraa. Maito mitattiin tonkasta litran mitalla asiakkaan peilariin.
Rantalassa oli siinä paloasemalta pari sataa m Kuakilaan päin Pyykön kauppa joskus 1950-luvulla. Moniko muistaa ?
Muistan ja muistan sen myymälänhoitajan. Taisi olla romani kun oli niin mahdottoman tumma. Tietääkö kuka oliko Lieksa ensimmäinen paikkakunta Somessa jossa oli romani myymälänhoitajana?
Oli varmaan se Pyykkö itse.
Tietäjät herätkää, kuka tietää?
tasku
tasku
Isäni oli kassa jonon valokuvassa lieksan ensimmäisen valintamyymälän avauduttua,sitä en muista oliko 40 lukua vai 50 luvun alkua.
Nykyään voi valita cittarista itse esim. kumi väkinän!
Kauppoja oli ympäri pitäjän. Pielinen, Osula ja yksityisiä, usein Kauppayhtiön kauppa.
Muskotin vieressä Penni sai litran mitalla kaljaa
Kopin talossa Rabatti ja Spar Hyvää olutta 4.15 markkaa. 50 penniä pantti
Alepaa en löytäny -90 luvulla ku polin nii kännissä. Liekö ollu Merita pankin tiloissa
T-kauppa timitrassa ja E-kauppakin. Alaikäsena sai hyvät juoksukaljat, pakeni vain Pärnänne juomaan. Oli vielä kuusikkoo missä piileskellä humalassa.