Minkäkokoisia metsiä oli maapallolla, pohjois-Euroopassa vuonna 1021 jKr?
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Mitähän näin mielenkiintoista seuraavaksi?
Veikkaus: aika isoja metsiä vanhoja
Ei välttämättä. Siihen aikaan osuu ilmastossa keskiajan lämpimän kauden huippu joten puusto on ollut muutostilassa. Ilmastonmuutoksen myötä uusia lajeja on tullut ja vanhoja, kylmemmän ilmaston lajeja on poistunut. Lehtipuita, pähkinäpensasta ym. on varmasti ollut, ei niinkään jyliseviä hongikkokoja. Ikävä kyllä, haaveilu halutunlaisiesta menneisyydestäkään ei aina osu yksiin todellisuuden kanssa.
Wikipedia:
"Puulustoaineiston perusteella Fennoskandian pohjoisosissa lämmintä oli vuosina 870–1100, kuten myös vuosina 1360–1570.[1] Suomessa lämpökausi ajoitetaan aikavälille 980–1250, jolloin talvet olivat Keski-Suomessa erityisen lauhoja ja lumettomia. Norjassa viljakasvit kasvoivat huomattavasti pohjoisempana kuin nykyisin. Leudot ilmat tekivät mahdolliseksi sen, että Islanti ja Grönlannin lounaisosat asutettiin. Grönlannissa viljeltiin vehnää alueella, joka on nykyisin hyistä arktista aluetta. Islannissa harjoitettiin maanviljelystä alueilla, jotka ovat sittemmin ilmaston kylmettyä jääneet jäätiköiden alle.[2]
Keskiajan lämmintä kautta seurasi niin sanottu pieni jääkausi, jolloin ilma jälleen viileni Euroopassa.[1]"
Niin joo, hyvä pointti
Paitsi että tuo lämmin kausi ei vaikuttanut metsiä ja luontoa köyhdyttävästi ja tuhoavasti samoin kuin nykyinen tehometsätalous
Joo, kyllä tuhat vuotta sitten oli asiat paremmin.
No, aivan varmasti oli luonnolla!
Nii olikin luonnolla silloin hyvä olla.
Mix nyt on pitäny kaikki pilata
T: Kukka-Peppiina 11v.
1000 vuotta sitten poltettiin kaskea.
"Kaskeaminen saavutti lopulta niin suuret mitat, että Laatokan Karjalassa ei 1800-luvulla ollut järeitä havupuita laajoilla alueilla lainkaan. Nykyiseen verrattuna maisema oli paljon avoimempi."
Tuhat vuotta sitten oli keskiaika.
Tällaista se oli silloin:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/14887442/olen-tassa-mietiskellyt
Kyllä silloin kasvoi metsissä järjettömän pitkiä ja paksuja hirsipuita.
Ei ollut. 1600-luvun lopulta lähtien Ruotsin hallinto alkoi suhtautua kaskeamiseen karsaasti. Syynä oli pelko metsien loppumisesta ja huoli valtakunnan kaivostoiminnan ja rautateollisuuden hiilensaannista. Maaperä olisi tarvinnut polttojen välillä 30–40 vuotta puuston uudelleen kasvamiseen ja ravinnevarojen uusiutumista varten. Nyt kiertoaikaa jouduttiin supistamaan jopa 15 vuoteen. Kaskesta saatiin tavallisesti vain yksi tai kaksi viljasatoa. Ylenpalttinen kaskeaminen oli paikoin johtanut siihen, ettei ”hirsiä, aidaksia eikä edes polttopuita” ollut saatavilla.
Tämä uusi sellunkeittobuumi on johtanut puupeltoihin , metsät on hävinneet .
niin ja meinasi unohtua vesistöjen liettyminen .
1000 vuotta sitten oli niin lämmintä, että tunturilapissa kasvoi mäntyjä. Tunturilapin järvien pohjasta löytyy edelleen tukkikokoisia männynrunkoja.
Mitä pahaa sen aikaiset ihmiset tekivät, että ilmasto oli päässyt lämpenemään niin paljon?
Ne oli kaataneet metsät hirsipuiksi ja kaikki ne hirtettiin jotka eivät suostuneet olemaan samaa mieltä virallisen totuuden kanssa.
Se oli sen ajan vihervasemmistoa.
Historia toistaa itseään.
Eivät ainakaan lentäneet ja autoilleet.
Ennen on ollut paljon vähemmän metsiä kuin nyt on. Ennen on ollut paljon soita, nevoja ja rämeitä kun ei ollut metsäojia ja kuivat kohdat kaskettiin pelloiksi.
Mutta onko kukaan miettinyt mitä oli ennen alkuräjähdystä !!
Kyllä silloin oli paremmin, ei ollut puupeltoja.
Niinpä niin ei puupeltoja eikä punaruskeita jokia .
Samanlaisia kuin nykyään oli metsät silloinkin.
Ihmisiä vaan on nykyään paljon enemmän.
Mihin johtaa kasvissyönti ja eläinoikeustoiminta?
Natsi-saksan Aatu kannatti noita asioita ja mihin se johtikaan...