Luther sen aloitti ja sekoitti pakan ja sen jälkeen sadat miljoonat ovat kulkeneet protestantismin mukana pimeyteen jossa ei valoa näy.
Helluntailaisuudessa ei ole yhtä tiettyä teologista linjaa vaan seurakunnissa rehottaa jokaisen uskovan omat näkemykset uskon asioista. Toisin uskovaa kutsutaan harhaoppiseksi ja omasta mielestä väärin opettavaa kartetaan ja hänestä varoitetaan. Protestanttinen kristikunta on sekasorron ja kaaoksen vallassa.
Lapsena minut kastettiin luterilaisen kirkon jäseneksi, myöhemmin aikuisiällä kiinnostuin helluntailaisuudesta ja minut kastettiin pienessä seurakunnassa "uskovien kasteella" En koko aikana jona helluntailainen olin saanut mitään järkeä siihen teologiaan, jota opetettiin. Pastori puhui yhtä, evankelista toista ja kirjat joita hankin opetti kolmannella tavalla. Tämän lisäksi jokaisella seurakuntalaisella oli omat näkemykset asioista.
Kuinka sellaisessa hengellisessä kaaoksessa voi kasvaa hengellisesti? EI mitenkään.
Vuonna 2019 päätin lähteä tutustumaan Ortodoksiseen kirkkoon ja löysin sieltä vakaan kalliopohjan jolle rakentaa uskonelämäni. Kirkko on sama kuin 2000 vuotta sitten kun kristinusko levisi. Teologia ei ole muuttunut ja opetuksesta huolehtii papisto. Sekavaa teologista hajaannusta ei ole ja kirkon yhteydessä on valtava pyhyyden tunne. Eikä se ole vain tunne vaan se pyhyys on todellista totta.
Protestantismin hedelmät on nähtävävissä ja ne ovat kaaos, viha ja kaikenlainen levottomuus. Jäsenistö on epävarma siitä mihin pitäisi milloinkin uskoa ja tämä jatkuva läsnäoleva hengellinen kaaos johtaa jäsenistön kohdalla väsymykseen ja luopumukseen.
Helluntailaisuus on juureton. Jäsenistö on temmannut itsensä irti kirkkoisistä ja ajattelee, että jokainen voi itse luoda oman hengellisen realiteetin ja teologian. Ainoastaan patmoksen Pasi Turunen on radiossa opettanut kirkkoisistä muutaman kerran mutta hän ei helluntaialainen olekaan.
Traditio on valtavan tärkeä kirkon kannalta. Ortodoksisella kirkolla on juuret syvällä alkukirkon ajoissa ja sieltä kirkko ammentaa voimaa. Pappeus kulkee katkeamattomana lankana aina alkukirkkoon asti.
Jos tunnet itsesi ollenkaan epävarmaksi niin lähde tutustumaan ortodoksiseen tai katoliseen kirkkoon. Jos tunnet usein vihaa toisia ihmisiä kohtaan. Jos tunnet pelkoa, epävarmuutta etkä tiedä mihin uskoa niin mieti tuottaako se seurakunta johon nyt kuulut hyviä hedelmiä?
Pyhä Jumala Pyhä Väkevä Pyhä Kuolematon, armahda meitä
Helluntailaisuudessa ei ole yhtä tiettyä teologista linjaa vaan seurakunnissa rehottaa jokaisen uskovan omat näkemykset uskon asioista. Toisin uskovaa kutsutaan harhaoppiseksi ja omasta mielestä väärin opettavaa kartetaan ja hänestä varoitetaan. Protestanttinen kristikunta on sekasorron ja kaaoksen vallassa.
Lapsena minut kastettiin luterilaisen kirkon jäseneksi, myöhemmin aikuisiällä kiinnostuin helluntailaisuudesta ja minut kastettiin pienessä seurakunnassa "uskovien kasteella" En koko aikana jona helluntailainen olin saanut mitään järkeä siihen teologiaan, jota opetettiin. Pastori puhui yhtä, evankelista toista ja kirjat joita hankin opetti kolmannella tavalla. Tämän lisäksi jokaisella seurakuntalaisella oli omat näkemykset asioista.
Kuinka sellaisessa hengellisessä kaaoksessa voi kasvaa hengellisesti? EI mitenkään.
Vuonna 2019 päätin lähteä tutustumaan Ortodoksiseen kirkkoon ja löysin sieltä vakaan kalliopohjan jolle rakentaa uskonelämäni. Kirkko on sama kuin 2000 vuotta sitten kun kristinusko levisi. Teologia ei ole muuttunut ja opetuksesta huolehtii papisto. Sekavaa teologista hajaannusta ei ole ja kirkon yhteydessä on valtava pyhyyden tunne. Eikä se ole vain tunne vaan se pyhyys on todellista totta.
Protestantismin hedelmät on nähtävävissä ja ne ovat kaaos, viha ja kaikenlainen levottomuus. Jäsenistö on epävarma siitä mihin pitäisi milloinkin uskoa ja tämä jatkuva läsnäoleva hengellinen kaaos johtaa jäsenistön kohdalla väsymykseen ja luopumukseen.
Helluntailaisuus on juureton. Jäsenistö on temmannut itsensä irti kirkkoisistä ja ajattelee, että jokainen voi itse luoda oman hengellisen realiteetin ja teologian. Ainoastaan patmoksen Pasi Turunen on radiossa opettanut kirkkoisistä muutaman kerran mutta hän ei helluntaialainen olekaan.
Traditio on valtavan tärkeä kirkon kannalta. Ortodoksisella kirkolla on juuret syvällä alkukirkon ajoissa ja sieltä kirkko ammentaa voimaa. Pappeus kulkee katkeamattomana lankana aina alkukirkkoon asti.
Jos tunnet itsesi ollenkaan epävarmaksi niin lähde tutustumaan ortodoksiseen tai katoliseen kirkkoon. Jos tunnet usein vihaa toisia ihmisiä kohtaan. Jos tunnet pelkoa, epävarmuutta etkä tiedä mihin uskoa niin mieti tuottaako se seurakunta johon nyt kuulut hyviä hedelmiä?
Pyhä Jumala Pyhä Väkevä Pyhä Kuolematon, armahda meitä
Vastaukset 3
Vanhimmat
Siunausta sinulle valitsemallasi tiellä ortodoksikirkossa! Sydäntäni lämmittää suuresti tietää, että joku on löytänyt helluntaikirkon valheet ja päättänyt erota.
Helluntaikirkkoa vaivaa juurettomuus, kuten aloittaja esitti. Ei ole johtoa, ei ole Paavia, ei ole mitään auktoriteettia. Jokainen hellariopettaja opettaa mitä sattuu opettamaan. Ja sitten kaikki helluntaikirkot ratsastavat saman nimen alla, vaikka opillinen hajaannus on suuri.
Mutta aloittajalle tiedoksi, että ortodoksikirkko pitää edelleen kiinni kirkkoisien valheista, että Jumala on kolmiyhteinen ja että sunnuntai on pyhäpäivä. Kumpaakaan oppia ei löydy Raamatusta. Mitä jos tekisi sen rohkean hypyn, että lähtisi ulos Babylonista, ulos kirkosta, jättäisi kaikki kirkot ja seuraisi yksin Raamattua ja sen ilmoitusta, että Jumala on yksi, että Toora on voimassa ikuisesti, että sapatti on pyhä, että sakramentit ja armonvälineet eivät meitä pelasta?
Sunnuntain pyhittäminen kristityillä perustuu Jeesuksen ylösnousemukseen - se on todella pyhäpäivänsä ansainnut. Tämä on se Herran päivä, jolloin Apostolien tekojen mukaan seurakunta kokoontui yhteen murtamaan leipää (eli viettämään ehtoollista).
-DeadManWalks
Tiedä häntä, miten hyvit tunnet luterilaisuutta... Vanhan kirkon opetus on kunnioituksessa, samat kirkkoisät, neljää ensimmäistä kirkolliskokousta kunnioitetaan eikä kolme jälkimmäistä yhteistä kielletä (tavallaan niiden päätökset hyväksytään). Suomen ev.lut. kirkossa on piispallinen suksessio olemassa. Kolmen vanhan kirkon uskontunnustus täysin voimassa ja niiden mukainen opetus myös.
-DeadManWalks