Tavallisten suomalaisten mielestä virkamiesruotsi ja käännöspalvelut eivät ole kokonaisuudessaan hyvä asia, vaikka ne työllistävätkin suomenruotsalaisia. Kaksikielisyyden ylläpito hankaloittaa pakkoruotsittajien sopeutumista vastaanottavaan yhteiskuntaan. Kaksikielisyys ei ole positiivinen asia kokonaistalouden tai yhteiskunnan kokonaishyvän kannalta. Kun pakkoruotsittajille luodaan olosuhteet, joissa hän voi puhua ruotsia siten, ettei hänen tarvitse opiskella vastaanottavan yhteiskunnan yhteistä kieltä eli suomea, ei hän myöskään opiskele sitä kovin suurella innolla.
Myös pakkoruotsittajien kulttuuritaustalla on merkitystä Suomeen kotoutumisen onnistumisessa. Pakkoruotsittajat, joiden ryhmäidentiteetti – esimerkiksi ylivertaisena valloittajana esiintymisen tai kielen suhteen – on erityisen vahva, kotoutuvat heikommin kuin ne, joilla näin ei ole. Se tarkoittaa sitä, että kun pakkoruotsittaja löytää itselleen samanmielisen kansallisen ryhmän, tulee hänen kotoutumisensa Suomeen olemaan heikompi.
Mikäli pakkoruotsittaja joutuisi sopeutumaan johonkin suomenkieliseen ryhmään, hän olisi paljon paremmin integroitunut yhteiskuntaan. Pakkoruotsittajien keskinäinen ryhmäidentiteetti luo joukkopainetta ja vähentää tarvetta onnistuneeseen kielelliseen kotoutumiseen Suomessa, sekä suomenkielisten suomalaisten hyväksymiseen. Pakkoruotsittajien sosiaaliset ongelmat, riippuvuus käännöspalveluista, kaksikielisten palveluiden vaatiminen ja heittäytiminen kielellisesti avuttomaksi ovat edelleen ylisukuplvisia ongelmia.
Myös pakkoruotsittajien kulttuuritaustalla on merkitystä Suomeen kotoutumisen onnistumisessa. Pakkoruotsittajat, joiden ryhmäidentiteetti – esimerkiksi ylivertaisena valloittajana esiintymisen tai kielen suhteen – on erityisen vahva, kotoutuvat heikommin kuin ne, joilla näin ei ole. Se tarkoittaa sitä, että kun pakkoruotsittaja löytää itselleen samanmielisen kansallisen ryhmän, tulee hänen kotoutumisensa Suomeen olemaan heikompi.
Mikäli pakkoruotsittaja joutuisi sopeutumaan johonkin suomenkieliseen ryhmään, hän olisi paljon paremmin integroitunut yhteiskuntaan. Pakkoruotsittajien keskinäinen ryhmäidentiteetti luo joukkopainetta ja vähentää tarvetta onnistuneeseen kielelliseen kotoutumiseen Suomessa, sekä suomenkielisten suomalaisten hyväksymiseen. Pakkoruotsittajien sosiaaliset ongelmat, riippuvuus käännöspalveluista, kaksikielisten palveluiden vaatiminen ja heittäytiminen kielellisesti avuttomaksi ovat edelleen ylisukuplvisia ongelmia.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Suomalaiskansalliset kielisaunat voisivat auttaa heitä.
Tämä on todella tärkeä aihe, myös kansantaloudellisesti!
Tarvitsee paljon työtä, koska ne sopeutuvat vielä huonommin kuin uudemmat maahanmuuttajaryhmät.
Pitää muuten paikkansa.
Tärkeä kirjoitus.
Tärkeää pohdintaa.
Pelkästään keinotekoisen kaksikielisyyden ylläpito maksaa reippaat kaksi miljardia verorahaa vuosittain. Siihen turhan pakkoruotsin supistama vieraiden kielten varanto ja heikentyneet työllistymismahdollisuudet päälle.
Ns. suomenruotsin tarve on luotu monenlaisilla säädöksillä.
Kysyttäessä että kannattaako joku Suomen kaksikielisyyttä, tulisi samalla kysyä kuinka paljon ylimääräistä tämä on valmis maksamaan verojen muodossa tästä ilosta. 😂
Nyt tuli oikeaa puhetta.
Kustannuksia piilotellaan eikä niitä edes haluta kerätä kattavasti. 2000-luvun alussa Lipposen hallitus selvitti asiaa. Lasku oli niin järkyttävän suuri, että lukuja ei kuulemma RKP:n pyynnöstä (=rukoilusta) päästetty valtamediaan.
Nyt voidaan taas teeskennellä, että jos kuluja on, ne ovat mitättömän pieniä.
RKP ei jostain syystä halua puhua rahasta. Grundlag, grundlag.
Hyvin kirjoitettu.
Ruotsinkieliset työllistävät itse itsensä tarpeettomilla käännöspalveluilla. Ja suomenkieliset maksavat senkin huvin.
Kun keinotekoisen kaksikielisyyden ylläpidosta luovutaan, verotuloja säästyy tarpeelliseen tai veroastetta voidaan jopa laskea.
Pakkoruotsin tilalle mielekäs maailmankieli ja vienti saa lisäpotkua, mikä tuo lisää työtä ja hyvinvointia.
Miksi ikämiehet postaavat palstalle jatkuvasti epäkiinnostavia höpöjuttuja, kertokaahan? Kuka näitä jaaritteluja jaksaa lukea? Eikö heillä ole parempaa tekemistä?