Olin vuosia sinkkuna, kun en vaan monesta syystä onnistunut löytämään miestä. Tein kuitenkin kaikenlaista yksinkin, harrastin, vietin aikaa ystävien kanssa, oli illanistujaisia, kesät vietin mökilläni, oli häitä ja sukujuhlia ja kaikenlaista ns. normaalia elämää hauskanpitoineen.
Haaveilin kuitenkin aina että olisi niin mukavaa löytää itselleen se mies siihen rinnalle, se kenen kanssa tehdä yhdessä kaikkea hauskaa, mökkeily olisi kivempaa seurassa ja olisi joku kenen kanssa lähteä joskus reissuun. Sukujuhlissa, häissä tai ylipäänsä ihmisiä nähdessä ei enää tarvisi kuulla sitä ainaista utelua siitä miksi sitä miestä ei ole ja koskas meinasin sellasen hommata.
Sitten löysin sen miehen, vihdoin ja viimein. Nyt teen edelleen kaiken yksin, pienenä uutena lisäyksenä syyllisyyden tunteet kun haluan mennä ja tehdä. Nyt mun ei tarvitse enää selitellä miksi olen sinkku, nyt saan selitellä ihmisille mieheni puolesta missä hän on, miksei hän lähtenyt mukaan. Häntä ei kiinnosta mikään muu kuin kotona olo. Meillä oli yhtä aikaa kesäloma, vietin sen kokonaisuudessaan yksin koska häntä ei kiinnostanut lähteä mökille. Kaikki myönnytykset mitä yritin että olisimme viettäneet yhteistä aikaa, olisi toiminut niin päin että no kyllä minä saan kotiin tulla jos haluan.... Kiinnosti vitusti...
Haaveilin kuitenkin aina että olisi niin mukavaa löytää itselleen se mies siihen rinnalle, se kenen kanssa tehdä yhdessä kaikkea hauskaa, mökkeily olisi kivempaa seurassa ja olisi joku kenen kanssa lähteä joskus reissuun. Sukujuhlissa, häissä tai ylipäänsä ihmisiä nähdessä ei enää tarvisi kuulla sitä ainaista utelua siitä miksi sitä miestä ei ole ja koskas meinasin sellasen hommata.
Sitten löysin sen miehen, vihdoin ja viimein. Nyt teen edelleen kaiken yksin, pienenä uutena lisäyksenä syyllisyyden tunteet kun haluan mennä ja tehdä. Nyt mun ei tarvitse enää selitellä miksi olen sinkku, nyt saan selitellä ihmisille mieheni puolesta missä hän on, miksei hän lähtenyt mukaan. Häntä ei kiinnosta mikään muu kuin kotona olo. Meillä oli yhtä aikaa kesäloma, vietin sen kokonaisuudessaan yksin koska häntä ei kiinnostanut lähteä mökille. Kaikki myönnytykset mitä yritin että olisimme viettäneet yhteistä aikaa, olisi toiminut niin päin että no kyllä minä saan kotiin tulla jos haluan.... Kiinnosti vitusti...
Vastaukset 5
Vanhimmat
Etsi parempi mies. Miksi tyytyisit tuollaiseen?
Aluksi en kehdannut lähteä, hävetti kuinka olin niin nopeasti muuttanut hänen kanssaan yhteen, ja vannonut rakkautta ympäriinsä joten pelkäsin liikaa muiden ihmisten, varsinkin perheeni mielipidettä. Sitten pelkäsin liikaa sitä kuinka paljon satuttaisin miestä, kestäisikö hän eron ja mitä hän tekisi. Nyt en ole oikeasti varma pelkäänkö enemmän miehen tunteiden satuttamista vai omaa yksin jäämistä.
Taka raivossa kun kuitenkin on se ajatus että en parempaakaan saa, niin kauan olin yksin ennen tämän miehen tapaamista ja kaikki lyhyetkin suhde kokeilut noina vuosina oli täysiä katastrofeja.
Lähtisin mökille ja joka paikkaan naisen kanssa mutta ei ole naista. No huomen aamulla lähden yksin kalaan ajankuluksi.
No eipä mullakaan miestä.
Laske mies menemään. Hanki kotiisi lemmikki, kuten lemmikkikivi. Kivi saa olla koko ajan kotona ja on yhä siellä kun sinä palaat hauskoilta matkoiltasi ystävien ja sukulaisten luota.
Ihmisten kysyessä milloin otat miehen! Voit sanoa että minulla on jotain paljon parempaa. Ja jätä asia siihen. Ne eivät kuitenkaan ymmärtäisi lemmikkikiveä ja siihen.
Jos erikoisystävä on tullakseen sinun elämään , hän tulee .
Ellei, sekin on OK!