eikö päinvastoin pitäisi olla kauimpana?....liikkuuko palstalla asiasta vankkaa dataa?
Miten Maa voi olla talvella lähimpänä Aurinkoa?
Anonyymi
81543
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 81
Vanhimmat
Jäikö peruskoulu kesken?
Apukoulu kesken!
Ei jäänyt, kävin muutaman kerran kiertokoulua.
Ja senkin väärimpäin.
Vuodenajat+eivät+johdu+maapallon+etäisyydestä+auringosta+vaan+maapallon+kallistuskulmasta+eli+siitä,+että+päivä+on+lyhyempi+talvella+ja+pidempi+kesällä+ja+näin+per+vuorokausi+saadaan+eri+määrä+auringon+säteilyä+talvella+ja+kesällä.
Maapallo kulkee tuhansien kilometrien tuntinopeudella auringon ympäri lähes ympyrän muotoista rataa. Maapallon etäisyys auringosta vaihtelee vain hyvin vähän.
Mutta kertokaahan miksi valon nopeus vaihtelee sen mukaan, mikä on valon lähteen ja tarkkailijan välinen suhteellinen nopeus, vrt punasiirtymä.
(Monilla fyysikoillakin on kovin erilaisia näkemyksiä valon nopeudesta ja punasiirtymästä.)
Itse väitän, että nopeasti loittonevista kohteista saapuva valo liikkuu meidän horisontissamme hitaammin, kuin vaikkapa auringosta saapuva valo. Eräs tutkija jopa väitti, että voisi olla mahdollista havaita seisovaakin valoa, joka olisi lähtöisin valonnopeudeölla loittonevasta kohteesta. Tuollaista valoa kun saisi huusholliin, niin sähkövaloista voisi varmaan luopua kokonaan.
Tuosta vosi vetää johtopäätöksen että aamuaurinko, jolloin tarkkailija lähestyy aurinkoa maan pyörimisnopeudella on sinisempää ja lyhytaaltoisemopaa, kuin ilta-aurinko, jolloin tarkkailija vastaavasti loittonee maan pyörimisnopeudella auringosta. Päiväntasaajalla ilmiö luonnollisesti voimakkaampi, kuin täällä lähellä napaa.
Valonlähteen liike ei vaikuta siitä lähtevän valon nopeuteen.
Miten sitten selität punasiirtymän?
Reseptorien sammuminen sinistää valon.
Seisovan valon pitää syntyä seisontapaikassa.
Ehkä tuollaisia seisovia valoja onkin!?
Niitä on vaan vaikea havaita.
Tuohan on aivan totta. Valo toki lähtee kappaleesta aina kaikissa oloissa vakionopeudella. Mutta kysymys olikin siitä, että jos valoa säteilevä kappale etääntyy tarkkailijasta, niin onko valon nopeus tällöin hidastunut kappaleen loittonemisnopeudella tarkkailijan horisontissa? Tästähän on kysymys tähtitieteellisessä punasiirtymäilmiössä, vai kuinka?
Sano toi vihreille ja selitä huumepössyille mitä tarkoittaa nutation- ja precession-liike.
Ei. Nuo ei ole synonyymejä elokapinaliikkeelle, missä pössyää tukevasti ilmakehässä.
Maan kiertoradalla Auringon ympärysmitalla on 938 miljoonaa kilometriä, ja sitä pidetään keskimäärin 150 000 000 km: n päässä siitä. Nopeus, jolla matkustamme, on 107,280 km / h.
Astronominen yksikkö AU on 149 597 871km eli...ääähhh....
Meinasin kertoa koko litanian kunnes tajusin kopioida wikipediasta:
"Astronominen yksikkö eli tähtitieteellinen yksikkö (lyhenne au, aiemmin AU, engl. Astronomical Unit) on alkuperäisen määritelmän mukaan Maan keskietäisyys Auringosta, joka on noin 149,6 miljoonaa kilometriä. Maapallo kiertää siis Aurinkoa keskimäärin yhden astronomisen yksikön etäisyydellä. Astronominen yksikkö on paikallaan pysyvän Auringon ja Maan, joka kulkee lähes pyöreää ellipsimäistä kiertorataa pitkin, välisen etäisyyden aritmeettinen keskiarvo lievän etäisyyden vaihtelun vuoksi, kun janan alkupiste on Maan keskipisteessä ja janan loppupiste Auringon keskipisteessä. Etäisyys Maan pinnalta Auringon pinnalle ei siis ole astronomista yksikköä vastaava vaan lyhyempi etäisyys. Astronominen yksikkö vastaa 4,84 · 10−6 parsekia tai 1,581 · 10−5 valovuotta tai noin 215 Auringon sädettä. Auringon säde on noin 0,005 astronomista yksikköä.[1]"
Valon aallonpituudella ei tietääkseni ole mitään tekemistä sen nopeuden kanssa.
Miksi valo kulkee vedessä hitaammin ja varsinkin kuin tyhjiössä? Fotonillahan ei ole massaa.
Wanha kansa sanoi: "Aamuruska, päivä paska"
Näin on. Valo on yhtä nopea kaikkialla. Valon nopeuteen pääsemiseen massa muuttuu äärettömäksi.
t: Seniori Einstein
Punasiirtymä johtuu taivaankappeleiden (tähtien, galaksien) painovoiman avaruuden kaarevuuden vaikutuksesta.
t: Stephen Hawking jr.
Valo on ilman muuta yhtä nopea kaikkialla. Ei sitä ole tässä kukaan kyseenalaistanut.
Mutta kysymyshän oli tästä: Nopeuskin lienee aina suhteellista riippuen valolähteen ja havainnoitsijan keskinäisestä nopeudesta toistensa suhteen. Tästä kai seuraa se, että valo voi kulkea hyvinkin hitaasti, jos se on lähtenyt liikkeelle kappaleesta, joka loitonee hyvin nopeasti. Vai olenko jotenkin väärässä?
Saattaa johtua siitäkin, mutta tähtitieteessä punasiirtymällä arvioidaan yleensä kaukaisten kohteiden loittonemisnopeutta maahan nähden.
t: Matti Maalta Vaan
Valon nopeus ja sen suhteellinen luonne on kokemusten mukaan vaikea ymmärtää korkeakoulutasollakin, mutta oheinen Nasan video selkeyttää erinomaisesti valon nopeuden luonnetta ja sen suhteellista riippuvuutta kulloisestakin tarkasteluvinkkelistä. https://www.youtube.com/watch?v=QUlCJ0ksEvo
Eli periaatteessa, kun onnistut saamaan lähes valonnopeudella poistuvasta valonlähteestä hyvin hitaasti liikkuvat valoaallot talteen peräkamariisi, niin niillä voisi parhaassa tapauksessa pärjätä vaikkapa seuraavaan kevääseen. Sinänsä valo on hyvin pysyvää ja se sammuu (=muuttuu lämmöksi) vasta osuessaan kiinteisiin valoa läpäisemättömiin esteisiin.
Taidanpa ottaa toisen kossun!
No, tuo oli kyllä silmät avaava video. Useimmat varmaan osaavat jo tuosta päätellä, että tänne saapuvan valon nopeus riippuu lähinnä siitä, millä nopeudella säteilevä kappale etääntyy tai lähestyy meitä. Näin ainakin peruskoulun oppimäärällä arvellen.
t: Matti Maalta Vaan
Höpön höpön
Erityisen suhteellisuusteorian perustana on se ajatus, että valon nopeus on aina sama riippumatta valonlähteen tai valoa havainnoivan nopeudesta. Tästä sitten seuraa kaikki muu eli ajan hidastuminen nopeuksien vuoksi ja se, ettei ole olemassa yksikäsitteistä hetkeä "nyt" kahdelle eri paikassa sijaitsevalle tarkkailijalle.
Fysiikkapalstalla aiheesta keskustellaan tämän tästä.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/16899911/paikallinen-ylivalonnopeus
Kyllä kai sillä on paljonkin tekemistä valon nopeuden kanssa silloin, kun puhataan tähtitieteilijöiden punasiirtymästä. Mutta siinä lienet oikeassa, että esimerkiksi liikennevaloista lähtevät valon säteet etenevät ilmassa likimain samalla nopeudella valon väristä ja siis aallon pituudesta riippumatta.
Onkohan tuo suhteellisuusteoria valon nopeuden osalta testattu kunnolla koskaan?
Täytyy kyllä sanoa, että en oikein jaksa uskoa noitten kaavojen kaikkivoipaisuuteen tässä kohtaa. Voin toki olla väärässäkin.
Mutta hyvä linkki, kiitos siitä!
Ettet nyt sekoita dopplerin lakiin jossa ambulanssin hälyytysääni kuulostaa tiheämmältä lähestyessä ja taaemmalta ohi mentyään. Äänen nopeushan ilmassa merenpinnan tasolla on 1 mach.
Avaruudessa ei kukaan kuule ääntäsi kun ei ole ilmaa tai muutakaan kaasukehää.
Ilta rusko aamu paska
Taidanpa sekoittaa, sillä juuri siitä punasiirtymässä on kysymys.. https://fi.wikipedia.org/wiki/Punasiirtymä
Vankka data on nykyisin korvattu lainarahalla ja oleskelukulttuurilla.
Persuhumoristi voisi ottaa koronarokotteen ja näin vähentää lainarahan tarvetta.
En nyt taida olla persu ja luulen, että sinä lienet varsin jäävi minua arvioimaan..
Moni on piilopersu.
Moni on niin piilopersu, että ei tiedä sitä itsekään.
Alienien polttoaineverotusta voisi korottaa.
Osui ja upposi. Persutrolli tunnistettu ja tuhottu.
Talvea ei enää olekaan luvassa.
Etkö osaa itse googlettaa?
vankkaa dataa? Älä naurata!
Kun toisella pallonpuoliskolla on talvi niin toisella pallonpuoliskolla on kesä.
Mistään etäisyydestä aurinkoon ei ole kyse vaan maapallon kallistuskulmasta.
Toinen puoli on enemmän varjon puolella talvella. Huomaahan sen valaistuksestakin.
Ilmankos mä meinaan kallistua aina aurinkoa kohti pienessä laitamyötäisessä
Kylläpä se ottaa koville kun peruskoulussa opettava jää eläkkeelle.
Nythän on kevät ja hetken päästä on kesä ja silloin maa on lähellä aurinkoa. Mieti sitä.
Lopeta jo tuo . . . Peruskoulun ala-asteella jo opitaan, että maan rata on hieman epäkesko. Sen vuoksi olemme joulun tienoilla lähimpänä aurinkoa ja juhannuksena kauimpana.
Aurinkoa lähimpänä eli perihelissä olemme karkausvuosista riippuen noin tammikuun toisen ja neljännen päivän välimaastossa.
Voitteko kuvitella, että kun nostin 120kg rautaa tangossa metrin korkeuteen niin samalla maapallo painui jalkojeni alla?
Luulen, että tosi harvat tämän palstan lukijoista ymmärtävät, kuinka se voisi olla mahdollista.
Tuokin on hyvä osoitus suomalaisesta velkarahalla pönkitetystä oleskeluyhteiskunnasta. Ihmisiltä puuttuu peruskoulutason teoreettinen tuntemus oikeastaan kaikkeen. Se tuntuu useimmille riittävän, kun rahaa saa seinästä ja yökerhot ovat taas auki. Surullista, sillä tällainen yhteiskunta on vääjäämättä tuhon tiellä.
Luulis et koronatuet ainakin loppuu pian kesken ja kaikki kommunisti laitokset kaatuu.
Jos nostit sekunnissa, omaat 1.6 hevosvoimaa.
Aivan oikein. Hetken ihmisestäkin irtoaa melkoisia tehoja, mutta vaikkapa 10 minuutin rupeamalla 0,3 hevosvoimaa on jo kova tulos.
Minä en huomannut mitään.
"Tuokin on . . . "
Juuri noin. VALITETTAVASTI !
Mitä jo hyppää paikallaan ilmaan . Liikkuuko?
Jos hyppää liikkuvassa ajoneuvossa? Hississä?
Liikkuuko, niin mikä? Mutta jos tarkoitit maapalloa, niin kyllä se teoreettisesti tarkasteltuna painuu, jos hyppäät jossakin kulkuneuvossa. Tosin se nousee takaisin, kun laskeudut takaisin sille pinnalle, josta juuri hyppäsit. Kliffaa?
Miten maa voi olla Australian kesässä lähempänä aurinkoa? 🤧
Voit kokeilla ihan ite. Käännä lärvi aurinkoa kohti ja sitten auringosta poispäin. Kumpi tuntuu lämpöisemmältä?
>>Miten Maa voi olla talvella lähimpänä Aurinkoa?>>
Kysy enkeleiltä. Ne liihoittelevat taivaalla ja siirtelevät aurinkoa, kuuta ja tähtiä.
Valo on tosiaankin nopea. Ainakin kun on kyse ajoneuvokaupoista, joissa on perävalotakuu voimassa.
Onhan aloitus kekseliäs provo? Onhan?
Ehdin jo pelätä, että se kuvastaisi palstapersujen tiedon tasoa!
On sinulla rassulla pelot!
Oletko itse vähän vajaa älykkyydeltäsi?
Riippuu ihan siitä, mihin vertaa, ystävä hyvä!
Säteet tulevat viistosti ilmakehän läpi, niin hohto himmenee. Kai se on sitä.
Koska ei ole mitään ilmastonmuutosta niin ei ole ilmakehääkään. Eli säteet tulevat vain pääsi sisältä.
Meillä kesän ja talven lämpötilaero jonkin verran tasoittuu siitä, että Aurinko talvella on lähempänä maata kuin kesällä. Eteläisellä pallonpuoliskolla juuri toisin päin eli siellä ero voimistuu, joka osaltaan tekee Tulimaasta ja Antarktiksesta ilmastoltaan niin ikäviä alueita.
On tehtävä välittömiä ilmastotoimia!
Maapalloa on vedettävä raketeilla kauemmaksi auringosta!
- Elokapina
Vastaava suunnitelma on tehty jo Kuulle.
https://www.youtube.com/watch?v=bZIgda01k6o
Jos tuo tilanne aloittajaa häiritsee, niin auttaisikohan häntä jos hän muuttaisi asumaan päiväntasaajan eteläpuolelle.
Mistäs valo saa nopeutensa? Sehän lähtee enemmän kuin tykin suusta, 300 000 km/s muistaakseni. Jos sytytät taskulamppuun valon, on se saman tien niin kaukana kuin silmä' siintää. Mikä valon saa liikkeelle?
Jeesus?
Miksi esim. auto ei sinkoa hirvittävää vauhtia taaksepäin kun sen ajovalot sytytetään? Onko koko maailmanjärjestyksen selitys, voiman ja vastavoiman lakeineen, suurta kusetusta?
Valo on aaltoliikettä ja mikä siinä sitten aaltoilee? Vastaus on, että elektromagneettinen kenttä aaltoilee ja fotonit ovat tässä kenttä esiintyviä poikkeamia perustilaan.
Miksi aallon nopeus on sitten vakio? Koska tyhjiön permeabiliteetti ja permittiivisyys lienevät vakioita, joten Maxwellin kenttäyhtälöiden suora seuraus on se, että valonnopeuskin on vakio.
Näkyvä valo syntyy pääosin siitä, että atomien elektronit siirtyvät virittyneestä tilasta perustilaan ja näin sähkömagneettinen kenttä muuttuu kyseisen värähtelijän toimesta ja seuraa sähkömagneettinen aalto (eli valoaalto jos aallon aallonpituudet ovat oikeanlaiset)
niinno, onko valolla massa vai vaan massan luonne? Muistaakseni joskus väitettiin että esim auringon valo taipuu (jotenkin kaartuu?) maan vetovoimakentässä ikään kuin valolla olisi massa??
Kyllä se auto singahtaa taaksepäin mutta voima on sen verran mitätön verrattuna vaikkapa tien kitkaan ettei sitä havaitse mitenkään.
Miten voisit arvioida. No tämä on helppoa, arvioi kuinka paljon valoenergiaa on yhdessä kuutiometrin tilavuudessa (J/m^3) tämä on sama kuin (Nm/m^3 eli N/m^2 eli Pa) ja näin voit selvittää kuinka suurella paineella valo työntää autoa taaksepäin ja voiman saat kun arvioit lähteneen valonsädekimpun pinta-alaa.
Vanha populistinen kysymys, että voisiko joskus jollain vehkeellä tai kepulikonstilla ylittää valon nopeuden. Jo yhden miljardin valovuoden pituisella matkalla valon nopeus on suorastaan käyttökelvottoman hidas.
On takapuoli ja etupuoli pyörivässä maassa .
Taas"Vankkaa dataa" kyselee.
Kyselyikäinen huomionkipeä tapaus. Joka palstalla on omansa.