YLEssä on hyvä kolumni tänään siitä, miten kotimaisten kielten taito alkaa rapistua, kun koulussakaan niitä ei tarvitse enää suorittaa mitenkään erityisesti, jotta kielitaitoa voisi edes jotenkin kontrolloida. Englannin ylivalta näkyy mm. siinä, että ruokalistat ovat englanniksi, ja kaiken voi loppujen lopuksi hoitaa nykyään kätevästi 'tankeroenglannilla'. Tämä johtaa siihen, että kohta ei viitsitä opiskella muitakaan kieliä.
https://yle.fi/uutiset/3-12219140
https://yle.fi/uutiset/3-12219140
Vastaukset 39
Vanhimmat
Moni pakkoruotsia vimmaisesti vastustava on kielikielteinen yleisestikin. Ei heille tule mieleen, että pakkoruotsin tilalla pitää lukea muuta kieltä. Venäjä ja ranska eivät ole helppoja kenellekään. Kiinasta puhumattakaan. Yritetään päästä mahdollisimman helpolla, pelkkää enkkua osaten. Kohta enkku valtaa niin suuren alan että kotimaiset kielet on oikeasti vaarassa kadota.
Kohta?
Se on jo vallannut!
"Yksi syy tähän on, paitsi korona, myös se, että kouluista poistettiin pakkoruotsi, sanoi hotellinpitäjä. Kuulitte oikein. Pakkoruotsi. Mistä siis oli kysymys?"
Ei ole poistettu!
Lukiolaisten sitä ei ole pakko kirjoittaa, opiskelu ei ole loppunut tai muuttunut valinnaiseksi.
Totta, edelleen ruotsia opiskellaan. Mutta YO:ssa sitä ei tarvitse suorittaa.
Moni ei tiedä sitäkään, että Ahvenamaallakin voi edelleen opiskella suomea, se on vain vapaaehtoinen aine.
Vapaaehtoisuus valitettavasti usein tarkoittaa, että kielitaito heikkenee.
Kieliä osattiin Suomessa ennen paremmin, koska vaatimustaso oli kohdillaan.
Ahvenanmaalaiset teki sen mikä pitäisi tehdä mantereellakin, he valitsivat laajemman kielitaidon.
Ei+siinä+ole+mitään+"laajaa",+että+pakotetaan+englanti+1.+kieleksi.+Päinvastoin,+tämä+juuri+kaventaa+kielivarantoa.
Heillä on tarpeellisen englannin lisäksi mahdollisuus valita jokin itseään kiinnostava kieli.
Mantereella on vapaaehtoinen ja tarpeellinen englanti ja suurimmalle osalle tarpeeton pakkoruotsi.
Eikö muka manner-Suomessa ole mahdollisuus valita eri kieliä? Luin itse aikoinaan 80-luvulla neljää vierasta kieltä. Nyt kieliä voi valita vielä enemmän.
Kolmen vieraan kielen opiskelu on suurimalle osalle liikaa.
Siksi pakkoruotsi vie sen henkilökohtaiseen tarpeeseen tulevan hyödyllisen kielen paikan.
Englannistahan ei haluta luopua, kuten nähdään Ahvenanmaaltakin.
Ennen+luettiin+enemmän+kieliä+ja+valitettiin+vähemmän:+1980-90-luvuilla+yläkoululaisista+peräti+43%+luki+kolmea+vierasta+kieltä.
Nyt on nyt.
Kasari, ysäri on mennyt eikä palaa.
Pakollinen ruotsi ei ollut silloinkaan tarpeellinen.
"Heillä on tarpeellisen englannin lisäksi mahdollisuus valita jokin itseään kiinnostava kieli."
Minun lapsellani on neljä vierasta kieltä. Kaikki neljä hän on valinnut itse, omasta vapaasta tahdostaan. Hän on myös voinut valita kielten järjestyksen itse. Paljon enempää valintaa ei voi kuvitella.
Svenskspråkiga på fastlandet har pakkosuomi hela skoltiden ,ingen tid för andra nödvändiga språk.
Hyvä juttu ja näyttää sen, että kielitaidolla on merkitystä ihan kaikille!
Korkeammin koulutetut ovat selkeästi kielten osaamisen kannalla, myös ruotsin.
Näin on, on tullut tutkimuksissa esille (mm. Taloustutkimus, 2013).
Tilanne on päässyt huonoksi pikkuhiljaa, englannin valta on lähes viheliäistä.
Englanti on vaivihkaa pesiytynyt sinne, minne se ei kuulu. Eli korvaamaan kotimaisia kieliä ja niiden ilmaisuja.
Englanti on 'hienoa' ja suomi junttimaista, ja kumma sekakieli saa tilaa myös, esim. brändääminen jne.
Englanti tuskin on hienoa muiden kuin niiden mielestä, jotka eivät ole sitä koulussa lukeneet. Meille 70-80-luvuilla koulunsa käyneillekin englanti on tuttuakin tutumpi kieli, jota kaikki ikäpolvessani osaavat.
Englannin palvonta omien kielten kustannuksella on jotenkin junttimaista.
Det stämmer faktiskt.
Men man tror sånt är finare på något märkiligt sätt.
Outo käsitys tosiaan. Englanti kun on tavanomainen ja jotenkin siksi tylsä.
Meille jotka kävimme koulumme 90-luvulla englanti oli tärkeä kieli, sillä aukesi koko maailma. Teille jotka kävitte koulunne 70-80 luvulla se maailma päättyi Tukholmaan, jossa käytiin moikkaamassa sukulaisia.
Me taas aloitimme matkailumme Thaimaasta, Brasiliasta, Australiasta, Vietnamista tai vaikkapa Kuubasta. Missään näistä ei pärjännyt ruotsilla 😂
1970-80-luvulla maailma ei päättynyt Tukholmaan, vaan siitä se oikeastaan alkoi. Tukholmasta eteenpäin nimittäin maailma oli paljon kansainvälisempi. 70-80-luvulla käytiin interaililla, mentiin Jenkkeihin vaihtoon, käytiin kielikursseilla Ranskassa ja Englannissa, mentiin au paireiksi Italiaan ja Espanjaan... Vaikkei ehkä menty Vietnamiin, niin oltiin aidosti kansainvälisiä ilman nettiä ja keinotekoisia yhteyksiä. Kontaktit ihmisiin olivat aitoja ja eri kieliä puhuttiin aina kun mahdollista.
'Me taas aloitimme matkailumme Thaimaasta, Brasiliasta, Australiasta, Vietnamista tai vaikkapa Kuubasta.'
Taidat puhua nyt turistimatkoista. Ei ole kovinkaan paljon ihmeellisempää loppujen lopuksi matkustaa Espanjaan tai Kuubaan turistina.
Sen sijaan vaihtarina olo kummassa tahansa maassa on varsin ainutlaatuista.
Riippuu vähän mitä tarkoitat turistimatkoilla. Oma ikäluokkani ei matkustele millään aurinkomatkoilla missä nähdään lähinnä hotelleja.
Vaihtarina olo onkin hienoa ja tunnen useita ihmisiä jotka ovat olleet vaihtarina esimerkiksi Japanissa, Koreassa ja Meksikossa. Lähialueet eivät nykyopiskelijoita juuri kiinnosta vaikka helpompia paikkoja olisivatkin. 😂
Eli Thaimaassa ja Kuubassa ei oteta aurinkoa eikä olla rannalla - heh!
Esim. Espanja on paljon muutakin kuin "aurinkorannikko", iso mielenkiintoinen maa, jossa yksi ystäväni oli 80-luvulla vuoden sisäoppilaitoksessa.
Aurinkomatkoilla viittasin lähinnä valmismatkoihin.
Espanja on tosiaan aika paljon enemmän. Se ei myöskään ole pelkästään Kanaria tai Mallorca. 😂
Gran Canarialla on suurkaupunki Las Palmas ja Mallorcalla puolesta Palman kaupunki. Kumpikaan paikka ei ole pelkkiä hotelleja ja rantaa.
Näiden lisäksi on Bilbao, Madrid ja vaikkapa Sevilla. Niissä näkee sitä Espanjaa missä espanjalaiset elävät.
Las Palmas on kyllä ihan omia suosikki kaupunkeja maailmassa, ei se tosin Roomalle pärjää. 😂
Kotimaisia? Ei meillä ole kuin murteita suomen kielessä.
Kotimaisia on murteetkin, ihan varmasti.
Suomi is kuut, englis päät.
Lisää kotimaisten kieltenopetusta pitää saada kouluihin, myös eri murteita voisi tutkia ja opettaa.
Hyvä idea!
Kielitaidon rapautumisen syynä on myös se, ettei omaa kieltämme enää kehitetä. Annetaan laiskasti enkkuversioiden korvata uusia sanoja tieteenkin alalla, jopa yliopiston rehtorinkin hyväksyessä ettei kielellämme edes kaikkia kursseja voi opetella koska ei ole kehitelty oman maamme sanoja kehityksen myötä.
Myös digitalisaatio on syynä huonoon kielitaitoon. Enää ei lueta samoin kuin ennen, kirjasta pidempiä juttuja. (Lyhyet uutisotsikot ja lyhennelmät tarinoista ovat tätä päivää.) Oikeastaan huomasin kännyköitten tultua kuinka kirjoitustaitokin alkoi huonontua tekstareitten myötä ja lyhennelmät ovat vain siitä yleistyneet/ kehittyneet nettiaikana.
Mielestäni on ikävää kun firmatkin haluavat antaa kansainvälisen vaikutelman ulkolaisilla nimillään. Ei siitä edes arvaa minkä alan henkilöitä oikein ovat.
Jos kielitaidon antaa heiketä, se vaikuttaa ajattelua huonontavasti eli vanhempien kannattaa ottaa satukirjat esiin. Siitä se lähtee.
Tämä on aivan totta ja rapauttaa sekä kotimaisia kieliä että eri vieraiden kielten taitoamme.