4.4. 1936 väitteli Kekkonen tohtoriksi. Väitöstilaisuus kesti poikkeuksellisen pitkään, peräti 5 tuntia.
Kustoksena oli professori Kyösti Haataja ja opponenttina hallinto-oikeuden professori Tapio Tarjanne.
Kustoksena oli professori Kyösti Haataja ja opponenttina hallinto-oikeuden professori Tapio Tarjanne.
Vastaukset 55
Vanhimmat
Kekkonen oli väitöstilaisuudessa kovasti täynnä itseään ja saikin kehut mm toimittaja Urho Kittilältä mm perinpohjaisista tiedoistaan , huolella kootusta väitöskirjastaan ja hyvistä puhelahjoistaan.
Tilaisuuden pituus voi viitata siihen, että vastaväittäjällä oli paljon huomautettavaa virheiden ja epäselvyyksien vuoksi. Minkähän arvosanan Kekkonen sai väitöskirjastaan?
Taas väärää tulkintaa Kapi. Vastavättäkä oli perusteellinen.
Jaa että taas on päivän uusiSOTILAS, nyt ilman nimimerkkiä, ja huomenna sit ehkä persuSOTILAS.
Kekkonen oli kiirehtinyt väitöskirjaansa 1936 syksyn kunnallisvaaleja silmällä pitäen. Hänen päävastustajansa oli IKL, jonka jäsen Bruno Salmiala oli Kekkosen päävastustaja. Asemassaan lainopillisen tiedekunnan professorina Salmiala yritti estää Kekkosen väitöskirjan hyväksymisen koska hänellä oli käsittääksen veto-oikeus.
Kepuuuuuuu!.
Olen muuten ihan mielenkiinnosta tutustunut väitöskirjoihin. Lasse Lehtisellä on aika kehno tekele.
Millä tavalla?
IKL "höykytti" Keskustaa juuri syksyn vaaleja silmällä pitäen. Se oli aika epätietoinen kannatuksestaan ja kalasteli maanviljelijöiden ääniä.
Miksi se olisi kehno tieteellisenä tutkimuksena? Ainakin se hyväksyttiin väitöskirjana.
Lehtisen tekele hyväksyttiin Oulun yliopistossa kun se ensin oli hylätty mm. Turussa.
Siihen aikaan yliopistot saivat rahoituksen pohjaksi pisteytystä sen mukaan, miten paljon niillä oli näitä akateemisia tutkintoja suoritettuna. Oulussa tieteellinen kynnys oli matalampi kun rahaa piti saada. Lehtinen osasi käyttää tätä kepuyliopistojen (kepuhan aikanaan sai maaseutuyliopistot Suomeen) asemaa hyväkseen. Lehtisen väitös on tökerö mielipidekirja, mutta meni siis Oulussa läpi.
Aisa on tollo.
11.4. 1936 Matkusti UKK junalla Viipuriin ja piti siellä puheen: "Maalaisliitto ja ulkomailta tuodut diktatuuriopit". Tarkoitti kai ensisijaisesti Kokoomusta, mutta puhe sopi myös sossuihin.
Kekkosen esityksestä puoluekokous päätti vastustaen IKL:ttä ja antoi eväät liikkeen lakkauttamiseen.
Kekkonen meni kesän 1936 vaalissa läpi 3534 äänellä. Silloin ei media luonut mielikuvia nykyiseen malliin vaan äänet oli kerättävä ahkeralla puhumistyöllä.
Kekkosen ohella Artturi Leinonen valittiin Maalaisliiton kansanedustajaksi. Molemmat vahvoja vaikuttajia.
Kekkonen piti ennen vaaleja 54 puhetilaisuutta, matkaa teki 3700 km.
Artturi Leinonen oli Lapuan liikkeen perustajäsen.
Lapuan liike oli Maalaisliiton ikioma terrorijärjestö, joka syyllistyi vapaudenriistoihin, muilutuksiin, pahoinpitelyihin myös kuolemaan johtaneisiin, yksityisen ja julkisen omaisuuden tuhoamiseen ja sotkemiseen, murhapolttoihin ja kyydityksiin mm. maan rajalle ja tietysti murhiin, olihan se maalaisliittolaisten terrorijärjestö!
Viimeistään Suomen ensimmäisen presidentin K. J. Ståhlberg ja hänen vaimonsa Gretan kyyditys itärajalle ja uhkailu avasi jopa osa maalaisliittolaisia silmiä käsittämään mitä tämä terrorijärjestö teki ja mikä oli sen päämäärä, se oli kaataa hallitus ja kumota Valtiosääntö, ja koko demokraattinen järjestelmä ja luoda Saksan, Italian ja Espanjan kaltainen oikeistolainen diktatuuri.
Käsittelikö kekkosen väitöskirja Haminan vallien tapahtumia?.
Kekkonen oli kahta päätä pitempi kuin yksikään aikalainen.
Tarkoitat varmaan ylä-ja alapäätä? Perse oli pitkä ja nuppi oli epämuotoisen pitkä myös.
Ei käsitellyt
Olin juuri kirjoittamassa tästä torpparilahtari Rupla-Urho Kekkosesta.
Mikään Suomen laki ei voinut antaa lupaa tällaisiin murhiin.
Miten Kekkosen väitöskirja kertoo Kajaanin sissien suorittamista murhista sotatoimialueen ulkopuolella. Kajaanin sissit murhasivat ihan huvin vuoksi. Eräs pieni piika pelastui murhaamiselta kun emäntä huomasi ja huusi: "Älkää minun piikaani tappako!"
Valtionhoitaja (Presidentin) P. E. Svinhufvud 1918 viimeisenä päivänä hyväksymä Armahduslaki on törkeydessään vailla vertaa .
Niin, nämä rosmium-kommentit ovat törkeydessään vailla vertaa.
Astui muuten Kapi voimaan 7.12. 1918!
Tiettävästi "luutnantti" Veikko Sippola murhasi ja murhautti vielä enemmän sotavankeja ja siviileitä kuin rupla-urho.
Kerro hengenheimolaistesi toiminnasta. Miksi he kääntyivät laillista Suomen hallitusta vastaan ruplarahoitetun armeijan tuella? Haaveiletko edelleen leniniläisestä vallankumouksesta Suomessa?
Koivisto ampui ryssiä,Kekkonen omia,ja useimmiten selkään..
Väitöskirjan arvioinnissa mielestäni tärkein peruste on tutkimuksen kontribuutio. Se tarkoittaa sitä, että väittelijän pitäisi tuoda jotain uutta tieteenalan paradigmaan. Luonnontieteissä tämä sisältyy luontevasti koko tieteenhaaraan ja niin myös paljossa historian tutkimuksessa ja yhteiskunnallisessa tutkimuksessa. Oikeustieteessä asia on ollut hankalampi. Väitöskirjat olivat ennen vanhaan perinteisesti lainopillisia eli sisälsivät tutkimuskohteen systematisointia ja tulkintaa. Se oli siis suhteellisen käytännönläheistä ja saattoi antaa lainopillisia tulkintasuosituksia. Näiden kontribuutioarvo oli suhteellisen vähäinen. Oikeustieteessä oikeusteoreettiset ja oikeussosiologiset tutkimukset ovat jo paljon lähempänä normitiedettä. Kekkosen väitöskirjaa pitänee arvostella nimenomaan perinteisenä oikeustieteellisenä tutkimuksena, joka edellyttää pikkunäppäryyttä, mutta joka ei ole maailmoja syleilevää kontribuutioarvoltaan.
En ole Kekkosen väitöskirjaan tutustunut, enkä tiedä syytä, miksi pitäisi tutustua. Kekkonen henkilönäkään ei minua kiinnosta, vaikka lapsuudessani Kekkonen ja presedentti olivat synonyymejä. Olin kuitenkin vielä ala-asteella, kun Kekkosen kausi vaihtui Koiviston kauteen.
Mielipidepankin kommentit eri tieteenalojen väitöskirjoista tuntuivat kuitenkin varsin viisailta.
Kekkosen väitöskirja taisi olla samaa tasoa kuin persu Huhtasaaren.
Lehtisellä oli "huippuväitöslirja", ihan "faitteritasoa".
Kekkosen väitöskirja lienee ollut maalaisliitto-kepulaista puhtaaksi pesemistä, lepikon torpan pesuaineilla.
Käsitteli kunnallisvaaleja.
Niin käsitteli ja tarkemmin sanottuna kunnallista vaalioikeutta eli oli hallinto-oikeuden ja ehkä osaltaan valtiosääntöoikeuden piiriin kuulunut väitöskirja. Vähän tylsähköltä kuulostava aihe.
Paljon mielenkiintoisempi olisi ollut se, mitä Kekkonen ennen sitä suunnitteli eli väitöskirjaa Etsivästä keskuspoliisista, missä hän työskenteli. Hän sai valitettavasti potkut poliisista ja väitöskirjaa ei siten ollut mahdollista tehdä niin kuin Kekkonen varmaan toivoi eli pääsemällä käsiksi oman työnantajansa arkistoihin. Erottamisen syynä oli se, että Kekkonen oli ehdottanut julkisesti Etsivän keskuspoliisin lakkauttamista ja toiminnan siirtämistä rikospoliisiin.
En usko sitä, että sinä tai kukaan muukaan kepulainen Älypelin järjenjättiläinen on Lasse Lehtinen lukenut, saati ymmärtänyt.
Te Älypelin veteraanit, mitä piditte Paavo Väyrysen väitöskirjasta?
Te Pankkomajurin johdolla kehuitte sitä, vaikka ette olleet sitä lukenut. Luin Väyrysen Lisenssityön. Aloita siitä, niin näet kuinka satumaisen tyhmä hän on ja aivan käsittämättömiin haavekuviin Paavo Väyrynen maalimansa perusti.
Muistelkaa miten kehuitte Paavo Väyrysen ylivertaista osaamista.
Kuinka suuresti rakastat Otto-
Ville Kuidusta edelleen? Pidät varmaankin Kekkosta syyllisenä siihen, että rakkautesi kohde joutui lähtemään paratiisiin.
Kekkonen oli vuonna 1918 vaatimaton ryhmänjohtaja. Hän ei suurestikaan vaikuttanut vapaussodan lopputulokseen. Silti pidät häntä sotasyyllisenä. Mutta ajattelusi onkin punakaartilaista.
Valaise meille, mitä tapahtui Mommilassa marraskuussa 1917. Aatetovereitasi oli siellä rauhan töissä.
Harmittaako, että aatetoveriesi voima loppui kesken keväällä 1918. Ei heillä ollut riittävästi voimaa myöskään vuosina 1939 - 1944. Sekin harmittaa sinua helvetisti.
Aiotko mennä Yön Sudeksi Putinin paratiisiin? Suosittelen menemään. Siellä olisit omiesi joukossa.
Vuoden 1937 presidentinvaaleissa Kekkonen pitkään harkittuaan alkoi tukemaan Maalaisliiton kalliota.
Vaali oli hyvin jännittävä. Ensimmäisellä kierroksella Svinhufvud jäi yhden äänen päähän valinnasta.
Toisella kierroksella sossut halusivat estää hinnalla millä hyvänsä Svinhufvudin valinnan ja äänestivät Kekkosta. Kallio valittiin 177 äänellä.
Svihufvudin tukijoihin kuului eversti Paavo Talvela, joka sanoi jo silloin, että Kekkosesta tulee Maalaisliiton huippupoliitikko.
Talvela oli oikeassa.
Ei ole valtakunnan johdossa ensimmäistäkään lähelle Kekkosta yltävää toimijaa.
Kekkosen kaltaista maanpetturia ei kai ole ennen ollut.
Kekonen toimi ns. Rauhanoppositiosta vihollisen, Neuvostoliiton hyväksi.
Ei ole Niinistö tohtori, tavallinen töllänä vain.
Mistä oppiarvo " töllänä " kertoo. saako sen kepun tai kokkareiden puoluekoulusta?.
Kertoo älyllisestä keskinkertaisuudesta. Tulee syntymästä.
Ei ole tohtori eikä tarvitsekaan olla. Tohtorin arvo ei liity millään tavalla presidentin virkaan. Tohtorin tutkinto on akateeminen tutkinto, joka kertoo asianomaisen kyvystä harjoittaa tieteellistä tutkimustyötä. Presidentin virassa ei tarvitse harjoittaa tieteellistä tutkimustyötä eikä merkittävästi edes hyödyntää tieteellisen tutkimustyön tuloksia.
Akateemisesta tutkinnosta omalla alallaan voi olla ehkä eniten valtionvarainministerin toimessa. Tässä tapauksessa siis kansantaloustieteen tuntemisesta olisi suurta etua. Oikeusminiterin piti aiemmin olla juristi ja tämä on ollut minusta ymmärrettävä edellytys. Oikeusministerin tiedonammennus ei ole luonteeltaan akateemista, vaan aihealueen tuntemusta. Jurikaan opetus ja oppiminen ei vaadi erityisiä akateemisia valmiuksia vaan on enemmän käytännönläheistä samoin kuin vaikkapa lääkäriksi kouluttautuminen. Varsinaisesti akateemisia aloja ovat luonnontieteet ja käyttäytymistieteet.
Oikeustieteessä teoreettinen ja empiirinen tutkimus ei ole keskiössä vaan enimmäkseen se on lainopillista eli käytännön läheistä. Siis vain oikeusteoreettinen, oikeusfilosofinen ja yhteiskuntatieteiden tapainen empiirinen tutkimus ja väitöskirjat näillä aloilla ovat selkeästi akateemista kykyä edellyttäviä opinnäytteitä. Lääketieteessä väitöskirjan tasovaatimukset ovat huomattavasti vaatimattomat ja tohtorin tutkinto on lääkäreillä yleinen.
Viisaus tarkoittaa kykyä tehdä päätös kokonaisvaltaisesti.
Niin tuleva tohtori harjoitti tointaan jo varhain. Haminan valleilla teki jopa kuulanukutuksia.
Nooh yleensähän paskatutkinnot annetaan sinunlaisille jotta pysyisitte poissa ihmisten ilmoilta.
Tollo-Osmiumin hengentuotteet ylös.
Tohtori se oli Idi Aminkin, antoi hallitukselleen piiskaa paljaille pyllyille. Mestatut ruumiit luovutettiin omaisille jäsenet ja sukuelimet neulottuna eri paikkoihin. Oppiarvot ei kerro sydämen hyvyydestä, Lahjoitetut arvot sitä vähempi.
Millä tavalla lausumasi liittyy Osmiumiin?
Meinaatkos Kapi että Kekkonen sai arvon lahjaksi? HO HOO, HO HOO!
Ei varmaan saanut. Häntä hiillostettiin oikein kunnolla väitöstikaisuudessa.