Yliopistojen käytäntö ottaa todistuksen perusteella oppilaita sisään näkyy heikkona kielten osaamisena lukiosta valmistujilla. Koska lyhyistä kielistä ei saa pisteitä, niitä ei lueta ja kielen opinnot aloitetaan vasta alkeista yliopistolla. Oppilaalle ei ehdi kertyä yliopisto-opintojen aikana riittävää kielitaitoa.
Monilla aloilla tarvitaan kieliä, joskus jo opiskeluvaiheessa. Artikkelissa tuodaan esiin mm. historian ala, joissa ruotsista ja venäjästä on hyötyä. Teologian opinnoissa opiskellaan puolestaan muinaisia kieliä, ja jos kielipohja on entuudestaan heikko, se vaikeuttaa näistä suoriutumista. Kielet kun tukevat toinen toisiaan.
Tilanne on suorastaan hälyttävä kertoo YLE tänään.
https://yle.fi/uutiset/3-12286979
Monilla aloilla tarvitaan kieliä, joskus jo opiskeluvaiheessa. Artikkelissa tuodaan esiin mm. historian ala, joissa ruotsista ja venäjästä on hyötyä. Teologian opinnoissa opiskellaan puolestaan muinaisia kieliä, ja jos kielipohja on entuudestaan heikko, se vaikeuttaa näistä suoriutumista. Kielet kun tukevat toinen toisiaan.
Tilanne on suorastaan hälyttävä kertoo YLE tänään.
https://yle.fi/uutiset/3-12286979
Vastaukset 19
Vanhimmat
Pieni korjaus tähän: Lyhyistäkin kielistä voi saada pisteitä, mutta ei entiseen malliin.
Matemaatikan numero ennustaa eniten menestystä opinnoissa. Ruotsin osaaminen ennustaa kiintiöpaikkaa. Kumpaan kannattaa panostaa? 😂
Ihminen tarvitsee monenlaisia taitoja nykyään. Monet alat ovat hyvin kansainvälisiä ja insinöörit edustavat maailmalla. Pelkkä matikan taito ei riitä.
Kielitaito on tärkeää mutta se ei ennusta menestystä opinnoissa mitenkään. Tietenkin aloilla missä kielitaidosta on hyötyä on aivan perusteltua myös hakea kielitaidolla. Matematiikkaa on vaikeampaa oppia kuin kieliä, joten on aivan perusteltua että vaikkapa insinööriksi ei pääse pelkästään osaamalla kieliä. 😂
Sanoisin, että että ei ole olemassa alaa, jossa kielitaidosta EI olisi hyötyä. Kielitaitoa kannattaa siksi hankkia.
Kielitaidosta on tietenkin hyötyä mutta insinöörillä joka osaa kieliä mutta ei alaansa ei tee juuri mitään. Insinööriksi ei voi tulla sillä että omaa pätevyyden tulkiksi ja toisin päin.
Olen itse asunut ulkomailla ja opiskellutkin siellä. Vaikken oppinut koulussa kovinkaan hyvin maan kieltä etukäteen, oli kieliopinnoista silti suuri hyöty minulle. Se loi hyvän pohjan oppia kieltä. Jos tällaista pohjaa ei luoda ajoissa, moni jättää myös lähtemättä ulkomaille.
Todistusvalinta on tuore juttu. Kielten osaamisen merkitys keskimääräiselle suomalaiselle on vähentynyt paljon pidemmällä aikävälillä. Sen voi hyväksyä tai olla hyväksymättä. Aloittaja tuskin hyväksyy muitakaan muutoksia ja yleensäkään asioita, jotka ovat ristiriidassa pysyvästi jämähtäneen maailmankuvansa kanssa. Ei silti epäillä, etteikö hän ole hyvin menestynyt elämässään...
Tämän palstan kieliaktiivit eivät ole hyväksyneet yhtäkään edistyksellistä muutosta, jota kielenopetuksen on tullut viime vuosina: varhaistus ja monipuolisempi valinta.
Kieliaktivi on jämähtänyt jankkaamaan 70-luvun pakkoenglannista - nyt on kuitenkin vuosi 2022, eli pakkoenglantia on luettu jo 50 vuotta. Onneksi sentään jo monissa kouluissa voi aloittaa vaikkapa ranskalla tai venäjällä ja oppia näin useampaa kieltä.
Onneksi on kuntia, jotka ovat edistyksellisiä, esimerkkeinä Tampere ja Lahti, jotka tarjoavat laajasti eri kieliä A1 kieleksi.
Kun somessa vingut, että varallisuusveron poisto oli huono asia, niin eivätkö päättäjät voi muka tehdä perusopetusta koskevia huonoja päätöksiä. Koetko olevasi menestynyt elämässäsi noin loistavalla logiikallasi. Kysy myös muilta kuin äidiltäsi.
Ja sitten on sellaistakin edistystä, että toisen kotimaisen kielen pakollisuus poistettiin. Näin tehtiin Ahvenanmaalla maakunnan kielivarannon monipuolistamiseksi.
Aika+kaukaa+haettua+verrata+Ahvenanmaata+manner-Suomeen.+A-maa+on+yksikielinen+erillisalue,+joka+on+kielellisesti+lähempänä+Ruotsia+kuin+Suomea.+Siellä+suomi+on+selkeästi+vieras+kieli,+ja+kieli,+jota+ei+käytetä+liike-elämässä+eikä+julkisella+puolella.
Ahvenanmaa on osa Suomea. Maakunnassa on voimassa Suomen perustuslaki ml. pykälä suomen ja ruotsin kansalliskieliasemasta. Myös Ahvenanmaan itsehallintolain nojalla suomenkielinen on oikeutettu saamaan palvelua äidinkielellään omassa asiassaan aivan vastaavalla tavalla kuin ruotsinkielisellä on sama oikeus äidinkieleensä Manner-Suomessa. Tuo siis aivan suora valhe, ettei Ahvenanmaan julkisella puolella käytetä suomen kieltä. Jos tämä ei ole sinusta relevanttia kielipoliittisessa keskustelussa, niin omapa on ongelmasi, joita sinulla ilmeisesti on riittämiin.
Ahvenanmaa on yksikielinen itsehallintoalue.
Otetaanpa ote siitä itsehallintolaista:
"37 §
Oikeus käyttää suomen kieltä
Suomen kansalaisella on omassa asiassaan oikeus käyttää maakunnassa toimivassa tuomioistuimessa ja muussa valtion viranomaisessa suomen kieltä."
Lähde: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1991/19911144#L6P37
Mikä on ymmärrettävää, koska itsehallintolaki ei voi olla ristiriidassa perustuslain kanssa, ja jos sellainen virhe kuitenkin pääsisi tapahtumaan, niin arvaapa vain kumpaa lakia sovellettaisiin.
Arvaa mitä, Ahvenanmaalla on voimassa myös Suomen rikoslaki.
Kun on noin tyhmä, niin tajuaako sitä itse vai tarvitsetko äitisi, jonka luona sinä varhaiseläkeläinen asut, kertoa totuus. Toisaalta olet saanut puolet perimästäsi äidiltäsi, joten ehkä hänkään ei tajua.
Jos+eri+koulutukset+eivät+ota+erilailla+huomioon+soveltuvampia+aineita,+niin+se+tulee+korjata,+ja+ei+sen+pidä+olla+kiinni+yhdestä+lyhyestä,+jos+niitä+on+lukenut+kaksi.
Taktikointi ei johda mihinkään hyvään, kuten aloitus kertoo.
Kielten osaamisen statusta tulisi nostaa.