Tällä palstalla hehkutetaan sitä, kuinka hienoa on, että suomen kieli sekoittuu englantiin ja saadaan sekakielisiä termejä kieleen, kuten "pentulive". Ruotsin kieli on kuulemma tässä yhtälössä ihan mennyttä maailmaa.
Totuus on kuitenkin jotakin aivan muuta. Yli puolet suomen kielen lainasanoista on peräisin ruotsin kielestä. Kun vähän osaa eri kieliä, niin on helppo havaita lainoja itsekin. Paljon lainoja on tullut myös venäjästä ja saamesta. Monet sanat ovat kuitenkin saaneet niin suomenkielisen äänneasun, että lainausta ei helposti havaitse, jos ei ole perehtynyt tarkemmin asiaan. Osa lainasanoistamme on lisäksi erittäin vanhaa perua ja ovat lainautuneet jo muinaisista germaanisista kielistä.
Totuus on kuitenkin jotakin aivan muuta. Yli puolet suomen kielen lainasanoista on peräisin ruotsin kielestä. Kun vähän osaa eri kieliä, niin on helppo havaita lainoja itsekin. Paljon lainoja on tullut myös venäjästä ja saamesta. Monet sanat ovat kuitenkin saaneet niin suomenkielisen äänneasun, että lainausta ei helposti havaitse, jos ei ole perehtynyt tarkemmin asiaan. Osa lainasanoistamme on lisäksi erittäin vanhaa perua ja ovat lainautuneet jo muinaisista germaanisista kielistä.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Fennomaanisten mielestä on eksoottista kun suomesta on tulossa sekakieli.
Tosin aika moni näistä ruotsin lainasanoista on ruotsiin lainattuja sanoja 😂
On ruotsissakin jokunen suomesta lainattu sana, kuten vaikkapa poika. Pitääkö kaikkien ruotsalaisten nyt opetella suomea? 😂
Ruotsin kieli (Ruotissa) on toki lainannut sanoja muista kielistä. Mutta usein nämäkin sanat ovat lainautuneet meille Ruotsin kautta, eivät alkuperämaastaan.
Alkusuomeen on tullut paljon lainoja germaaneilta.
"Ruotsista ovat tulleet esimerkiksi sanat apina, housut ja hattu"
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Suomen_kielen_lainasanat
Apina - ape, hattu - hat...
On kyllä hienoa että ennen sanat lainattiin ruotsista ja englanti ei vielä vaikuttanut suomeen 😂
Totta, varhaisessa Suomessa on ollut hyvin monenlaisia kansoja ja eri kieliä on puhuttu. Esim. ÄITI-sana on tällainen laina.
Se että suomesta löytyy germaaninen laina ei suinkaan tarkoit että germaanit ovat asuneet Suomessa. Laina on niin vanha että on melko vaikea sanoa missä kohtaa karttaa se on osaksi suomea tullut. Virossa ja muissa sukulaiskielissä on edelleen käytössä suomen alkuperäinen äiti sana, eli ema.
Lainasanat eivät esim. 2000 vuotta sitten kulkeutuneet samalla tavalla kauppiaiden ym. matkassa kuin modernina aikana, eli kyllä sanojen omaksuminen osaksi kieltä on edellyttänyt, että puhujat ovat olleet täällä muutenkin kuin pelkällä läpikulkumatkalla. Suomessa on ts. ollut muitakin asukkaita kuin nk. suomalaisia ja saamelaisia.
2000 vuodessa ihmiset eivät ole liikkuneet minnekkään? 😂
Liikkuminen ei tarkoittanut 2000 vuotta sitten samaa kuin v. 2022 - nykyään voit lentää maapallon toiselle puolelle muutamassa tunnissa. 2000 vuotta sitten ei kävellen ohitettu Suomenniemeä muutamien kymmenien päivien kestävällä ohikulkumatkalla, vaan saatettiin jäädä paikalle vuosikausiksi.
Aivan ja juuri siksi on melko vaikea sanoa missä kohti matkaa suomalaiset ovat ottaneet sanan äiti käyttöön. Se ei välttämättä ole tapahtunut edes nykyisen Suomen alueella. Germaaneja on kumminkin asunut ihan Krimillä saakka. 😂
Muinaisgermaanit odottivat meitä suomalaisia jo valmiina täällä:
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006630627.html
Hieman puuttelinen teoria. Se ei ota huomioon että saamelaiset ovat suomalais-ugrilaisia ja heitä pidetään vanhimpana väestönä. Lisäksi keski ja pohjois-Ruotsi on ollut suomalais-ugrilaisten asuttama. Vanhimmat luulöydöt Gotlannissa ovat läheisempiä nykysuomalaisille kuin saamelaisille tai skandeille. Voi tietenkin olla että täällä on ollut joskus germaneja ennen ruotsalaisten tulo mutta ovat kyllä kadonneet kuin pieru Saharaan. 😂
Suomi on varmasti ollut aika mielenkiintoinen maa noihin aikoihin. Varmasti myös sellainen, että sitä on vaikea nykyihmisen kuvitella.
Suomalaiset vähättelevät omaa kieltään, suomea, se näkyy lähes kaikkialla. Muut kielet ovat 'hienoja'.
Valitettavaa tällainen. Oman kielen vähättely johtaa myös siihen, että oman kielen ilmaisuja ei käytetä vaikka voitaisiin, ja otetaan englanninkielinen termi turhaan käyttöön.