Nato-jäsenyyttä pohdittaessa on aloitettava siitä, onko Venäjä potentiaalinen sotilaallinen uhka Suomelle.
Ehdottomasti on. Venäjällä on valmius hyökätä naapurimaihinsa edistääkseen omia tavoitteitaan, mitä ne sitten ovatkin, kirjoittaa perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Halla-aho.
– Suojaako liittoutumattomuus Suomea Venäjän uhalta? Tähän ei ole yksiselitteistä vastausta. Liittoutumattomuus ei ole suojannut Georgiaa, Ukrainaa eikä Moldovaa, joissa kaikissa on venäläisiä joukkoja, Jussi Halla-aho muistuttaa Facebookissa.
Halla-aho toteaa, että edelliseen liittyy kiinteästi kysymys siitä, onko Venäjän toiminta ainoastaan reaktiota siihen, mitä muut tekevät, vai onko Venäjä aktiivinen toimija, joka määrittelee itse omat intressinsä ja tavoitteensa muiden tekemisistä riippumatta.
– Tähänkään ei ole yksiselitteistä vastausta. Itse pidän todennäköisenä, että Venäjällä on omat geostrategiset aikeensa ja suunnitelmansa, jotka eivät riipu siitä, mitä me teemme tai olemme tekemättä.
– Hermostuuko Venäjä, jos Suomi hakee Nato-jäsenyyttä? Ehdottomasti, mutta oleellinen kysymys on, kokeeko Venäjä Naton uhkaksi omalle turvallisuudelleen vai esteeksi omien suunnitelmiensa toteuttamiselle. Uskon, että jälkimmäinen on oikea vastaus, Halla-aho toteaa.
Jäsenyys muodostaa vahvan pelotteen
Puolustaisiko Nato Suomea, jos Suomi jäsenenä joutuisi Venäjän hyökkäyksen kohteeksi?
– Tähän ei löydy empiiristä vastausta, koska yksikään Nato-maa ei ole joutunut Venäjän hyökkäyksen kohteeksi. Kysymys onkin väärä.
– Oikea kysymys on, muodostaako Nato-jäsenyys niin vahvan pelotteen, että Venäjä ei lähde kokeilemaan. Vastaus on mitä ilmeisimmin ”kyllä”. Baltia himottaa ja ärsyttää Venäjää vähintään yhtä paljon kuin Ukraina, mutta siellä ei ole ollut toimintaa, Halla-aho kirjoittaa.
Voiko Venäjän uhalta suojautua muutoin kuin liittymällä Natoon?
– Kyllä voi – armenialaisella tai valkovenäläisellä järjestelyllä. Tunnustamalla Venäjän hegemonian ja mukautumalla siihen. Antamalla Venäjälle ilman sotaa sen, mitä Venäjä nyt hakee sodalla Ukrainassa.
– Kysymys kuuluu, haluammeko elää sellaista elämää. Tämä on oikeastaan arvovalinta, eikä kysymykseen ole yhtä ja oikeaa vastausta.
Riskit pienempiä kuin vaihtoehto
Sisältyykö hakemuksen jättämisen ja jäseneksi pääsemisen väliseen aikaan riskejä? Halla-aho vastaa kyllä.
– Venäjä voi helposti järjestää erilaisia konflikteja pelotellakseen suomalaiset perääntymään tai painostaakseen Naton nykyiset jäsenmaat olemaan hyväksymättä Suomea jäseneksi.
– Edellinen ei poista kaikkien muiden vaihtoehtojen riskejä. ”Nato-option” jatkaminen on nähdäkseni vielä vaarallisempaa. Se antaa Venäjälle motiivin vaikuttaa Suomeen mutta ei luo pelotetta, joka pidättelisi Venäjää vaikuttamisyrityksiltä, Halla-aho kirjoittaa.
Halla-ahon mielestä samoista tosiasioista voi perustellusti tehdä keskenään päinvastaisia johtopäätöksiä.
– Uskon, että useimmilla Nato-jäsenyyttä vastustavilla motiivit ovat vilpittömiä ja isänmaallisia. Samalla kuitenkin uskon, että he ovat väärässä.
– Oma johtopäätökseni on, että Suomen on syytä hakea Naton jäsenyyttä. Siihen liittyvät riskit ovat mielestäni pienempiä kuin muiden vaihtoehtojen riskit, Halla-aho painottaa.
https://www.suomenuutiset.fi/halla-aho-suomen-on-syyta-hakea-naton-jasenyytta/
Ehdottomasti on. Venäjällä on valmius hyökätä naapurimaihinsa edistääkseen omia tavoitteitaan, mitä ne sitten ovatkin, kirjoittaa perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Halla-aho.
– Suojaako liittoutumattomuus Suomea Venäjän uhalta? Tähän ei ole yksiselitteistä vastausta. Liittoutumattomuus ei ole suojannut Georgiaa, Ukrainaa eikä Moldovaa, joissa kaikissa on venäläisiä joukkoja, Jussi Halla-aho muistuttaa Facebookissa.
Halla-aho toteaa, että edelliseen liittyy kiinteästi kysymys siitä, onko Venäjän toiminta ainoastaan reaktiota siihen, mitä muut tekevät, vai onko Venäjä aktiivinen toimija, joka määrittelee itse omat intressinsä ja tavoitteensa muiden tekemisistä riippumatta.
– Tähänkään ei ole yksiselitteistä vastausta. Itse pidän todennäköisenä, että Venäjällä on omat geostrategiset aikeensa ja suunnitelmansa, jotka eivät riipu siitä, mitä me teemme tai olemme tekemättä.
– Hermostuuko Venäjä, jos Suomi hakee Nato-jäsenyyttä? Ehdottomasti, mutta oleellinen kysymys on, kokeeko Venäjä Naton uhkaksi omalle turvallisuudelleen vai esteeksi omien suunnitelmiensa toteuttamiselle. Uskon, että jälkimmäinen on oikea vastaus, Halla-aho toteaa.
Jäsenyys muodostaa vahvan pelotteen
Puolustaisiko Nato Suomea, jos Suomi jäsenenä joutuisi Venäjän hyökkäyksen kohteeksi?
– Tähän ei löydy empiiristä vastausta, koska yksikään Nato-maa ei ole joutunut Venäjän hyökkäyksen kohteeksi. Kysymys onkin väärä.
– Oikea kysymys on, muodostaako Nato-jäsenyys niin vahvan pelotteen, että Venäjä ei lähde kokeilemaan. Vastaus on mitä ilmeisimmin ”kyllä”. Baltia himottaa ja ärsyttää Venäjää vähintään yhtä paljon kuin Ukraina, mutta siellä ei ole ollut toimintaa, Halla-aho kirjoittaa.
Voiko Venäjän uhalta suojautua muutoin kuin liittymällä Natoon?
– Kyllä voi – armenialaisella tai valkovenäläisellä järjestelyllä. Tunnustamalla Venäjän hegemonian ja mukautumalla siihen. Antamalla Venäjälle ilman sotaa sen, mitä Venäjä nyt hakee sodalla Ukrainassa.
– Kysymys kuuluu, haluammeko elää sellaista elämää. Tämä on oikeastaan arvovalinta, eikä kysymykseen ole yhtä ja oikeaa vastausta.
Riskit pienempiä kuin vaihtoehto
Sisältyykö hakemuksen jättämisen ja jäseneksi pääsemisen väliseen aikaan riskejä? Halla-aho vastaa kyllä.
– Venäjä voi helposti järjestää erilaisia konflikteja pelotellakseen suomalaiset perääntymään tai painostaakseen Naton nykyiset jäsenmaat olemaan hyväksymättä Suomea jäseneksi.
– Edellinen ei poista kaikkien muiden vaihtoehtojen riskejä. ”Nato-option” jatkaminen on nähdäkseni vielä vaarallisempaa. Se antaa Venäjälle motiivin vaikuttaa Suomeen mutta ei luo pelotetta, joka pidättelisi Venäjää vaikuttamisyrityksiltä, Halla-aho kirjoittaa.
Halla-ahon mielestä samoista tosiasioista voi perustellusti tehdä keskenään päinvastaisia johtopäätöksiä.
– Uskon, että useimmilla Nato-jäsenyyttä vastustavilla motiivit ovat vilpittömiä ja isänmaallisia. Samalla kuitenkin uskon, että he ovat väärässä.
– Oma johtopäätökseni on, että Suomen on syytä hakea Naton jäsenyyttä. Siihen liittyvät riskit ovat mielestäni pienempiä kuin muiden vaihtoehtojen riskit, Halla-aho painottaa.
https://www.suomenuutiset.fi/halla-aho-suomen-on-syyta-hakea-naton-jasenyytta/
Vastaukset 21
Vanhimmat
Hyvä Jussi!
Jussi Halla-ahon puhe Suomen eduskunnassa 23.2.2022.
YouTube: Jussi Halla-ahon presidenttitason puhe Venäjän ja Ukrainan tilanteesta.
Kannattaa katsoa.
Kiitos. Ei lisättävää. On tullut NATO:n aika.
Suomi Naton jäseneksi, Putiniin ei voi luottaa.
Suomi ehdottomasti Puolustusliitto Natoon
Kolme neljästä arvioi Naton parantavan turvallisuutta
https://www.verkkouutiset.fi/kolme-neljasta-arvioi-naton-parantavan-suomen-turvallisuutta/
Jussi on täysin oikeassa
Mikään valtio ei voi olla liittoutumaton, paitsi tyhjänpäiväisissä puheissa. On pakko valita puolensa, tai joku tekee sen puolestamme.
Ensiksi, en ole Jussin puolueen äänestäjä, mutta Jussin perustelut olivat tuossa asiassa eräät parhaat, ja vakuuttavimmat. Selvästi oli miettinyt ja puntaroinut Nato-jäsenyyttä .
Mutta herää kysymys miksi juuri Ukraina sai JHa:n sekoamaan noin? Jossain aanailtiin että, JHa opiskellessaan olisi veljeillyt Ukrainan äärioikeisto tahojen kanssa jopa suorastaan paikallisten uusnatsien ja todellinen agenda liittyisi niihin. Ukrainan Zelenskyllä on jokin sukulsisuus suhde Georg Sorosiin mitenköhän se vaikuttaa taustalla?
Jussi Halla-aho on NATOyhteensopiva että liittyköön hän siihen ettei Suomen tarvi.
Jussia ei kannata enää käyttää tietäjänä. Se on sivari ja jätti führerin hommatkin.
Jussi on täysin oikeassa
"Suojaako liittoutumattomuus Suomea Venäjän uhalta? Tähän ei ole yksiselitteistä vastausta."
Ei suojaa. Puolueettomuus ei ole ollut sotia estävä tekijä, eikä Suomella ole Venäjän sotilaallista voimaa vastaavaa uskottavaa omaa puolustusta.
"Sisältyykö hakemuksen jättämisen ja jäseneksi pääsemisen väliseen aikaan riskejä? Halla-aho vastaa kyllä."
Putin on aina ollut viisi askelta tapahtumien edellä ja sammuttanut ennakolta kaikki mahdolliset ongelmapesäkkeet. Nyt Putin ei tee häirintää Suomen kohdalla kun Suomi on käytännössä jättänyt hakemuksen kuukausi sitten.
Euroopan F-35-käyttäjämaiden ilmavoimien komentajat tapasivat tällä viikolla Leeuwardenin tukikohdassa Alankomaissa. Suomi osallistui tapaamiseen ensimmäistä kertaa. Suomea edusti Ilmavoimien esikuntapäällikkö prikaatikenraali Juha-Pekka Keränen.
Samalla jutellaan muistakin jutuista eli Suomi NATOOn.
Jussi tyrmäsi r......n vinkujat pystyyn
Jussi on täysin oikeassa nopeasti puolustusliittoon
Jussilta fiksu ja hieno puhe
Jussi puhuu asiaa
"Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista, seurauksista ja Suomeen kohdistuvista velvollisuuksista liikkuu paljon hajanaista ja osin virheellistä tietoa. Tässä artikkelissa tarkastellaan yleisimpiä Nato-jäsenyyteen liittyviä, Suomen velvollisuuksia koskevia epäselvyyksiä ja väärinkäsityksiä. Kokosimme lopuksi yhteen myös jäsenyyden merkittävimmät hyödyt Suomelle. "
https://www.suomenuutiset.fi/suomen-uutiset-selvitti-mita-velvollisuuksia-nato-jasenyydesta-todella-seuraisi-suomelle-ja-mita-suomi-hyotyisi/