Kelan työttömyysetuuksista jopa 48 % menee vieraskielisille

Mitä työministeri Haatainen tehnyt asian eteen ? Annan vastauksenkin -ei mitään.
Odottaa vain sosialismin nousevaa kuuta, jota ei edes ole.

– Asiantuntija: "Hurjasti yliedustettuina"
Työttömyystukea saavien vieraskielisten määrä kasvaa vuosi vuodelta.
Kelan etuisuuksia pääkaupunkiseudulla saavista yhä useampi on nykyään vieraskielinen.

Tammi-elokuussa esimerkiksi Kelan vantaalaisille ja espoolaisille myöntämästä työttömyystuesta jo peräti 48 prosenttia meni hakijoille, jotka puhuvat äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea.

Helsingissä vastaava luku on reilut 37 prosenttia.
Perustoimeentulotuen euroista Vantaalla ja Espoossa hieman yli 37 prosenttia myönnettiin vieraskielisille, Helsingissä vajaat 32 prosenttia.

Vieraskielisten osuus on kasvanut vuosi vuodelta.
Koko maassa työttömyyskorvausten ja toimeentulotuen saajista vieraskielisiä on keskimäärin vain joka viides.

Vieraskielisten mittava osuus tuensaajien joukossa on tuttua arkea Espoon sosiaalitoimen johdolle.
– Tämä kehitys ei ole mitenkään yllättävä, mutta se kertoo siitä, että vieraskieliset eivät ole kotoutuneet Espooseen toivotulla tavalla.

Kun ajatellaan, että kaikista espoolaisista hieman alle viidennes on vieraskielisiä, on heidän suhteellinen osuutensa todella hurjasti yliedustettuna tukien saajien keskuudessa.
Kehityskulku huolestuttaa, ja ongelmaa on nostettu jo pitkään esille päättäjien suuntaan.

Vantaalla viVantaalla vieraskielisten työttömyystuen saajien osuus on kasvanut vuodesta 2019 lähtien yli neljällä prosenttiyksiköllä ja Espoossa yli kuuden prosenttiyksikön verran. Helsingissä tilanne on sen sijaan pysynyt viime vuosina käytännössä ennallaan.

Avaimet siihen, että tuettavan vieraskielisen väestön osuus kaikista tuensaajista supistuisi, löytyy ennen kaikkea työllisyystoimien avulla.

– Jos suomen kielen taito on hyvä, se ilman muuta edistää työllistymistä ja vähentää esimerkiksi työttömyysturvan tarvettaeraskielisten työttömyystuen saajien osuus on kasvanut vuodesta 2019 lähtien yli neljällä prosenttiyksiköllä ja Espoossa yli kuuden prosenttiyksikön verran. Helsingissä tilanne on sen sijaan pysynyt viime vuosina käytännössä ennallaan.

Avaimet siihen, että tuettavan vieraskielisen väestön osuus kaikista tuensaajista supistuisi, löytyy ennen kaikkea työllisyystoimien avulla.
– Jos suomen kielen taito on hyvä, se ilman muuta edistää työllistymistä ja vähentää esimerkiksi työttömyysturvan tarvetta.
29209
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 29

Vanhimmat

Eduskuntavaalit
Kuka uskaltaa enään asettua ehdolle vihreänliiton ehdokaksi?...

Äänestä

Tärkeää että on merkkivaatteita Kela tuilla.

Äänestä

Fattapersu huolissaan tulovirrastaan?

Äänestä

Sitä se teettää oikeiston hinku käyttää hämärätyövoimaa ja kun projekti on tehty, niin sitten kelan luukulle.
Porvareitten kyltymätön halu teettää työt ilmanverokirjaa, pimeetä touhua.

Äänestä

Luvut osoittavat, että kotouttaminen on hoidettu maassamme falskisti. Suomi pystyy paljon parempaan ja virheistä voi oppia jos tahtoa riittää.

Äänestä
  • Oikeisto haluaa ulkomaista halpatyövoimaa siksi, että tietämättömiä voi vetää kölin alta ja täten nakertaa myös työehtopolitiikan edellytyksiä. En tiedä, ovatko ay-liikkeessä tutkineet, kuinka moni työllistynyt maahanmuuttaja tuntee työehtosopimusjärjestelmämme.

    Äänestä

  • Anonyymi00010 kirjoitti:

    Oikeisto haluaa ulkomaista halpatyövoimaa siksi, että tietämättömiä voi vetää kölin alta ja täten nakertaa myös työehtopolitiikan edellytyksiä. En tiedä, ovatko ay-liikkeessä tutkineet, kuinka moni työllistynyt maahanmuuttaja tuntee työehtosopimusjärjestelmämme.

    Emme tarvitse ulkomaista halpatyövoimaa. Kotouttamisen ensimmäinen askel on tarjota laadukasta Suomenkielen opetusta, toinen askel vähentää valtiovallan asettamia työllistymisesteitä, kolmas askel on koulutuksen tarjoaminen, neljäs askel on pyrkimys vähentää aikuisten ennakkoluuloja suomalaisten keskuudessa muualta tulleita kohtaan, viides askel on pyrkiä integroimaan tänne mahdollisimman monta työhaluista työkykyistä maahantulijaa, myöntää näille perheineen Suomen kansalaisuus ja minimoida heidän lastensa kouluissa kohtaama muukalaisviha. Monikulttuurisuus on rikkaus.

    Äänestä

  • Aragoni kirjoitti:

    Emme tarvitse ulkomaista halpatyövoimaa. Kotouttamisen ensimmäinen askel on tarjota laadukasta Suomenkielen opetusta, toinen askel vähentää valtiovallan asettamia työllistymisesteitä, kolmas askel on koulutuksen tarjoaminen, neljäs askel on pyrkimys vähentää aikuisten ennakkoluuloja suomalaisten keskuudessa muualta tulleita kohtaan, viides askel on pyrkiä integroimaan tänne mahdollisimman monta työhaluista työkykyistä maahantulijaa, myöntää näille perheineen Suomen kansalaisuus ja minimoida heidän lastensa kouluissa kohtaama muukalaisviha. Monikulttuurisuus on rikkaus.

    Enpä paljonhuutelisi monikulttuurisen rikkauden perään.
    Mitä se sitten onkin?

    Eikä tuo kotouttaminenkaan näytä onnistuvan, koska se toinen ja kolmassukupolvi täälläolevista maahanmuuttajista, yllättäen eivät sopeutuikaan suomalaiseen yhteiskuntaan.
    Ruotsissa on juuri tämä ilmiö menossa ja häiriöt lisääntynyt.

    Tämä on sitä faktaa johon Suomen ei kannata kompastua, saati sitten hirttäytyä.

    Äänestä

  • Anonyymi00014 kirjoitti:

    Enpä paljonhuutelisi monikulttuurisen rikkauden perään.
    Mitä se sitten onkin?

    Eikä tuo kotouttaminenkaan näytä onnistuvan, koska se toinen ja kolmassukupolvi täälläolevista maahanmuuttajista, yllättäen eivät sopeutuikaan suomalaiseen yhteiskuntaan.
    Ruotsissa on juuri tämä ilmiö menossa ja häiriöt lisääntynyt.

    Tämä on sitä faktaa johon Suomen ei kannata kompastua, saati sitten hirttäytyä.

    Ruotsi on tehnyt virheitä kotouttamisessa, virheitä, joista me voimme ottaa opiksemme.

    Äänestä

suudet työttömyys lukemat lasketaan suomalaisten työttömien piikkiin,

Äänestä

Pääkaupunkiseutu kuluttaa kohtuuttomasti muuhun maahan verraten. Punavihreys tulee kalliiksi vihersiirtymineen. Mitä on fossiiliton? sitä tuskin käytännössä edes on.
Hake ei riitä, enemmän kasvava turve hylättiin. Turve kasvaa 10 3 hehtaarille vuodessa, puu 5 m3. Vesivoimaakaan ei saanut parantaa, ydinvoima ollut kielletty viherhörhöille. Millä jatketaan on hiili ja öljy pakosta.

Äänestä
  • Muistutetaanpas nyt taas kerran turve(nuija)majuria lätistessään lämpimiä.

    "Koko maan turpeen keskimääräinen kerrostumisnopeus on 0,32 mm vuodessa. Yli kaksi metriä syvissä soissa kerrostumisnopeus on 0,4 mm vuodessa, kun pohjoiset aapa- ja palsa-alueet on poistettu laskelmista."

    https://tupa.gtk.fi/julkaisu/opas/op_052_pages_023_028.pdf

    Kauanko ajattelit jatkaa höpötarinasi kertomista?

    Äänestä

  • Anonyymi00010 kirjoitti:

    Muistutetaanpas nyt taas kerran turve(nuija)majuria lätistessään lämpimiä.

    "Koko maan turpeen keskimääräinen kerrostumisnopeus on 0,32 mm vuodessa. Yli kaksi metriä syvissä soissa kerrostumisnopeus on 0,4 mm vuodessa, kun pohjoiset aapa- ja palsa-alueet on poistettu laskelmista."

    https://tupa.gtk.fi/julkaisu/opas/op_052_pages_023_028.pdf

    Kauanko ajattelit jatkaa höpötarinasi kertomista?

    Älä usko vihreitten taulukoita, ne ideologisesti pielessä.

    Äänestä

  • Anonyymi00010 kirjoitti:

    Muistutetaanpas nyt taas kerran turve(nuija)majuria lätistessään lämpimiä.

    "Koko maan turpeen keskimääräinen kerrostumisnopeus on 0,32 mm vuodessa. Yli kaksi metriä syvissä soissa kerrostumisnopeus on 0,4 mm vuodessa, kun pohjoiset aapa- ja palsa-alueet on poistettu laskelmista."

    https://tupa.gtk.fi/julkaisu/opas/op_052_pages_023_028.pdf

    Kauanko ajattelit jatkaa höpötarinasi kertomista?

    Lisäksi kun muistetaan, että energiakäyttöön soveltuvien soiden osuus on alle 1% , turvetta on kuivatettava ulkona aumoissa ennen kuin se saavuttaa saapumistilakosteutensa tuotantolaitokselle, tuotantolaitoksen on kustannussyistä oltava lähellä turvesuota, turve soveltuu kunnolla ainoasteen seospolttoaineeksi hakkeen kanssa ja turpeen sekapolttoon sopivia käyttökohteita on varsin rajallisesti, on katsottu, että maksimissaan, suurin investoinnein, turpeen käyttö voitaisiin tuplata nykyisestä.

    Ekologisesti olisi viisainta jättää jokseenkin kaikki turvesuot luonnontilaan, lopettaa turpeiden metsityshankkeet ja lisätä soiden ennallistamista. Myös turvemaiden ekologinen lajikirjo on merkittävä. Luonnonvarainen suo sitoo kasvunsa perusteella hiiltä maaperään tuhansiksi vuosiksi, joten luonnonvarainen suo on keskimäärin suurempi hiilinielu kuin puiden nettokasvun tuottama lyhytaikaisempi hiilensidonta.

    Äänestä

  • Anonyymi00010 kirjoitti:

    Älä usko vihreitten taulukoita, ne ideologisesti pielessä.

    Näyttää pikemminkin oma pääsi himmenneen ideologisista syistä.

    Äänestä

Isispreseitä maahanlennättänyt kremlinkepu ei pysty sulkemaan rajaaryssiltä

Äänestä

Paksuin turvekerros, 12,3 m on löydetty Tammelan
ylänkömailta Etelä-Suomesta, jossa pohjaturpeen
ikä on 10 530 kalenterivuotta.
Suurimmat kerrostumisnopeudet ovat 2–3 mm
vuodessa nuorissa rannikkosoissa.
Turpeen vertikaalinen kerrostumisnopeus 39 tur-
vepatsaan eri tasoilta saatujen ajoitustulosten mu-
kaan väheni aikajaksolla 10 000–5 000 cal. BP. Vii-
meksi kuluneiden 5 000 vuoden aikana kerrostu-
misnopeus on voimistunut selvemmin keidassoissa
kuin aapasoissa. Keidassoiden kerrostu-
misnopeuksien voimakas kasvu ei osoita ainoastaan
kehitystä kohti rahkavaltaisempaa kasviyhdyskuntaa
vaan myös muutosta kohti kosteampaa ja viileämpää
ilmastoa. Viimeksi kuluneiden 1 000 vuoden aikana
turpeen kerrostumisnopeus on ollut keidassoissa 0,8
mm vuodessa (2,0 mm vuodessa nuoressa keidas-
suossa) ja aapasoissa 0,5 mm vuodessa.

Lainattu yllä olevasta geoloogeilta.

Äänestä
  • Kyseessä on suojeltu, kohosuo-tyypinen Torronsuo, jonka keskisyvyys on 6 m ja syvimmillään turvekerros on tuon 12,3 m.

    Ei geoloogi vaan geologi.

    Äänestä

  • Anonyymi00013 kirjoitti:

    Kyseessä on suojeltu, kohosuo-tyypinen Torronsuo, jonka keskisyvyys on 6 m ja syvimmillään turvekerros on tuon 12,3 m.

    Ei geoloogi vaan geologi.

    Goeoloogi se on. Näin kansanomaisesti.

    Äänestä

  • Anonyymi00013 kirjoitti:

    Goeoloogi se on. Näin kansanomaisesti.

    Goeoloogi? Niin, yli kolmen promillen kiljupöhnässä.

    Äänestä

  • Anonyymi00013 kirjoitti:

    Goeoloogi? Niin, yli kolmen promillen kiljupöhnässä.

    Ihan oikeasti kansan kielessä.

    Äänestä

Tämä on ihan yleinen trendi kautta Euroopan. Jos vihervasemmiston annetaan jatkaa vallassa kevään vaalien jälkeen niin luku on parin vuoden kuluttua 60-65%

Äänestä

Kelan työttömyysetuuksista jopa 48 % menee vieraskielisille – Asiantuntija: "Hurjasti yliedustettuina"


https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/5363493

23.9.2022

Kelan etuisuuksia pääkaupunkiseudulla saavista yhä useampi on nykyään vieraskielinen.

Tammi-elokuussa esimerkiksi Kelan vantaalaisille ja espoolaisille myöntämästä työttömyystuesta jo peräti 48 prosenttia meni hakijoille, jotka puhuvat äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea.

Helsingissä vastaava luku on reilut 37 prosenttia.

Perustoimeentulotuen euroista Vantaalla ja Espoossa hieman yli 37 prosenttia myönnettiin vieraskielisille, Helsingissä vajaat 32 prosenttia.

Vieraskielisten osuus on kasvanut vuosi vuodelta.

.
.
.

Linkistä loput.

Kepulandiassa kaikki hyvin???

Äänestä

kiittäkää Juha Sipilää

laita googleen= maahanmuutto 2015 suomi ja kts. wikipedia Juha Sipilä maahanmuutto

Äänestä
  • Ei se noin mene, silloin Venäjä kokeili rajoja. 2019 jälkeen kasvua on paljon.
    Kai kansakoulun sait läpäistyä kun et näytä asioista käsittävän, mongkerrat vain sitä omaasi kuin kehitysvammainen.

    Vieraskielisten osuus on kasvanut vuosi vuodelta.
    Vantaalla vieraskielisten työttömyystuen saajien osuus on kasvanut vuodesta 2019 lähtien yli neljällä prosenttiyksiköllä ja Espoossa yli kuuden prosenttiyksikön verran. Helsingissä tilanne on sen sijaan pysynyt viime vuosina käytännössä ennallaan.

    Kelan etuisuuksia pääkaupunkiseudulla saavista yhä useampi on nykyään vieraskielinen.
    Tammi-elokuussa esimerkiksi Kelan vantaalaisille ja espoolaisille myöntämästä työttömyystuesta jo peräti 48 prosenttia meni hakijoille, jotka puhuvat äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea.

    Helsingissä vastaava luku on reilut 37 prosenttia.
    Perustoimeentulotuen euroista Vantaalla ja Espoossa hieman yli 37 prosenttia myönnettiin vieraskielisille, Helsingissä vajaat 32 prosenttia.

    Äänestä

  • Anonyymi00015 kirjoitti:

    Ei se noin mene, silloin Venäjä kokeili rajoja. 2019 jälkeen kasvua on paljon.
    Kai kansakoulun sait läpäistyä kun et näytä asioista käsittävän, mongkerrat vain sitä omaasi kuin kehitysvammainen.

    Vieraskielisten osuus on kasvanut vuosi vuodelta.
    Vantaalla vieraskielisten työttömyystuen saajien osuus on kasvanut vuodesta 2019 lähtien yli neljällä prosenttiyksiköllä ja Espoossa yli kuuden prosenttiyksikön verran. Helsingissä tilanne on sen sijaan pysynyt viime vuosina käytännössä ennallaan.

    Kelan etuisuuksia pääkaupunkiseudulla saavista yhä useampi on nykyään vieraskielinen.
    Tammi-elokuussa esimerkiksi Kelan vantaalaisille ja espoolaisille myöntämästä työttömyystuesta jo peräti 48 prosenttia meni hakijoille, jotka puhuvat äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea.

    Helsingissä vastaava luku on reilut 37 prosenttia.
    Perustoimeentulotuen euroista Vantaalla ja Espoossa hieman yli 37 prosenttia myönnettiin vieraskielisille, Helsingissä vajaat 32 prosenttia.

    Tuolla edellä jotkut kinastelevat "geologi" nimen kirjoitustavasta ja samalla soista.
    Niistä kirjoituksissa olisi paljonkin korjattavaa mutta otan esiin vain yhden näkökulman asiassa.
    Suomessa on soita n. 10 miljoonaa hehtaaria mutta jo 1 %:n suoalalla eli 100.000 hehtaarin alalla olevan turpeen lämpöarvo on nykyisten öljyn hintoihin verratessa
    n. 350 miljardia euroa !!!
    Eikö sillä olisi merkitystä Suomen energiaomavaraisuudelle yhdessä atomi-, vesi- ja tuulivoiman kanssa.
    Arvaan että tätä ei huomioida mitenkään vaan vihertrollit alkaa väittämään että turve saastuttaaaa koko luonnon ja menetetään arvokkaat luontoarvot.
    Nehän ovat tietysti kaikki juuri tuolla 1 %:n alalla ja niillä 99 %:n alalla ei mitään.

    Äänestä

Ottamatta kantaa aiheeseen, mutta miten tää liittyy Suomen Keskustaan?

Äänestä

Miksi tämä avaajapersu ei ole omalla palstallaamn?

Äänestä

Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Persu_ kirjoitti:

Mitä työministeri Haatainen tehnyt asian eteen ? Annan vastauksenkin -ei mitään.
Odottaa vain sosialismin nousevaa kuuta, jota ei edes ole.

– Asiantuntija: "Hurjasti yliedustettuina"
Työttömyystukea saavien vieraskielisten määrä kasvaa vuosi vuodelta.
Kelan etuisuuksia pääkaupunkiseudulla saavista yhä useampi on nykyään vieraskielinen.

Tammi-elokuussa esimerkiksi Kelan vantaalaisille ja espoolaisille myöntämästä työttömyystuesta jo peräti 48 prosenttia meni hakijoille, jotka puhuvat äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea.

Helsingissä vastaava luku on reilut 37 prosenttia.
Perustoimeentulotuen euroista Vantaalla ja Espoossa hieman yli 37 prosenttia myönnettiin vieraskielisille, Helsingissä vajaat 32 prosenttia.

Vieraskielisten osuus on kasvanut vuosi vuodelta.
Koko maassa työttömyyskorvausten ja toimeentulotuen saajista vieraskielisiä on keskimäärin vain joka viides.

Vieraskielisten mittava osuus tuensaajien joukossa on tuttua arkea Espoon sosiaalitoimen johdolle.
– Tämä kehitys ei ole mitenkään yllättävä, mutta se kertoo siitä, että vieraskieliset eivät ole kotoutuneet Espooseen toivotulla tavalla.

Kun ajatellaan, että kaikista espoolaisista hieman alle viidennes on vieraskielisiä, on heidän suhteellinen osuutensa todella hurjasti yliedustettuna tukien saajien keskuudessa.
Kehityskulku huolestuttaa, ja ongelmaa on nostettu jo pitkään esille päättäjien suuntaan.

Vantaalla viVantaalla vieraskielisten työttömyystuen saajien osuus on kasvanut vuodesta 2019 lähtien yli neljällä prosenttiyksiköllä ja Espoossa yli kuuden prosenttiyksikön verran. Helsingissä tilanne on sen sijaan pysynyt viime vuosina käytännössä ennallaan.

Avaimet siihen, että tuettavan vieraskielisen väestön osuus kaikista tuensaajista supistuisi, löytyy ennen kaikkea työllisyystoimien avulla.

– Jos suomen kielen taito on hyvä, se ilman muuta edistää työllistymistä ja vähentää esimerkiksi työttömyysturvan tarvettaeraskielisten työttömyystuen saajien osuus on kasvanut vuodesta 2019 lähtien yli neljällä prosenttiyksiköllä ja Espoossa yli kuuden prosenttiyksikön verran. Helsingissä tilanne on sen sijaan pysynyt viime vuosina käytännössä ennallaan.

Avaimet siihen, että tuettavan vieraskielisen väestön osuus kaikista tuensaajista supistuisi, löytyy ennen kaikkea työllisyystoimien avulla.
– Jos suomen kielen taito on hyvä, se ilman muuta edistää työllistymistä ja vähentää esimerkiksi työttömyysturvan tarvetta.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu