Vastaus:
Urho Kekkonen voitti nuorena vuonna 1924 vauhdittomien hyppyjen kisoissa korkeudella vai 149 cm ja samana vuonna Kalevan kisoissa tuloksella 185 cm.
Kekkonen voitti vauhdittomien hyppyjen kisoissa myös kolmiloikan SM-kultaa.
Urho Kekkonen voitti nuorena vuonna 1924 vauhdittomien hyppyjen kisoissa korkeudella vai 149 cm ja samana vuonna Kalevan kisoissa tuloksella 185 cm.
Kekkonen voitti vauhdittomien hyppyjen kisoissa myös kolmiloikan SM-kultaa.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Urkki ollut sutjakka mies nuorena, kuin oli vanhempankin mm 50-60 vuotiaana kepitti monet vielä nuoremmatkin kunto lajeissa.
Kukaan Suomen tasavallan presidenteistä ei ole voittanut urheilussa kultaa virassa ollessaan.
Mutta kuka suomalainen ministeri on hypännyt vielä Kekkostakin korkeammalle?
Korkeushypyssä ? presidentti.
mm Tapio Rautavaara heitti keihästä, vaikkei presidentti ollutkaan, tunnettu laulu ja filmitaiteilija, aikansa legenda. Kuka tietää Rautavaaran saavutukset urheilussa.
Noh, onhan seiväshyppykin korkeushyppyä. Lukitsen vastauksen A. Hän on Antti Kalliomäki :)))))
Kyllä sen kaikki tiesi, turhaa tulit esille yksinkertaisena.
Jos olenkin yksinkertainen niin sinä olet kaiketi moninkertainen. Yksinkertainen ei mene solmuun mutta moninkertainenpa menee. Lällällää :D
No, sinuun tässä toivoni paninkin enkä näemmä turhaan. Vastaus on oikein, kun kysyttiin kuka on hypännyt korkeimmalla. Antti Kalliomäki hyppäsi parhaimmillaan 566 cm korkeudesta seiväshypyssä. Kalliomäki voitto mm. olympiahopeaa Montrealin kisoissa vuonna 1976. Ministerinä Kalliomäki oli kolmessa eri hallituksessa.
Teillä komukoilla pidetään yhtä.
Pankkomajuri pahoitti mielensä, kun MPP veti kysymyksellään metsätiluksillaan sijaitsevan, kaikille kuntalaisille avoimen kuntoradan omistajaa höplästä :)))
Kaksinkertainen kirjanpito, yksinkertainen pääministeri.
Raha valuu ulkomaille, velka kasvaa. "nyt ei pihistellä" sanoi Länkivääräkin.
Kuka Suomen presidentti on henkilökohtaisesti ammuttanut eniten ihmisiä?
Tietenkin päälahtari on ammuttanut eniten ihmisiä välillisesti "Ammutaan paikalla" -käskyllään.
Sianpää lienee kärkisijoilla...
Sianpää ainakin huolehti hyväksymällään armahduslailla, ettei näitä teloittajia saatu oikeuden eteen suorittamistaan sotarikoksista.
Kekkonen kehui ammuttaneena 9 pääpunikkia 1918 Haminassa.
Toki sianpää jätti käsittelemättä / hylkäsi armonanoksia läjittäin 1918 ja sitten olikin pum pum vuorossa.
Päälahtarista tuli 1944 presidentti. Sitä ennen käytiin sotaa vuosikaudet hänen johdollaan...
Sinun täytyy olla vanha kommunisti, kun noin muistat,
Kaukana kommunistista... mutta toki historia kiinnostaa.
Kommunistt hokee lahtarista, ei kuitenkaan Stalinista.
Ja itse hoet kommunistia sekä Stalinia alvariinsa? Olet sinä melkoinen tollisko!
Pankkomajurilla on ikioma vaihtoehtoinen historiakuva. Siihen ei kuulu historiallisten faktojen tunnustaminen. Persekipuilusi näkyy ja kauas, kun joku mainitseekin sanan lahtari. ja itse hoet punikkia aivan heikkopäisenä.
Villiveikkaus: joku korkeimmanoikeuden presidenteistä 😂🤣😅
Halonen saksihypyllä 223 cm
Halonen oli treenannu saksiasentoa makasiinirotta penan kanssa.
Ja voimaa oli kuin pihdeissä
Jo on taas törkyä, mihinkään tämänlaista paskanheittoa ei kukaan tarvitse.
Ryssä painaa päälle, ja paska lentää, mutta mites, jos tää puuttini hyökkäisi tänne,?
Tulin pistelehtiin !
Samoin minäkin tulin.
Kuka moninkertainen suomalainen ministeri ampui 1944 henkilökohtaisesti pistoolillaan venäläissotilaan, vieläpä lähietäisyydeltä?
Päiviö Hetemäki
Erittäin hyvä kuvaus Talin ja Ihantalan taisteluista ja mm. kapteeni Hetemäestä on Joppe Karhusen kirjassa Kärkimiehet, Otava, 1970.
Tuossa kirjassa on silloisen JP3:n komentajan majuri Hynnisen haastattelu ja hänen kirjoittama omakohtainen taistelukertomus Talin ja Ihantalan taisteluista.
Hän kertoo kuinka kapteeni Hetemäki pelasti hänen henkensä ampuen pistoolillaan venäläissotilaan kun Hynnisen aseesta oli panokset loppuneet ja vihollinen oli yllättäin suoraan hänen edessään.
Tämä kertomus tai tapahtuma on yllättäen jätetty pois Jukka Koiviston kirjoittamasta Päiviö Hetemäen elämänkerrasta, "Päiviö hetemäki. Sovinnontekijä.", vuodelta 2006.
Kirjassa kerrotaan muuten melko tarkkaan hänen vaiheensa sodassa ja 1944 taisteluista Kannaksella.
Päiviö Hetemäki haavoittui Lapin sodassa ja pataljoonankomentajana häntä seurasi myöskin reservin upseeri, joka haavoittui hänkin hetimiten. Taisipa vielä kuolla vammoihinsa myöhemmin.
Kapteeni Hetemäki palveli JR 50:ssä, hän ampui pistoolillaan vihulaisen ja pelasti konepistoolinsa tyhjäksi suolanneen Hynnisen hengen.
Vipataan tuolta ja lisätään Hetemäen osalle, että ainoa reservin upseeri pataljoonan komentajana 1944 kesän taisteluissakin.
http://kemppinen.blogspot.fi/2011/01/sata-suomalaista.html?m=1
Hetemäki, Päiviö, (1913-1980), Suomen paras pataljoonan komentaja, reservin upseerina.
Hetemäki oli ainoa reservin upseeri pataljoonan komentajana.
Hynninen, Jouko Untamo, (1909-1973), Suomen paras pataljoonan komentaja (kadettiupseerina). Kenraalimajuri, Mannerheim-ristin ritari.