Olen upseerin poika, ja itsekin Krh alikessu, mutta kun luen Suomen hehkutusta kuinka “ Suomen varusmieskoulutus on maailman parasta” ja kuinka Suomen sotilas on parempi kuin Ukrainan “ jotka ovat vaan pelänneet juoksuhaudoissa kahdeksan vuotta” niin vertaan sitä poikani asepalvelukseen:
- 2 vuotta ja 8 kuukautta Israelin armeijan taistelijana josta 20 kuukautta koulutuksessa ja 12 kuukautta taistelupalveluksessa Gazan, Libanonin, ja Länsirannan alueilla ja rajoilla. Harjoituksissa poikia pidetään tarkoituksella nälässä, janossa, ja univajeessa jotta tottuisivat toimivaan myös noissa olosuhteissa. Poikaani kohti on ammuttu, tulitettu raketeilla ja kranaatinheittimillä, ja heitetty polttopulloilla ja tiiliskivillä. Kaikki taistelujoukkoja kouluttavat upseerit ovat itse taisteluissa kouliintunoita erikoisjoukkojen upseereita maailman parhaista yksiköistä kuten Sayeret Matkal ja Sayetet 13 (Israeli navy seals). Täällä laskuvarjojoukot eivät edes ole erikoisjoukkoja vaan kaikki jalkaväkiprikaatit saavat saman koulutuksen (paitsi hyppykurssin). Esim. poikani on kyllä “airborne” mutta helikoptereista, ja hyppykurssin sijaan kävi krav maga - kouluttajan kurssin...
Joten, miten Suomen varusmies, joka on intissä 6-12 kuukautta, lähes kaikilla upseereilla on vähemmän taistelukokemusta kuin edes pojallani, ja “asiantuntijat” ovat upreereita joilla kaikki sotiminen on opittu kirjoista ja netistä, on parempikuntoinen, taidokkaampi ja pamempi taistelija kuin esim. Israelilainen taistelija? Kommentteja kiitos.
Muuten, jopa yksi tyttäreistäni on juuri suorittamassa 24 kuukauden palvelusta Israelin ilmavoimissa ja nuorin oil eilen kutsunnoissa, joten kohta olen vähiten inttiä käynyt meidän perheessä.
- 2 vuotta ja 8 kuukautta Israelin armeijan taistelijana josta 20 kuukautta koulutuksessa ja 12 kuukautta taistelupalveluksessa Gazan, Libanonin, ja Länsirannan alueilla ja rajoilla. Harjoituksissa poikia pidetään tarkoituksella nälässä, janossa, ja univajeessa jotta tottuisivat toimivaan myös noissa olosuhteissa. Poikaani kohti on ammuttu, tulitettu raketeilla ja kranaatinheittimillä, ja heitetty polttopulloilla ja tiiliskivillä. Kaikki taistelujoukkoja kouluttavat upseerit ovat itse taisteluissa kouliintunoita erikoisjoukkojen upseereita maailman parhaista yksiköistä kuten Sayeret Matkal ja Sayetet 13 (Israeli navy seals). Täällä laskuvarjojoukot eivät edes ole erikoisjoukkoja vaan kaikki jalkaväkiprikaatit saavat saman koulutuksen (paitsi hyppykurssin). Esim. poikani on kyllä “airborne” mutta helikoptereista, ja hyppykurssin sijaan kävi krav maga - kouluttajan kurssin...
Joten, miten Suomen varusmies, joka on intissä 6-12 kuukautta, lähes kaikilla upseereilla on vähemmän taistelukokemusta kuin edes pojallani, ja “asiantuntijat” ovat upreereita joilla kaikki sotiminen on opittu kirjoista ja netistä, on parempikuntoinen, taidokkaampi ja pamempi taistelija kuin esim. Israelilainen taistelija? Kommentteja kiitos.
Muuten, jopa yksi tyttäreistäni on juuri suorittamassa 24 kuukauden palvelusta Israelin ilmavoimissa ja nuorin oil eilen kutsunnoissa, joten kohta olen vähiten inttiä käynyt meidän perheessä.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Sossen tapa hauskuuttaa ihmisiä on tarinoida loputtomasti keksittyjä satuja. Koskee myös pääministeriä.
Sitä sanotaan omakehuksi!
Ja useimmiten näissä armeijajutuissa se haisee!
No, ei kyllä ole keksittyjä juttuja. Poikani todellakin palveli Nahal - prikaatin 50 pataljoonan kärkikomppaniassa (פלחוד 50). Ja netistä voi sitten etsiä miten nämä Israelin pojat treenaavat. Täällä ei kaikkia asevelvollisia edes luokitella taistelijoiksi kuten Suomessa, vaan ainoastaan ne joilla on kuntoisuusluokka 72 tai enemmän voivat olla panssarijoukoissa, kenttätiedustelussa, ilmatorjunnassa tai tykistössä, ja jalkaväen taistelijoilla ja erikoisjoukoilla kuntoisuusluokka pitää olla 82 tai päälle. Kaikki huoltojoukot, kuskit, kirjurit jne. ovat taistelujoukkoja tukevia. Taistelijoilla on täällä erityinen status, ja ne Israelilaiset nuoret joita joskus kuvataan uimarannalla tai diskossa aseet mukana ovat juuri taistelijoita jotka tulevat myös lomille aseen ja parin täyden lippaan kera. Omalla pojalla ase oli Micro Tavor.
Tyttäreni ei ole taistelujoukoissa, joten hänen ei tarvitse kantaa asetta mukanaan vaikka alokaskoulutuksessa joutuikin opettelemaan ampumaan. Eikä tarkoitukseni ollut morkata Suomen armeijaa, olenhan itsekin vielä reservissä. Halusin vain kiinnittää huomiota siihen ettei ehkä kannattaisi liikaa pullistella, ja kuten jo Tuntemattomassakin sanottiin “sitä vaan että vähempikin into riittäis...”
"Tyttäreni ei ole taistelujoukoissa"
Taistelee solmiakseen kengännauhat?
Harvemmin Suomen armeijassakaan laitetaan ilmavoimien lentokaluston huoltohenkilökuntaa rynkyn kanssa vihollista vastaan rintamalle.
Suomessahan jokainen 50v. reserviläinen joka oli intissä kirjurina, polkupyöräyeknikkona tai huoltojoukoissa varusvarastolla on "taistelija" joten Suomessahan tyttärenikin laskettaisiin taistelijaksi...
Judeilla on muslimi vihollisia ympärillä, kyllä siberia opettaa!!😎
Luin saman jutun ja olen samoilla linjoilla. Pidän varusmiespalvelusta tärkeänä ja pidin siitä itse ja se loi minulle itsevarmuutta ja tahtoa puolustaa omaa maata. Arvokkaana pidin juuri sitä, että me olemme vastuussa Suomen turvallisuudesta ja voimme tehdä asioita. Juurikin tärkeänä pidin sitä, että ymmärsi miten asiat saa toimimaan sukkelasti ja näki ihmisiä ympäri maata kun tavallaan konkretisoitui, että tässä ollaan. Mielusti käyn myös lisäkoulutuksissa.
En kuitenkaan lähtisi todellakaan vertaamaan omaa varusmieskoulutusta samalle linjalle kuin henkilöä, jolla on takana oikeaa taistelu kokemusta vaikka takapenkiltä onkin helppo huomautella kuskia. Kuolema on siinä kuitenkin jatkuvasti läsnä.
Suomessa on vielä paljon tekemistä ollakseen maailman paras:
https://www.is.fi/menaiset/ilmiot/art-2000008514085.html
https://www.is.fi/menaiset/ilmiot/art-2000008518537.html