Moi lukija! Haittaako teidän mielestänne jos on kulttuurieroja suhteessa? Onko poissuljettu vaihtoehto seurustella jonkun kanssa jolla on eri kulttuuritausta kuin teillä tai sinulla? Ei vältämättä tarkoita sitä että ihmiset ovat niin erilaisia vain sen takia, mutta vaikuttaa silti muun muuassa ruoan valintaan jne, varmasti moniin muihinkin asioihin.
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 68
Vanhimmat
Alussa varmaan haittaa, mutta minä ainakin sopeutuisin nopeasti.
Kiva lukea! Siinä on varmasti omat haasteensa varsinkin alussa, mutta jos päästään eteenpäin ehkä syntyy kestävä suhde.
Ei haittaa. Minkä tahansa "vieraan" kulttuurin kanssa voi tulla toimeen paljon helpommin kuin meille tutun äärifeministisen maailmankatsomuksen kanssa :)
-harmiseikirj-
Hienoa, minäkin opin mielelläni enemmän teidän kulttuuristanne. Jos jotain ei toimi niin on mahdollista löytää ratkaisuja siihen.
No niinpä enkä minä usko että toisistaan tykkäävien ihmisten keskinäisessä kannsakäymisessä juurikaan olisi ongelmia ovat sitten mistä vaan. Ongelmat tulee ennemminkin ulkopuolelta, joissakin kulttuureissa kun voi suku olla tärkeä ja määräilemään pyrkivä niin sieltä voi sitten tulla erilaisia vaatimuksia. Pari keskenäänhän varmasti pystyy sopimaan asioista, jos toinen ei vaikkapa syö jotain ruokaa aina voi laittaa jotain muuta ja tehdä kompromisseja, niitä aina voi löytää ja tuollaisia pikkujuttuhan voi olla ihan samasta kulttuuristakin olevien kesken, esim. vegaani/lihansyöjä ja sellaisia pareja on varmasti paljon.
-harmiseikirj-
Miten se äärifeministinen maailmankatsomus voisi muka olla niin tuttua kun ei sitä juuri missään ole tai näy?🙂.
Jokapaikassa riehuu äärifeministit tallomassa kilttejä & kunnollisia suomimiehiä maanrakoon :) Sinä ja muut sun kaltaiset hyödylliset hölmöt tietenkään eivät tajua mitään koko asiasta :D
-harmiseikirj-
Eikä riehu se on vaan sun kaltaisten pelkkää kuvittelua ja harmitusta siitä kun patriarkaalisesta yhteiskunnasta mennään kohti tasa-arvoisempaa sukupuolesta riippumatonta yhteiskuntaa. Sillä ei äärifeminismin kanssa ole mitään tekemistä. Eikä miehiä mitenkään sorreta yhtään sen enempää kuin ennenkään naisia vaan ei sorreta enää aivan yhtä paljon.🙂.
Sinä nyt olet sen verran höryissä koko ajan ettet vaan tajua miten hyväksikäytetty olet. Olet oppinut mallin jossa mielistelemällä voit kokea olevasi hyväksytty ja osa porukkaa mutta jos alkaisit yhtään potkimaan yli aisan valtaa pitävä naispatriarkaatti nujertaisi sut armotta.
-harmiseikirj-
Sä sitten jaksat kuvitella jotain mielistelyjä sä oot sen verrsn surullinen tapsus ettet sä osaa erottas ystävällistä ja hyväntahtoista ja kohteliadta käytöstä jostain mielistelyistä ja se kyllä sun kommenteissa useesti näkyy kun et sä tunnu osaavan muuta kun haukkua ja epätoivoisedti yrittää loukata toisia sitä mä en ymmärrä mitä siitä kuvitteket saavas kun ei se edes onnistu ikinä tai toimi millään tasolla tai sitten sä vaan oot oikeasti isoksi osaksi ilkeä ja henkisedti ruma tyyppi etkä vaan kykene tekemään asialle mitään ja kontrolloimaan käytöstäs.🙂.
Minkä ihmeen naispatriarkaatin eihän sellasta oo olemassa tää on nyt taas niin kuviteltu juttu kun olla ja voi ja muutenkin jos et oo sattunu huomaamaan niin mähän oon väitelly monen naisen kanssa täällä asioista ja ollaan oltu erimieltä kuten trollikan sheenan,x-linerin ja yksisarvisenkin kanssa ainakin eikä mua kukaan oo mitenkään yrittänyt nujertaa eikä siihen kukaan edes pystyis.😄.
Parempi olla rehellisesti ilkeä kuin epärehellisesti mukava :)
-harmiseikirj-
Rehellisyys on aina suositeltavaa mutta ei se että on mukava ja hyväntahtoinen tee epärehelliseksi eikä se että on ilkeä ja vittumainen rehelliseksi.🙂.
Vittuilu on välittämistä, se muuten pitää paikkansa useammin kuin jatkuva hyväntahtoisuus.
-harmiseikirj-
Ilkeämielisessä loukkaamiseen pyrkivä vittuilu ei oo mitään välittämistä nähnytkään hyväntahtoisuus sitä taas on johan se kerrotaan jo itse sanassa.🙂.
Mietipä ihan oikeasti. Jos vaikka joku kaverisi selvästi vahingoittaa itseään omalla toiminnallaan, vaikkapa dokailee päiväkausia putkeen niin onko parempi hyväntahtoisesti hymistä ja hyväksyä vai vittuilla ahkeraan jotta saa sen lopettamaan pelleilynsä?
-harmiseikirj-
Dille voi ihan hyväntahtoisesti ja rehellisesti kertoa kuinka paljon pahaa se näyttää hänelle tekevän ja kertoo että muitakin vaihtoehtoja on ja ettei hänen tarvi olla yksin asian kanssa vaan että oot hänen tukena jos hän kokee että asialle haluaa jotain tehdä. Väkisin ketään ei lopettamaan saa vasn sen halun täytyy lähteä itsestä eikä vittuilu siihem auta yhtään.🙂.
Dille toimii juuri noin ja se pummaa dilleltä lisää ryyppyrahaa, välittävä & vittuileva kaveri vittuilee sen verran että sitä alkaa hävettämään rypemisensä ja se päättää ryhdistäytyä.
-harmiseikirj-
No voin kertoo asianitse kokeneena ja läpi käyneenä ettei se toimi noin vaan se on juuri päin vastoin. Se vittuilu saa vain käyttämään enemmän ja vihaamaan ja hylkäämään sen vittuilijan se ei auta ryhdistäytymään mitenkään se on vaan harha ylimielisillä itseään täynnä olevilla ihmisillä jotka pitävät itseään muita parempina. Tuen ja avun tarjoaminen ja sen kertominen että niitä on tarjolla sitten kun hän ite haluaa tehdä päätöksen että lopettaa on se oikea tapa.🙂.
Minulla on lapsuudenystävätkin pysyneet kun niille aina tarpeen mukaan mukaan v..ut, ei niistä näytä pääsevän eroon vaikka miten v..lee :D
-harmiseikirj-
Liian erilainen kulttuuri haittaa kyllä. Usein myös haittaa eri uskonto.
Ymmärrän tuonkin pointin. Haittaako vaikka vierastaustainen henkilö on valmis tekemään kompromissseja ja oppia jotain uutta? Kiitos kommentistasi!
Haittaa, olen innostunut äärimmäisen vähän kompromisseista, ne alentavat elämän laatua.
Sinänsä kyllä erilainen kulttuuri, kieli, uskonto tai poliittinen suuntaus ei haittaa, mutta tosiaan liian erilainen vain. Esimerkiksi ihan eri sarjassa esimerkiksi äidinkielenä puhuttu arabia kuin englanti.
Näin heterona voin vain todeta, että sukupuolten väliset kulttuuri- ja käytöserot ovat toisinaan omiaan aiheuttamaan hämmennystä ja turhautumistakin. ; )
Melko varmasti haittaisi kovin erilaiset tottumukset ja tavat. En jaksaisi omaksua ja opetella tyystin erilaisia ruokia ja muita kulttuurillisia tapoja.
Ätmi pukas uuden rofiilin teinitytön kuvalla. Ei taida tuohon pershäiriöön auttaa kuin loma betonikopissa
Itselle mielikuviteltu tilanne. Seurustellessa kulttuurierot eivät sinänsä haittaisi, niistä voisi aina oppia jotain uutta.
Mikäli kulttuurierot ovat liian erilaisia, toistensa ääripäitä, kuten esim: uskonto, asenteet, oikeudentaju, kunnioitus ja käytökseen liittyvät erilaisuudet, silloin tulisi varmasti ongelmia.
Kaikkea ei tarvitse sietää, eikä selittää, pelkästään kulttuurieroilla. Syyt ovat syvemmällä.
Haittaa. Jos joku on jämähtänyt johonkin kulttuuriin, on hyvin vaikea kuvitella suhdetta sellaisen kanssa. Koska itse en ole. En yhteenkään.
Avarakatseisesti voi sanoa, että ei haittaa. Rakkaus on tärkeintä ja meillä suomalaisilla ei haittaa, mutta varoituksena näkisin, että voi haitata riippuen uskonnosta ja mistä päin maailmaa on. Erityisesti naisten on hyvä olla varuillaan. Nuorten keskuudessa asenteet on vahvasti muuttuneet, mutta tämä ei päde toisella puolella maailmaa asuviin vanhempiin sukulaisiin ja sukulaisten merkitys mualla maailmassa on myös suurempi kuin Suomessa.
Mikään ei haittaa siinä vaiheessa, kun ollaan ns rakastuneita. Kun rakkaudenhuuma haihtuu, kuten sillä on tapana tehdä, niin alkaa haitata monikin asia. Näin se vaan on oikeassa elämässä.
No, kyse ei ole pelkästään siitä, että jotkut asiat alkaa haitata, se on tosiaan normaalia pidemmässä suhteessa, mutta eri kulttuureissa, jos sinulla on vaikkapa lapsia kumppanisi kanssa ja tulee ero tai missä asutte naimisiinmenon jälkeen niin voi tuoda ihan uskomattomia ongelmia, joissa rakkaudella ei enää kovin pitkälle pötkitä.
Omalla osallani se riippuu täysin kulttuurista ja sen kehitysasteesta. Joissakin tapauksissa asia on aivan päinvastoin, kulttuurieroista voi olla vain iloa, esimerkiksi Ranskan ranskalainen tyttö on usein sellainen.
Jos katotaan vaikka talojen hoitoo ja pihatöitä, vaikka itä suomessa ja virossa. niin molemmissa on aika rempallaan. mutta jotenkin virosta muuttaneet sisäistää paremmin sen että, meilläpäin toimitaan toisin. Kun taas itä suomalaista ei saanu mitenkään ymmärtämään että pensasaidat pitää joskus leikata. Nämä esimerkit koski naapuruussuhteita, kun mulla ei siis parisuhteesta oo ollenkaan kokemusta. mutta vastaavasti varmaan tulisi törmäyskurssi, jos toinen osapuoli ei mitenkään olisi valmis tulemaan vastaan. ja etenkin silloin jos se rikkoisis järjestyssääntöjä.
No mua haittais todella paljon kielimuuri! Siis jos vaikka molemmat puhuisi huonoa englantia, eikä koskaan voisi keskustella vivahteikkaasti.
Toisen kulttuurin ruokaan tutustuminen olisi sen sijaan todella mielenkiintoista.
Jonkinlaiset kulttuurierot varmaan haittaa. Suomen sisällä ehkä vain jotkut vanhoilliset arvot ei oikein sykähdytä, missä sukupuoliroolitus nousee isoon kuvaan.
Ulkomaalaisista kulttuureista myös sellaiset, missä naiset ovat alisteisessa asemassa. Tosin luultavasti heidän uskonto kieltää jo pariutumasta vääräuskoisten kanssa, joten ei taida olla pelkoakaan.
Jotkut ruoka-/vaatetus-/harrastushommat ja muut ei liioin hetkauta. Lähinnä vain sillä on merkitystä, että kokee minut tasavertaiseksi kanssaan.
Viihdyn monikulttuurisessa ympäristössä paremmin kuin Suomessa, joka on hiljaisten murjottajien maa.
Riippuu paljolti henkilöstä ja kuinka valmis on itse ja kuinka paljon toinen on valmis ymmärtämään asioita joiden pohjalta suunnitella tulevaisuutta. Tärkeimmästä päästä on löytää joku, jolla on aidosti samoja arvoja eikä vain esim leiki saadakseen lahjoja/huomiota/pelkkää seksiä/rahaa/kansalaisuutta. Ruoka kysymyksessäkin nousee ennemmin esille henkkoht syy ja perustelut miksi jotain ruokaa ei saa syödä ja kuinka he ovat valmiita kuuntelemaan toisen mieltymyksiä, mistä omasta kokemuksesta päähiekkaan henkilöt ovat usein heikoilla. Tämän sanottuna itselläkin on esimerkiksi kuitenkin enemmän vetoa akateemisempiin/luotettaviin/teknisempiin/käytännön fiksumpiin naisiin tai yleisesti vaimomaisiin ihmisiin jotka saattavat olla vaikkapa Somaliasta tai Indosiasta kuin joihinkin paikallisiin, välinpitämättömiin, jengikulttuuria tukeviin, dokaaviin katuhöyliin tai kullankaivajiin vaikkakin suosin enemmän kotimaisia.
Kulttuurierot tulevat yleensä monessa eri tasossa ja jokin alakurttuuri voi yhdistää tai kiehtoa kahta ihmistä eripuolilta maailmaa paljonkin enemmän kuin paikalliskulttuuri. Suhteen toimivuus viimekädessä kiteytyy ennemmin yhteistyöhön kuin itse kulttuuriin.
Ajatuksia herättäviä viesti!
Suurempi este on uskon puute. En voisi kuvitella olevani naisen kanssa kuka ei usko Jeesukseen. Mutta yhden ihan suomea puhuvan supisuomalaisen naisen kanssa avioituisin. Jumala rakastaa kansoja ja sellainen oman kansallisuuden ja etnisyyden torjuminen on mielestäni jossain tapauksissa suoranaista vihaa niitä kohtaan. Haluan että suomalaiset menestyvät ja ovat maailman kartalla muiden kansojen kanssa myös tulevaisuudessa. En vihaa muita kansoja enkä etnisyyksiä en myöskään sekakansaisia. Haluaisin nähdä kaikkien kansojen menestyvän Kristuksen loistossa.
Ei haittaisi.
Lähtökohtaisesti ei haittaisi, mutta on se mahdollista että paremmin tutustuttaessa ilmenee syvempiä kulttuurisia eroja jotka eivät tunnu jommasta kummasta enää siedettäviltä tai muutoin rasittavat suhdetta.
Kuitenkaan en alkuunsa tyrmäisi mitään, vaan lähtisin katsomaan ja oppimaan.
Hyvin mahdollista, että sen huomaa vasta myöhemmin kun alkuvaihe ei enää ole.
Niin, aika usein ihmisestä kuoriutuu esiin uusia puolia kuin sipulista pikku hiljaa, niin melko varmasti jotkin kulttuuriset traditiot ovat sellaisia, esimerkiksi. Ja alussa yleensä kaikki toisessa on vain ihanaa ja uutta ja eksoottista, mutta ajan kanssa tilanne voi muuttua jos/kun lisää kerroksia löytyy.
Mutta aina kannattaa katsoa miten asiat etenevät, miltä molemmista tuntuu ja olla etenkin avoin sekä rehellinen tuntemuksistaan.
Olisi oikeastaan vaan mielenkiintoista oppia toisen kultuurista ja kertoa omastaan. Kompromisseja ja joustamista se voisi vaatia mutta niin parisuhteet aina muutenkin ja avoimella ja rehellisellä kommunikaatiolla isoimmilta ykkätyksiltä ainakin vältyttäisiin.🙂.
On toki mielenkiintoista, jos ei ole liian vaikeita ylipääsemättömiä asioita. Mutta siinä on perää, pitää kommunikkoida ja pitää myös osata vastata miksi tehdään niin tai noin ja mistä se johtuu ehkä.
Joo olisi hyvä osata selittää sen lisäksi miten omassa kulttuurissa asioita tehdään miksi niitä on tehty niin ja mihin se perustuu ja sitten voisi yhdessä vertailla oman ja toisen kulttuurin eroja ja syitä ja perusteita sille miksi kummankin kulttuurissa on totuttu tekemään kuten tehdään ja onko niissä kuitenkin myös jotain yhteistä ehkä vaikka tavat olisi erilaiset syyt niille voi olla samankaltaisia.🙂.
Niinpä. Harva meistäkään itse mitenkään automaattisesti tunnistaa mikä meidän omassa käytöksessä on kulttuuriin liittyvää. Se on lähinnä sellaista stereotyyppistä "tällainen on suomalainen" ajattelua, vaikka todellisuudessa suomalisetkin ovat keskenään hyvin erilaisia ja stereotypiat eivät pidä paikkaansa.
Eri kulttuuritausta tuo ripauksen lisää rikkautta suhteeseen.
Me suomalaiset emme aina ole oikeassa, ajatuksemme eivät edusta maailman napaa joiden ympärillä tulisi pyöriä.
Monessa kulttuurissa on vanhempien arvostus korkealla tasolla, myös suvun.
Eri uskonnollinen taustakaan ei haittaa, kunhan molemmat ovat vain lievästi uskontoon suuntautuneita.
Naisilla on monessa maassa samat tavoitteet, en näe suurta eroa siinä voiko parisuhde onnistua tai epäonnistua, vain kulttuurillisesta näkökulmasta katsoen. Kysymys on enemmän ihmisten sopivuudesta toisilleen.
AV
Tottakai parisuhde eri kulttuurista olevien välillä voi onnistua ja olla rikkauskin. Kunhan kummatkin ovat valmiita joustamaan, avoimia uusille asioille ja toinen tarvittaessa valmis sopeutumaan uskonnon, traditioiden ym. asettamiin vaatimuksiin.
Ihminen on sopeutuvainen eläin, niin halutessaan.
Suurin rikkaus se on lapsille, oppivat kahden eri kulttuurin tavat, kielet, opit ja uskomukset.
Heistä tulee yleensä sopeutuvaisia omassa elämässään.
Tämä ei tietenkään koske niitä joiden olosuhde vanhempien tasolta, ei osoita hyvää kasvatusta tai ymmärtämystä siitä, miten jokaista ihmistä ja kulttuuria tulee lähtökohtaisesti kunnioittaa.
AV
Niin eli sinä sopeutuisit elämään ihmisen kanssa, joka itse tai jonka perhe ei esim. uskonnollisesti kunnioittaisi samalla tapaa sinun vakaumustasi. Et pysty muuttamaan vanhempaa sukupolvea etkä traditioita.
Kumppanilla olisi oikeus uskoa mihin haluaa, myös heidän suvulla.
Se ei ole minulta pois, päinvastoin se toisi tilanteen jossa itse voisin valaistua ja arvioida ihmisten uskomuksia eri puolilla maailmaa.
En myöskään oleta, että ottaisin kumppanin joka tekisi niin kuin itse tekisin.
Ihmisethän usein elävät sokkona, tuon umpion on aiheuttanut menneisyydessä koulutuksen saama yhden totuuden kouluttaminen.
AV
Nyt puhutaan vähän eri jutusta kuin persulaisen ja kokoomuslaisten suhteesta. Osa uskonnoista ei oo ihan yhtä suvaitsevaisia.
Kiitoksia paljon vastauksistanne, olen lukenut. Kielimuuri on tietysti ongelma kun halutaan keskustella syvempää, mutta luulisin sen menevän hyvin ajan mittaan, toivottavasti. Oli hyvä saada eri näkökulmia tästä.
Riippuisi kulttuurierojen määrästä. Eikä ne kulttuurierot välttämättä seuraa valtioiden rajoja. Eli joidenkin "kotimaisten" kanssakin olisi ylitsepääsemättömiä kulttuurieroja ja joidenkin "ulkomaisten" kanssa kieli voisi olla suurin muuri. Mutta tuon muurin ovat onnistuneet murtamaan edellisetkin sukupolvet.
Varo tuota harmista, joka yrittää sulle leperrellä.
Vihaa naisia yli kaiken ja poistattaa viestit, jos siitä yrittää varoittaa.
Se on joku todella vanha, venäläinen, alkoholisoitunut komennusmies.
Onkohan se oikeesti yli 70 kun jossain luki...
No nyt saatiin naiskauneutta palstalle.
Kulttuuriero aika usein tarkoittaa myös rotueroa. Minä ei edes kuvittele suhdetta muunvärisen kanssa.
Jos oikein ahdistaa, kannattaa naida siskonsa.
Pisaroita valtameressä loppujen lopuksi niin kauan kuin eroista ei tehdä isoa numeroa
Haittaisi. Olen pessimisti ja ajattelen jo perhettä ja eroa. Muissa kulttuureissa lapsi ei kuulu "automaattisesti" äidille. Lapsi katoaa ja siepataan toiseen kotimaahansa ja kasvamaan maan tapojen mukaan. Olen todella epäluuloinen naisten aseman suhteen. Toivottavasti olen enimmäkseen väärässä.
Voi kyllä haittaa, olen niin rajoittunut ja etenkin realisti 🤣. Periaatteessa tietysti riippuu kulttuurieroista haittaako. Käytännössä miehen täytyy puhua äidinkielenään suomea, ruotsia tai englantia, asua kanssani Suomessa. Myös arvoilla, uskonnolla, asenteilla ja tavoilla on kovasti väliä.
- Sheena
Kulttuuriero siten eli viinamies pitää vinasta jaq minä pdän naisista jaq selvinpäin, ero.
No jaa. Inahna kaikista kovin isoista eroista aina haittaa, mutta toisaalta niitä kulltturieroja on ihan Suomen sisälläkin.
Kyllä naisia haittaa ei naiset halua eikä totu duunarin eli ätmin palkkaan mutta varakkaaseen mieheen naiset tottuu eli raha on rakkaus
Etkå sinä totu akateemiseen naiseen, hox.
Itseeni on noin kymmenisen kertaa ulkomaalainen nainen ihastunut, mutta ehkä kulttuurieron takia en ole ollut suhteessa.
Ensimmäinen ulkomaalainen ihastui, kun olin kesälukiossa 18-vuotiaana ennen abivuottani. Hän oli 21-vuotias englannin apuopettaja New Yorkista. Hän tuli aivan toisesta kulttuurista, vaikka Suomi hänen mukaansa on maailman toiseksi amerikkalaisin maa Ruotsin jälkeen. Hänen Manhattaninsa oli aivan toinen maailma kuin kotikaupunkini, joka ei ollut Helsinki.
Kun olin 20-vuotias niin minuun ihastui belgialainen teinityttö. Hän oli turisti ja minä olin matkailualallalla töissä, mutta emme oikein kohdanneet paljolti kulttuurieron takia.
Kun olin 29-vuotias niin minuun ihastui ranskatar. Osasin jonkun verran ranskaa, mutta oli selvää, että en lähde Ranskaan, jossa on hänen tulevaisuutensa.
Kun oli 36-vuotias niin venäläinen töissä Suomessa oleva pietarilainen ihastui minuun. Olimme eri kulttureista niin kuin sen toisenkin venäläisen naisen suhteen, joka ihastui myöhemmin. Minua häiritsi molemmissa tapauksissa se, että yhteinen kielemme oli englanti.
Nyt olen yli 40-vuotias ja sinkku, joka ei katsele ulkomaalaisia naisia, sillä haluaa suhteessa puhuttavan suomea, sillä se on tunteitteni kieli.
Yli kymmenen ulkomaalaista naista ei ole oikein vedonnut, eikä tätä nykyä suomalainen nainenkaan oikein kiinnosta seurustelukumppanina, sillä olen päättänyt pysyä sinkkuna. Lauantaina kävin kyllä kävelemässä yhden naisystävän kanssa, mutta hän on vain ystävä.
Terveisin ikusinkku!
Kiitos kun kerroitte teidän mielipiteenne, kiva myös lukea kokemusistanne.