Kaipaan ihailijaa, joka ihailisi naiseuttani, himokkuuttani, suhteellista nuoruuttani ja kauneuttani. Haluaisin olla korokkeella oleva prinsessa. Viaton, tuhma ja leikkisä, herkkä oma itseni. Olen koko elämäni miellyttänyt miehiä, eikä se enää sytytä. Muutos on tapahtunut hiljalleen usean vuoden aikana. En halua kovia otteita, vaan palvontaa, hyväilyä, ihailua ja nautintoa. Ihailen miestä ja miehen elintä luonnostaan, eikä se jäisi lainkaan vähemmälle huomiolle. Silti haluaisin kokea sen kuinka olen erityinen ja kaiken keskiössä itse. Tyydytettävänä ja hyväiltävänä.
Mies saisi mielellään olla vanhempi ja sellainen, joka todella osaa arvostaa olemassaoloani, läsnäoloani, saatavilla olevaa pilluani, jonka luo hän saa kutsun minulta ajoittain, kun olen hehkeimmilläni ja hyvinvoivana. (Toisin sanottuna hänen työnsä olisi helppoa, koska olisin valmiiksi jo hieman kipinöivänä.) Haluaisin, että suhteemme perustuisi ystävyydelle ja siinä saa tietenkin olla tunteita ja romanttisuuttakin. En haaveile suhteesta, vaan toisimme kaivattua maustetta toistemme elämään - ilman draamaa. Mies voisi olla mahd. suhteessa muualla, minä vapaa ja menestyvä introvertti, tyytyväinen yksinelooni, mutta sopivasti aina kaipaisin tuota miestä tulemaan ja täyttämään minut spermalla ja Rakkaudella.
Rakastelu saisi olla villiä ja vapaata, leikkisää ja hauskaa. Tai hidasta ja pientä, mitä vain! Ilman odotuksia. Kuin kaksi lasta. Ajoittain rajuakin, muttei alistavaa. Rajua siksi, että pilluni ja kehoni niin vaatii ja pyytää. Minä vaadin. Rakastelu olisi aina jatkumo, jossa vasta kiihtymys ohjaisi seuraavaan asiaan, ei mieli ja kaava. Miehellä olisi elämän tuomaa kärsivällisyyttä ja arvostusta. Hän tietäisi, että saa kyllä omansa, arvostaisi sitä että nautin suihinotosta enkä vain suostu, missä on valtava ero. Hän ymmärtäisi, mikä lahja on, että saan syviä ja monenlaisia orgasmeja. Hän ei ainoastaan yrittäisi saada minua tulemaan, vaan pyrkisi mukaan siihen samaan energiaan. Pyrkisi nauttimaan ja tuntemaan suorittamisen sijaan. Olisihan kaikki lahjaa eikä mitään muuta: aika opetella elämän uusi taso. Rakastelumme ja olemisemme rinnalla pelkkä fyysinen pano ei olisi enää niin kiinnostavaa.
Himoitisisin hänen kulliaan ja spermaansa hullun lailla. Silti asetelma pyörisi minun ympäriläni, hieman siten, että olen jumalatar ja hän piirittää milloin pääsee minut tyydyttämään. Koska se arvostuksen ja ihailun tunne on jotain, mitä kaipaan itselleni. Annan luvan tulla, kun annan. ;)
Haluaisin, että mies pitäisi minua prinsessana ja hänestä huokuisi se, kuinka olen hänelle etuoikeus ja lahja. Minä ihailisin hänen miehuuttaan, viisauttaan ja herkkyyttään. Voisimme kokata illallista ja sitten hän lähtisi. Omat elämät alkaisivat, joihin tapaamisemme flow ja hehku siirtyisi. Kun mies olisi poissa, ajattelisin hänestä romanttisia ajatuksia, kaipaisin hetkittäin ja miettisin jo seuraavaa. On kuin olisin ihana arvokas ruusu, jota mies kävisi pöyhimässä ja pöläyttämässä aina vain upeammaksi.
Tällä hetkellä tämä ei ole mahdollista. Pelkkää haaveilua siis. En ole suhteessa, mutta muut elämäntilanteet. :) Kirjoita mies, jos sytytti.
Mies saisi mielellään olla vanhempi ja sellainen, joka todella osaa arvostaa olemassaoloani, läsnäoloani, saatavilla olevaa pilluani, jonka luo hän saa kutsun minulta ajoittain, kun olen hehkeimmilläni ja hyvinvoivana. (Toisin sanottuna hänen työnsä olisi helppoa, koska olisin valmiiksi jo hieman kipinöivänä.) Haluaisin, että suhteemme perustuisi ystävyydelle ja siinä saa tietenkin olla tunteita ja romanttisuuttakin. En haaveile suhteesta, vaan toisimme kaivattua maustetta toistemme elämään - ilman draamaa. Mies voisi olla mahd. suhteessa muualla, minä vapaa ja menestyvä introvertti, tyytyväinen yksinelooni, mutta sopivasti aina kaipaisin tuota miestä tulemaan ja täyttämään minut spermalla ja Rakkaudella.
Rakastelu saisi olla villiä ja vapaata, leikkisää ja hauskaa. Tai hidasta ja pientä, mitä vain! Ilman odotuksia. Kuin kaksi lasta. Ajoittain rajuakin, muttei alistavaa. Rajua siksi, että pilluni ja kehoni niin vaatii ja pyytää. Minä vaadin. Rakastelu olisi aina jatkumo, jossa vasta kiihtymys ohjaisi seuraavaan asiaan, ei mieli ja kaava. Miehellä olisi elämän tuomaa kärsivällisyyttä ja arvostusta. Hän tietäisi, että saa kyllä omansa, arvostaisi sitä että nautin suihinotosta enkä vain suostu, missä on valtava ero. Hän ymmärtäisi, mikä lahja on, että saan syviä ja monenlaisia orgasmeja. Hän ei ainoastaan yrittäisi saada minua tulemaan, vaan pyrkisi mukaan siihen samaan energiaan. Pyrkisi nauttimaan ja tuntemaan suorittamisen sijaan. Olisihan kaikki lahjaa eikä mitään muuta: aika opetella elämän uusi taso. Rakastelumme ja olemisemme rinnalla pelkkä fyysinen pano ei olisi enää niin kiinnostavaa.
Himoitisisin hänen kulliaan ja spermaansa hullun lailla. Silti asetelma pyörisi minun ympäriläni, hieman siten, että olen jumalatar ja hän piirittää milloin pääsee minut tyydyttämään. Koska se arvostuksen ja ihailun tunne on jotain, mitä kaipaan itselleni. Annan luvan tulla, kun annan. ;)
Haluaisin, että mies pitäisi minua prinsessana ja hänestä huokuisi se, kuinka olen hänelle etuoikeus ja lahja. Minä ihailisin hänen miehuuttaan, viisauttaan ja herkkyyttään. Voisimme kokata illallista ja sitten hän lähtisi. Omat elämät alkaisivat, joihin tapaamisemme flow ja hehku siirtyisi. Kun mies olisi poissa, ajattelisin hänestä romanttisia ajatuksia, kaipaisin hetkittäin ja miettisin jo seuraavaa. On kuin olisin ihana arvokas ruusu, jota mies kävisi pöyhimässä ja pöläyttämässä aina vain upeammaksi.
Tällä hetkellä tämä ei ole mahdollista. Pelkkää haaveilua siis. En ole suhteessa, mutta muut elämäntilanteet. :) Kirjoita mies, jos sytytti.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kyllä kiinnostais miten yhteyttä?
Siten että pieraiset mustaan aukkoon
Kirjoita spedelle niuvanniemeen pipipää
Sytytti todellakin🥰🥰