Niin, milloin ihminen on valmis totuuteen? Tuleeko ihminen ikinä valmiiksi totuuteen?
Milloin ihminen on valmis totuuteen?
Anonyymi-ap
57683
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 57
Vanhimmat
Kyllä se totuus taas valkeni, kun kiskoin ja kannoin yssikseni 1,5-5m pitkiä kyllästettyjä vanhoja puisia sähkötolppia peräkärristä 30 metriä kukkaplaanille. Että voimaa on ko pienes kyläs täsä emännäs. 💪😁
Kumpi on parempi, voima vai äly?
Ei mitään pyöriä löytynyt alle mistään?
-keinovaginamies-
Molemmille on paikkansa ja molemmilla oon pärjännyt. Ei siinä mitään pyöriä tarvita, kun voimaa on ja lihas kaipaa käyttöä. Ei niitä koristeeksi saatu. 😄
Isäni sanoi minua karhunpennuksi. Väitti vielä etten muka jaksa, näytin että jaksan, turha vähätellä.
Jos minulta kysyttäisi
Että onko minulla kaikki hyvin?
Valehtelisin, jos sanoisin että on.
Jos minulla olisi kaikki hyvin,
Olisi kaikilla muulla
kaikki huonosti.
Sitten kun ei ole enää vaihtoehtoja tai kun huomaa, että vanhat totuudet eivät (enää) pädekään.
Tulee, mutta musta tuntuu että aiot kaupata nyt jotain vaihtoehtoista puoliteoreettista vaihtoehtoa totuudeksi, perustele hyvin niin saatan jopa uskoa
Missä kohtaa tuntuu eniten?
Musta:ssa kohdassa 😁
Musta aukko ei ole niin musta kuin sen uskotaan olevan.
Jäin miettimään mikä on totuus ja kenen totuudesta puhutaan? Ihmissuhteissa rehellisyys on parasta, silloin erillistä totuutta ei tarvita. Jos ihmissuhde perustuu valheelle, vaaditaan aitoa anteeksi pyytämistä ja aitoa anteeksiantamista, jotta tilanne selviää. Onneksi sellaisia tilanteita ei elämässä ole joutunut kokemaan.
Ihmisen itsensä näkemä totuus ei AINA vastaa samaa kuvaa mitä muut ympärillä näkevät. Joskus ihminen ei edea halua nähdä totuutta, koska se loukkaa tai satuttaa. Joskus oikea totuus on kahden näkemyksen välissä.
Voisin kertoa, mutta en kerro. Se ei ole minun tehtävä. Minun tehtävä on aina silloin tälloin kysyä. Ei niinkään vastata kysymyksiin.
Sivusta.
Olen teinistä lähtien, ehkä harhaisestikin, elänyt siinä... no vaikka vakaumuksessa, että on olemassa vähintäänkin jokaisen OMA totuus ja sitten on aina ainakin yksi objektiivinen totuus. Nämä kaksi ei välttämättä ole sama asia ja toisinaan eivät edes voisi kohdata ilman massiivista ristiriitaa.
Tuolla katsannolla on pärjäillyt aika kivasti. Ainakin kun jaksaa muistaa, että minun OMA totuuteni ei muuten ole tuon toisen OMA totuus, eikä liioin kenenkään toisen ja viimeinen asia mitä kannattaa tehdä, on yrittää käännyttää toista OMA totuutensa "uskovaiseksi" sen sijaan, että antaisi sen toisen rauhassa "uskoa" OMAan totuuteensa, liki täysin riippumatta siitä, miten objektiivisuus koskettelee kummankaan OMAa totuutta.
Ja onko sillä edes merkitystä mikä OMA totuus on, jos on itse tyytyväinen elämäänsä juuri tällä hetkellä.
Kiinalaisilla on ainakin joskus ollut sellainen sanonta:
"On sinun totuus, on minun totuus ja sitten on totuus"
Ei, en ainakaan usko että on. Ei minullakaan useimmiten ole hajuakaan siitä mikä minun OMA totuuteni on ennen kuin se totuus tavalla tai toisella haastetaan, vaikka sitten ihan vain laiturinnokassa filosofisia yksin pohtien. Siihen saakka se vain on, sitä toimii sen totuuden puitteissa ja elämä jatkaa kulkuaan. Sellaiset keskustelut ovat loistavia ja innostavia, missä keskustelun tuoksinassa OMA totuus kolaroi toisen OMAn totuuden kanssa ja aivot aloittavat hyperventiloinnin.
Sinä olet niin ihanan viisas! <3
-palstan naiset-
Kivaa sarkasmia. Ja sinällään osuvaa, että olen pöljä.
Tämä sama tyyppi on millon kukakin ja aina niin vitusti tykkäävinään, vaikka todellisuudessa meinaa oksentaa päällemme. Ikävä tapaus.
Idän kulttuureissa kyllä osuvat johonkin totuuksiin… ainakin jossain pienissä yksityiskohdissa: Japanilainen tptuus:”Mikään ei ole niin tärkeää kuin puutarhanhoito eikä sekään ole niin tärkeää.”
Ei mua häiritte, nyt kun koulut ovat alkaneet, on aivopierutwiittajia yhtäkkiä taas ilmestynyt kuin kärpäsiä paskakasalle ja noita on palstalla 13 tusinassa taas. Mutta sen kyllä arvasinkin, se ongelma pahenee jossain syyskuun puolivälin kohdalla kun uusi opintokausi on vakiintunut ja sitten ollaankin jo palstasaastan normaalissa talvisyklissä. Yhtä luotettava kuin eteläisen Suomen talvi, joka vuosi se tulee, mutta ikinä ei tiedo koska, millaisena ja kauanko se kestää, mutta yhtä saakelin harmaa paskaa se on sitten muutaman kuukauden 😁
Niin ja mä ihan oikeasti olen pöljä, niin sen voi hyvin mainita, se on vain totuus 🤗
Minä taas kyseenalaista omia totuuksiani vähän väliä, totuus ei ole itselle staattinen vaan dynaaminen ilmiö. Samoin, joskus ja useammankin kerran historiassa, olen tiennyt erittäin hyvin eron esitetyn ja toisennäköisen totuuden välillä ja ihan tietoisesti en ole näpäyttänyt totuuden lähdettä, vaikka olisin voinut.
Itse en varsinaisesti kyseenalaista totuaaksiani, koska muu maailma hoitaa sen puolestani päivittäin. Samaa tapahtuu myös palstalla toisinaan, kun vain on itse avoimin mielin jutustelemassa ja jostain syystä jonkin keskustelun taso nousee hyväksi. Ne asiat jäävät takaraivoon pyörimään ja jokin jossain sisällä tekee kovasti töitä oman aikansa.
Miksi teistä si on vai noi yksi kymmenestä tuhannesta tyytyväinen edes omaan elämäänsä
Sitten olen se yksi. 😉 En ole täydellinen, voin silti olla tyytyväinen. En saa kaikkea mitä haluan ja tarvitsen, voin silti olla tyytyväinen. Elämäni on tähän mennessä ollut varsin dynaaminen ja saatan astua askelia täysin uuteen suuntaan aika rohkeastikin. Se näkyy urasta ja elämästä. Elämäni on tälläkin hetkellä muutostilassa useammalla rintamalla, enkä tiedä vielä täysin mihin se johtaa vai muuttuuko suunta vielä kerran uudestaan. Silti elämän dynaamisuus ei tarkoita, etten olisi tyytyväinen, vaan sitä että muutos takaa tyytyväisen elämän jatkossakin. Intuitiivisen ihmisen tapa elää.
Silloin kun on löytänyt itsensä
"Itsensä löytänyt on se, joka sanoo: "Tämä on minun hyvyyteni ja tämä on minun pahuuteni""
-Friedrich Nietzsche-
Ihminen on valmis totuuteen silloin kun hän näkee sen itse. Kukaan muu ei voi nähdä sitä hänen puolesta. Kukaan muu ei voi kertoa sitä hänelle.
Minä olen totuus, tie ja elämä.
Se taisi olla kyllä Tie, Totuus ja Elämä.
Mutta ei sillä järjestyksellä niin väliä kun totuudesta kyse.
Voisin alkaa laulun sanoin tai lähes, sinä tarjosit vain samiakkia, minä panin peliin koko elämän. Ehkä en koko elämää mutta aika rankka putous on kun huomaa että on tapaillut reilun vuoden ja äkkiä tajuaa yhdestä virheestä että toinen on tehnyt yhden ison huijauksen. Kun alkaa miettiä, huomaa kymmenkunta pienempää. Miten sitä voi olla niin tyhmä, ettei pistä suhteen alussa kaikkea salapoliisitaitojaan käyttöön. Harmittaa ihan saakelisti vaikka en umpirakastunut olekaan, tykästynyt toki.
Löytyykö rehtiä lainkaan eli lähteäkö uutta onkimaan vai ottaakko tästä suhteesta irti mitä saa. Ei ole tapana tehdä äkkiratkaisuja. On paljon hyvääkin, eli kriteerit oikeastaan täyttyvät. Nämä valehtelut vaikuttavat suhteeseen vain osin. Mitä sinä tekisit?
Tässä minä luen ainoastaan sinun totuuden. En sitä totuutta. Joten aika vaikea sanoa mitään. Ihmiset kertoo aina oman totuutensa asioista, ei koko totuutta.
Mutta jos ihminen tarjosi vaan salmiakkia, odotitko häneltä koko elämää? Jos ihminen tarjoaa koko elämän, hän ei tarjoile pelkästään salmiakkia, vaan koko elämän. Silloin usein menee niin, että se, jolle koko se elämä on ollut tarjottimella, olisi tyytynyt vaan salmiakkiin...
LAMA: Totuus löytyy kaurapuurosta.😊. https://youtu.be/8IcEZSwZeoI
Ihanaa <3
T. Pullea Kaveripoika
Siinä ollaan perimmäisten totuuksien äärellä.😄.
Ihanaa pulleaa kaveripoikarakkautta teillä
Erehdyt kyllä tuossa nyt pahasti mutta suotakoon sulle sun fantasiasi eihän ne ketään satuta. Ystävällinen arvostus kuten ketä tahansa muuta ihmistä kohtaan ei kyllä käy rakkaudesta. Mun rakkauteni kohdistuu kyllä ihan mun läheisiini ja romanttinen rakkaus sitten siihen oikeaan naiseen kun hänen kanssaan toisemme löydämme.😊.
Mihin totuuteen?
Totuuteen.
Jos sitä pitää kysyä, ei ole valmis siihen.
Riippuu ihmisestä. Jotkut ei oo valmiita siihen ikinä ja kiertelee totuutta ku ruttoa. Totuus nimittäin sattuu toisinaan ja sitäpä ei kaikki kestä.
Totuus sattuu aina. Jos se ei satuta, se se ei ole totuutta.
Ei pidä paikkaansa. Totuus tuntuu aina hyvältä, alkuun voi joskus kirpasta, mut sitä se elämä on.
Totuus ei ole ikinä viettelevä. Valhe on. Tämän takia valheet tuntuu paremmalta ja todemmalta kuin totuus.
Totuus taas satuttaa siksi, että on aina uskonut valheisiin ja voinut hyvin valheiden kanssa. Silloin kun totuus astuu kehiin, ei kivutonta keinoa ole. Se satuttaa aina. Silloinkin kun on elänyt jo vuosia totuuden kanssa symbioosissa. Mutta totuudella on sellainen voima, että ottaa mieluummin sen satuttamisen ja tietää mikä satuttaa kuin elää hyväilevässä valheessa. Kun on kerran nähnyt, ei voi olla enää näkemättä. Ja on valmis joka kerta maksamaan hinnankin siitä mikä on maksettava.
Totuus viettelee ja viehättää. Totuudella vietellään ja saadaan aikaan todellinen mielihyvä, tuottaen luonnollisen hymyn ja lämpimän olon. Sen paitsi näkee, tuntee myös.
Eiköhän jokaisella oo elämässään sekin hetkellinen valheellisuudessa elämisen vaihe. Välivaiheena, ennen askelmaa totuutta kohti. Sen askeleen jälkeen kipu alkaa laantua. Miten pitkä vaihe tuo kellekin on, se riippuu täysin yksilöstä.
Kuvailet valheita. Totuus on kuin graalin malja. Hyvin vaatimaton. Puusepän tekemä vaatimaton puinen malja. Olemukseltaan arvoton ja juuri siitä syystä mittaamattoman arvokas.
Hyvää yötä.
Näinhän se on, toisen totuus on toisen valhe. Kukin tuntee sen silti.
Unosia vaan.
Kaikkihan riippuu ihmisestä, ihan yksilöstä itsestään koska on valmis. Jotkut ei koskaan, jotkut heti.
Itse oon sit sellanen, et mieluummin totuus heti, vaikka ei ois valmiskaan.
Asia joka ei mua kiinnosta mä olen aina sanonu et valehtelet mun elämästä jollekulle ni mä kerron varmasti totuuden sun elämästä jokaiselle jonka tiedän edes tietävän sut
Tärkein kysymys on se, että missä on se ainoa paikka mistä totuuden voi löytää?
Peukutetaan sitten kun jättää riippumaton ja saarnaa kaikille vapaudesta.
Sitten kun on nähnyt syvään päätyyn eikä enää pelkää katsoa sinne uudestaan.
-keinovaginamies-
MInä 2023-08-16 20:02:41 kirjoitin valheesta vaikka aloitus oli totuudesta. Näemmä olen ihan pöpelikössä, en ole kärryillä ollenkaan.
Mitä hemmettiä tarkoittaa oletko valmis totuuteen tai totuus sattuu tai totuus viettelee ja viehättää. Mitä te höpisette.
Eihän minuun satu totuus tippaakaan, tietenkin olen siihen valmis, en näe mitään syytä elää muuten kuin totuudessa. Valhetta tarvitsen korkeintaan kun pitäisi puhua jostakin toisesta ihmisestä, sanon, en tiedä mitään vaikka tiedän.
Itsessäni ei ole mitään puolta mitä pitäisi pimittää. Aika outo aloitus.
Tässä minun tapauksessa on kyse profiilista joka itsellä oli täysin totta. Hän valehteli rajusti ja se paljastui vasta kun olin jo tykästynyt. Lähtisin jos tietäisin, onko totuudellisia lainkaan vai etsinkö turhaan. Onko totuus vain typeryksiä varten, kuten minua. En vain kertakaikkiaan tiedä mitä valehtelisin itsestäni, jos en kelpaa näin, olen ilman parisuhdetta. On niitä köörejä, joissa turista. En mitään turvaa tarvitse vaan tasavertaisen kanssakulkijan, joka pitää sanansa.
Kun media, politiikot ja muut valtaapitävät herkeevät valehtelemasta.
Silloin kun iltalehdetkin ovat?
Kirjoitellaan mitä sattuu, tuo asia on täysin omissa käsissä. Mitä ja miksi itketään?
Tulisiko nyt tehdä päätöksiä, ihan omia päätöksiä joita meidänkin hallitus voisi tehdä? Käsketään omat yritykset pois, sitten ei tarvitse itkeä ja toisia syyttää omista teoista:)
"Pääkirjoitus: Kiinan taloudellisen kiristysaseen rinnalla kalpenevat jopa Putinin hyökkäyssodan vaikutukset – riskien laukeaminen olisi Euroopalle kivuliasta
VAATIMUKSET Kiina-riskien purkamisesta ovat perusteltuja. Kiina on autoritaarisesti hallittu yksipuoluemaa, joka kasvattaa vaikutusvaltaansa aggressiivisesti ja polkee julmin keinoin kansalaistensa ihmisoikeuksia. Kiina on myös törmäyskurssilla strategisen kilpailijansa ja Suomen tärkeimmän liittolaisen Yhdysvaltojen kanssa.
Kauppa Kiinan kanssa näyttää riskeistä huolimatta jatkuvan aivan kuin mitään ei olisi tapahtunut. Kiinan tuonnin arvo EU:n alueelle lähes kaksinkertaistui vuosina 2018–2022, kertovat Yle Uutisten esittelemät Eurostatin tilastot. Tuonnin arvo viime vuonna oli peräti 626 miljardia euroa.
Tuonnista valtaosa on investointi- ja kuluttajatavaroita, mutta joukossa on myös teollisuudelle elintärkeitä raaka-aineita ja komponentteja: muun muassa lääkkeiden vaikuttavia aineita, akkumetalleja, piirilevyjä ja magneetteja. Eurooppa tarvitsee Kiinaa sekä teollisuuden tuotantoon, lääkehuoltoon että vihreään siirtymään.
Kiina on EU:lle myös keskeinen vientimarkkina. Suomen tavaraviennin arvo Kiinaan nousi viime vuonna yli neljään miljardiin euroon."
AV
Lääkkeitä ja niiden raaka-aineita on päädytty valmistamaan maissa, joissa kustannukset ovat alhaisia. Kiinassa ja Intiassa esimerkiksi palkat ja logistiikkakustannukset ovat Eurooppaa matalampia. Samaan aikaan Kiina ja Intia ovat aktiivisesti tukeneet maidensa lääketeollisuuden kehittymistä, sanoo Rinnakkaislääketeollisuus ry:n toiminnanjohtaja Heikki Bothas.
Keskittyminen on ollut myös hyvä asia. Kun yhdessä paikassa valmistetaan suuria määriä lääkkeitä ja niiden raaka-aineita, hintoja saadaan painettua alas. Se on tarkoittanut edullisempia lääkkeitä myös eurooppalaisille potilaille.
Käytännössä ainoa vaihtoehto lääketuotannon Aasia-riippuvuudesta irrottautumiseen on vetää tuotantoa takaisin Eurooppaan. Vuosikymmeniä jatkunutta kehitystä on kuitenkin hankala kääntää.
"– Se, että esimerkiksi Suomessa pystyttäisiin valmistamaan rinnakkaislääkkeisiin raaka-aineita, on melko mahdotonta, koska niiden hinnat ovat niin alhaisia, Orionin Hurme sanoo."
R"innakkaislääketeollisuuden Heikki Bothaksen mukaan lääkkeiden kilpailutuksissa voitaisiin suosia esimerkiksi lisäpistein sellaisia valmisteita, joita tehdään Euroopassa."
Lakimuutoksiin tai muihin konkreettisiin toimenpiteisiin on kuitenkin vielä pitkä matka. Komissio tekee vasta selvitystä siitä, kuinka riippuvainen unioni todellisuudessa on EU:n ulkopuolisista maista. Edes lähtötilanteesta ei ole kattavaa kuvaa.
Voitaisiin olla riippumattomia, kysymys on vain omasta tahdosta, ei muiden.
Turha siis on toisia syyttää omasta päättämättömyydestä.
AV
Olisiko kumpi parempi vaihtoehto.
Herra "Tokmannin" auto tulee näkyville. "Herra Tokman" is coming.
Pyydetään lääkeaineesta 1000 euroa kilolta, ja kuinkas siinä kävikään, 500 euroa tuhannelta kilolta.
1. Olisiko pitänyt jättää myymättä
2. Myydä kun tullaan ostamaan
Ensimmäisessä tapauksessa lehdet kirjoittavat "Kiina käyttää kiristysasetta"
Toisessa tapauksessa lehdet kirjoittavat " Kiinan uhka todellinen, voi käyttää kiristysasetta".
Mitä Kiinan tulisi tehdä?
AV
Ehkä sitten, kun ymmärrän miksi tänä vuonna kaikkien "ikä" on 2023!
Laske syntymävuoteesi oma tämän hetkinen ikäsi, niin saat tulokseksi 2023.
Esimerkiksi olet nyt kolmekymppinen ja synnyit 1993
30 + 1993 = 2023 tai olet 2 vuotias: 2021 +2 =2023
Tämä sama toistuu joka 1000:s vuosi.
Totuus mistä?