Miksi itsemurha on huono juttu?

Miksi en saa lopettaa paskaa elämää? Mikä tässä yhteiskunnassa on ideana ettei turha epäonnistuja saa lähteä?
261000
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 26

Vanhimmat

Masennus on useimmiten ohimenevää, sen takia ei kannata elämää lopettaa.
Masennuksen hetkellä kaikki tuntuu paskalta, mutta tulevaisuudessa voi olla täysin toisenlaista.
Masentunut voi hyvinkin ajatella itsensä epäonnistuneeksi, mutta kun sekin on vain se oma masennuksen tuoma ajatus, joka menee jossain vaiheessa masennuksen mukana pois.
Muiden mielestä et ole epäonnistunut, niin kuin et ole ollut sitä ennen masentumistakaan.
Tsemppiä.

Äänestä
  • Ensinnäkin olen sietänyt tätä elämä-nimistä paskaa jo yli 50 vuotta. Ei se siitä enää kummene. Perikuntaa tai ystäviä ei ole joten sen suhteen ei jää mitään auki. Omaisuuteni kattaa hautauskulut.

    Miksi lähdit vastustamaan ajatusta itsemurhasta? Mikä siiinä on väärin ja ketä se haittaa? Mistä tiedät olosuhteet?

    Äänestä

  • Anonyymi00002 kirjoitti:

    Ensinnäkin olen sietänyt tätä elämä-nimistä paskaa jo yli 50 vuotta. Ei se siitä enää kummene. Perikuntaa tai ystäviä ei ole joten sen suhteen ei jää mitään auki. Omaisuuteni kattaa hautauskulut.

    Miksi lähdit vastustamaan ajatusta itsemurhasta? Mikä siiinä on väärin ja ketä se haittaa? Mistä tiedät olosuhteet?

    Olosuhteet ? Kaikki asiat aina selviää tavallaan eimitään asia ole niin vaikeaa kun masennuksen aiheuttamat itsetuho ajatukset.
    Ei kai sitä nyt voi itsemurhaa ajatella sinun iässäsi,
    Pitää vaan ajatella että nyt olen masentunut ja se tuo vaikeat ajatukset päähän, kun masennus häipyy niin ei enää edes muista miten huonossa kunnossaan ollut .
    Tsemppiä , anna elämän voittaa

    Äänestä

Kukaan ei ainakaan mitään voi, mikäli ihminen päätyy tekemään itsemurhan. Läheisille se on aika kova pala nieltäväksi, mutta sellaista se elämä on.

Äänestä
  • Kun itsemurhia tapahtuu niin se on aina kamala paikka läheisille. , ja sitä kärsimystä ei haluaisin kenellekkään tuottaa, sitten jos on hyvin sairas ja tietää ettei siitä koskaan parane niin muutama on mennyt Sveitsiin sen tekemään . Muistan erään nuoren miehen joka oli kaulasta alaspäin halvaantunut siis totaalisesti toisten avun tarpeessa , hän matkusti Sveitsiin kuolemaan ja sukulaiset olisivat mukana loppuun asti ja olivat hyväksyneet hänen päätöksensä asiasta.
    Joten ihminen joka pystyy käyttämään käsiään ja jalkojaan , hengittämään omin voimin ja ei kärsi vakavasta sairaudesta niin ei kai silloin mikään itsemurha saa olla asia mitä mietiskelee .
    Joten kukin tavallaan, miksi yleensä niistä kirjoitellaan tämän tästä palstalla Se kun mentäisi lääkäriin että saa lääkkeet psyykkisiin vaivoihinsa .

    Äänestä

  • Anonyymi00007 kirjoitti:

    Kun itsemurhia tapahtuu niin se on aina kamala paikka läheisille. , ja sitä kärsimystä ei haluaisin kenellekkään tuottaa, sitten jos on hyvin sairas ja tietää ettei siitä koskaan parane niin muutama on mennyt Sveitsiin sen tekemään . Muistan erään nuoren miehen joka oli kaulasta alaspäin halvaantunut siis totaalisesti toisten avun tarpeessa , hän matkusti Sveitsiin kuolemaan ja sukulaiset olisivat mukana loppuun asti ja olivat hyväksyneet hänen päätöksensä asiasta.
    Joten ihminen joka pystyy käyttämään käsiään ja jalkojaan , hengittämään omin voimin ja ei kärsi vakavasta sairaudesta niin ei kai silloin mikään itsemurha saa olla asia mitä mietiskelee .
    Joten kukin tavallaan, miksi yleensä niistä kirjoitellaan tämän tästä palstalla Se kun mentäisi lääkäriin että saa lääkkeet psyykkisiin vaivoihinsa .

    Ainoastaan niiden vuosien aikana, jolloin lääkkeitä käytin, yritin itsemurhaa useita kertoja, muutenkin olin itsetuhoinen.
    Ennen lääkityksiä ei ollut itsariyrityksiä, eikä enää lääkitysten loputtua.
    Eli ketkä niistä avun saavat, hyvä niin. Ihan kaikille ne eivät välttämättä sovi.

    Äänestä

  • Anonyymi00008 kirjoitti:

    Ainoastaan niiden vuosien aikana, jolloin lääkkeitä käytin, yritin itsemurhaa useita kertoja, muutenkin olin itsetuhoinen.
    Ennen lääkityksiä ei ollut itsariyrityksiä, eikä enää lääkitysten loputtua.
    Eli ketkä niistä avun saavat, hyvä niin. Ihan kaikille ne eivät välttämättä sovi.

    mistä tuo kirjoittaja on saanut päähänsä että lääke pelastaa kaikki?

    itse ainoat itsemurhayritykseni olen tehnyt lääkkeissä. Aivan, LÄÄKKEISSÄ. Se on kuin joku urbaani legenda johon nää jotkut uskoo että lääkkeet pelastaa. Sen sijaan lääkkeetön elämä on auttanut mua.

    Äänestä

  • Anonyymi00011 kirjoitti:

    mistä tuo kirjoittaja on saanut päähänsä että lääke pelastaa kaikki?

    itse ainoat itsemurhayritykseni olen tehnyt lääkkeissä. Aivan, LÄÄKKEISSÄ. Se on kuin joku urbaani legenda johon nää jotkut uskoo että lääkkeet pelastaa. Sen sijaan lääkkeetön elämä on auttanut mua.

    Et sitten ymmärtänyt lukemaasi ?
    Kerroin itsekin juuri tuon, että olen itsariyritykseni tehnyt lääkkeitä käyttäessäni.
    En ole koskaan uskonut, että lääkkeet olisivat joku pelastus.
    Elämäni oli nuorena niin sekaisin, etten osannut lääkityksiä vastustaa siinä vaiheessa, kun ne aloitettiin. Käytin päihteitä, ja ongelmat kasaantuivat, sitten kun sain lisäksi erilaisia lääkkeitä, niin alkuunhan tuo tuntui vain hyvältä asialta, sainhan itseni entistä enemmän sekaisin.

    Ja kyllä, lääkkeetön elämä on parasta, ainakin omalla kohdallani.
    Tavallaan on ihme, että ylipäänsä selvisin aikoinaan kaikesta siitä, mitä oli.
    Nykyään olen jopa tyytyväinen, etten koskaan itseäni hengiltä saanut, edes vahingossa, vaikka ei tämä elämä silti mitään ruusuilla tanssimista ole.

    Äänestä

  • En kyllä haluasi jättää sellaista muistoa itsestäni kuten ainakin nyt ajattelen
    Masennus tuo tuollaisia ajatuksia mieleen .

    Äänestä

  • Anonyymi00008 kirjoitti:

    Ainoastaan niiden vuosien aikana, jolloin lääkkeitä käytin, yritin itsemurhaa useita kertoja, muutenkin olin itsetuhoinen.
    Ennen lääkityksiä ei ollut itsariyrityksiä, eikä enää lääkitysten loputtua.
    Eli ketkä niistä avun saavat, hyvä niin. Ihan kaikille ne eivät välttämättä sovi.

    Lääkkeitä on niin monenlaisia joissain msennuslääkkeissä on sanottu että alussa voi saada itsetuho ajatuksia , mutta silloin pitää vaihtaa lääkkeet. Tai ottaa sähköhoitoa joka on ollut monelle pelastus masennuksesta

    Äänestä

  • Anonyymi00013 kirjoitti:

    Et sitten ymmärtänyt lukemaasi ?
    Kerroin itsekin juuri tuon, että olen itsariyritykseni tehnyt lääkkeitä käyttäessäni.
    En ole koskaan uskonut, että lääkkeet olisivat joku pelastus.
    Elämäni oli nuorena niin sekaisin, etten osannut lääkityksiä vastustaa siinä vaiheessa, kun ne aloitettiin. Käytin päihteitä, ja ongelmat kasaantuivat, sitten kun sain lisäksi erilaisia lääkkeitä, niin alkuunhan tuo tuntui vain hyvältä asialta, sainhan itseni entistä enemmän sekaisin.

    Ja kyllä, lääkkeetön elämä on parasta, ainakin omalla kohdallani.
    Tavallaan on ihme, että ylipäänsä selvisin aikoinaan kaikesta siitä, mitä oli.
    Nykyään olen jopa tyytyväinen, etten koskaan itseäni hengiltä saanut, edes vahingossa, vaikka ei tämä elämä silti mitään ruusuilla tanssimista ole.

    Ei ihme ettei lääkkeet auta jos niihin on jo ennakkoluuloinen asennoituminen. Äläökkeet ovat olleet monen pelastus , joten sitäkään ei voi yleistää ettei ne sovi.
    Voi olla ettei sovi kaikille silloin vaihtoon.

    Äänestä

  • Anonyymi00025 kirjoitti:

    Ei ihme ettei lääkkeet auta jos niihin on jo ennakkoluuloinen asennoituminen. Äläökkeet ovat olleet monen pelastus , joten sitäkään ei voi yleistää ettei ne sovi.
    Voi olla ettei sovi kaikille silloin vaihtoon.

    Jos minulla olisi ollut lääkkeistä jotain ennakkoluuloja, en varmaan olisi koskaan niitä alkanut edes käyttämään.
    Enkä tosiaankaan yleistä, että kukaan ei hyötyisi lääkkeistä. Joillekin on niistä paljonkin hyötyä.

    Äänestä

Itsemurhan nimi on itsemurha, ihan sen takia että jokainen joutuu miettimään itse onko se hyvä vai huono juttu.

Äänestä

Kuka estää ja miksi tänne kirjoittelet?

Äänestä
  • Kukas sua estää olemaan kirjoittamatta tänne?

    Äänestä

Hei,

Itsetuhoisista ajatuksista kannattaisi keskustella ammattilaisen kanssa.

On olemassa myös monia matalan kynnyksen auttavia tahoja, joista voi saada tukea elämän eri kriisitilanteissa. Alla tiedoksi tahoja joihin voi olla yhteydessä anonyymisti ja maksutta:

- Tukinet.net - Tukipisteesi netissä https://tukinet.net/

Tukinetistä saa itselleen tukihenkilön, jonka kanssa voi keskustella kahden kesken mistä tahansa hankalasta elämäntilanteesta tai mielessä olevasta huolesta. Tukihenkilö löytyy esimerkiksi Mieli Tukisuhteesta. https://tukinet.net/teemat/mieli-tukisuhde/tukisuhteet/

Lisäksi ma-ke klo 15-19 ja to klo 15-21 on aikuisten kahdenkeskinen MIELI Kriisichat, jossa voi jutella päivystäjän kanssa mistä tahansa mielessä olevasta huolesta tai hankalasta elämäntilanteesta.

Tukinetissä on llisäksi monenlaisia ryhmächattejä ja keskusteluryhmiä, joista voi saada vertaistukea sekä ammattilaisten neuvoja.

Tukinetin kaikki palvelut saa käyttöönsä rekisteröitymällä palveluun anonyymisti. Osaa palveluista voi käyttää ilmankin rekisteröitymistä.

Keskusteluapua on mahdollista saada matalalla kynnyksellä myös seuraavilta tahoilta:

- Valtakunnallinen kriisipuhelin

Jos soittaminen tuntuu omimmalta vaihtoehdolta, niin valtakunnallinen kriisipuhelin päivystää24/7 numerossa 09 2525 0111.

- Kriisikeskukset

Ympäri Suomea toimii myös kriisikeskuksia, joihin voi mennä keskustelemaan paikan päälle. Myös etävastaanotto on mahdollista osassa paikoista. Kriisikeskusten yhteystiedot löytyvät mm. MIELI Suomen Mielenterveys ry:n nettisivuilta: https://mieli.fi/tukea-ja-apua/keskusteluapua-kriisivastaanotoilla/

Akuutissa tilanteessa kannattaa olla yhteydessä oman alueen psykiatriseen päivystykseen tai soittaa 112.

Ystävällisin terveisin
MIELI Kriisikeskus Helsinki/Kata

Äänestä

Jos ei ole lähiomaisia ja on selkeä syy, esim. erittäin rajoittava sairaus/kovat kivut niin miksi ei?

Äänestä
  • Itse olen monisairas, elämä on aika ankeaa. Kaiken maailman vaivat rajoittavat olemista ja menemistä todella paljon.
    Tässä vaiheessa vielä lähiomaisia on, mutta ei siihen kauaa mene, kun heitä ei enää ole, alkavat olla jo iäkkäitä.
    Minulla on kipuja ( muitakin oireita ), terveydenhuolto ei ota tosissaan, ei uskota mitään, joskus jotain tutkitaan, joskus ei. Joskus jotain löydetään, joskus ei. Silti jätetään kaikki täyteen kysymysmerkkejä, eikä millekään tehdä mitään.
    Jos jotakin sanaa tässä vaiheessa käytän, se on turhautuminen. Kaikki tuntuu kovin turhalta, kun ei oikein mikään onnistu, apua ei mistään saa, liikkuminen on tosi vähäistä. Jopa yksinäisyydestä joudun kärsimään, kun ympärillä olevilla ihmisillä ns. elämä jatkuu.

    Ei tämä helppoa ole, mutta itsemurha ei ole tullut mieleeni missään vaiheessa, toki jos jostain muusta syystä henki lähtisi, en niin välittäisi, ehkä kiittelisin.

    Äänestä

Heipä hei!

Miksi haluat määritellä itsesi epäonnistujaksi? turhaksi? etkö voisi määritellä itsesi ihan ihmiseksi? Me ollaan ihmisiä ja tehdään virheitä. me ei aina jakseta. meidän yhteiskunta ei aina lisää meidän hyvinvointia. Me saatetaan voida huonosti sairaassa yhteiskunnassa.

Milloin et olisi turha? tai epäonnistuja?

Et voi tietää vaikka sielu jatkaisi elämää jossain muodossa. Ei kukaan ole kertonut mitä kuolema pitää sisällään. Se mitä nyt koet voi olla parempaa mitä se mitä tapahtuu kuoleman jälkeen. Itse uskon että meidän ei ole tarkoitus lähteä oman käden kautta.

Meidän on tarkoitus katsoa tämä tarina loppuun, olla hyviä toisille ihmisille jos ei aina itselle osata olla. Tutkia ja oppia elämästä. Ja sen turhuudesta. Mutta myös kauneudesta toisinaan.

Älä lähde, et oo turha <3

Äänestä

No kun se on peruuttamaton juttu. Jos tulet katumapäälle, niin...

Äänestä

Elä anna muka parempian katkera-jamppojen lannistaa itseäsi

Äänestä

Voisiko vika olla yhteiskunnassa eikä sinussa? Kyllä voi olla. 5 miljoonaa kärpästä voi olla väärässä. Merkittävä määrä ihmisistä on laumasieluja, olentoja jotka eivät osaa/viitsi ajatella itsenäisesti. Kun yhteiskunnassa yleisesti arvotetaan ihmisiä onnistumisen ja menestymisen perusteella (epämääräisiä suhteellisia arvoja) niin monet laumasielut uskovat noihin arvoihin. Voit ihan hyvin arvottaa itse itsesi ja määrittää itsesi onnistujaksi. Sitäpaitsi, ihmiset hyvin vähän ajattelevat toisia, todennäköisesti harva jos kukaan miettii juuri sinun arvoasi. Tuskin sinäkään mietit muiden arvoa, vaan ajatuksesi pyörivät sinussa itsessäsi.

Äänestä
  • Yhteiskunnassa arvotetaan, joo.
    Mutta onko sellaiselle arvottamiselle pakko antaa periksi ? Kuka käskee alistumaan arvotettavaksi ?
    Henkisesti heikompi ihminen ottaa asiat myös yhteiskunnan paineessa herkemmin taakakseen, vahvemmat kestävät enemmän sitä painetta, joka yhteiskunnasta tulee.
    Osittain se on myös itsetunto ja se, miten itsensä määrittelee, välittääkö kaikesta siitä, miten yhteiskunta tekee, vai eleleekö vähemmällä keskittymisellä sitä kohtaan, miten yhteiskunta muka kohtelee.
    Ihmiset eivät kauheasti ajattele muita, ennemminkin itseään, tavallaan voi sanoa jopa, valitettavasti. Tuntuu, että toisten huomioon ottaminen on yleisesti heikentynyt. Sen huomaa silloin tällöin ihmisten käyttäytymisestä, kiusataan, haukutaan, arvostellaan.

    Äänestä

Miksi sitten puhut siitä netissä Ei kai täällä kukaan sille voi mitään jos sinä haluat lopetaa elämäsi . Mietippä sitä .
Sillä tavallisesti ne jotka sen. Tekevät eivät ilmoittele siitä netissä . Kukaa terve ihmi en ei halua lukea sellaisia selityksiä että joku haluaa tehdä itsemurhan .

Äänestä

Ei pidä odottaa liikoja. Elämän kunnioitus koska olemassaolon aika kovin lyhyt. Voit sanoutua kaikesta irti muutenkin. Tekee huonoa tunneilmastolle jos moni haluaa jättää systeemin luoman Onnelan ennenaikaisesti.

Äänestä

Kuka sen estää ?

Äänestä

Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

Miksi en saa lopettaa paskaa elämää? Mikä tässä yhteiskunnassa on ideana ettei turha epäonnistuja saa lähteä?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu