En oikein voi puhua tästä kenenkään kanssa. Sillä tavalla että toinen ymmärtäisi sen, miten huonosti voin. Ja se että minulla ei ole sellaista kenelle voisin asiasta puhua, lisää entisestään masennustani. Jotkut kavereistani ei ymmärrä tällaista tilaa ollenkaan. Ovat kuulema luovuttajia he, jotka masentuvat. En ole luovuttanut, olen vaan aivan loppu. Yhtään en ihmettele, jos joku haluaa päättää päivänsä täällä, kun ei pysty tuntemaan yhteyttä muihin ihmisiin. Maailman yksinäisen olotila, meneekö tämä joskus ohi?
Olen syvästi masentunut
Anonyymi-ap
1842246
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 11 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 184
Vanhimmat
En tiedä, mutta oman käden ratkaisu on huonoin ratkaisu. Jeesus on todellinen ja hän tahtoo auttaa sinua. Hän myös ymmärtää sinua täydellisesti. Hän kuoli tähtesi ristillä, jossa Jumala osoitti rakkautensa todeksi.
Raamatun tunnetuin ja, eikä aiheetta, sanoo: "Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä" (Joh. 3:16).
Minussa tuo kohta herättää kiitosta ja ylistystä Jumalaa kohtaan. Toivottavasti sinäkin uskossa omistat itsellesi tuon kohdan. Silloin saat kokea tämän: "...Lohduttamaan kaikkia murheellisia, panemaan Siionin murheellisten päähän - antamaan heille - juhlapäähineen tuhkan sijaan, ylistyksen vaipan masentuneen hengen sijaan..." (Jesaja 62: 2-3).
Jumala vihaa masentuneita. ap
Ei vihaa 😇
Ei ole jeesusta näkynyt auttamassa masentuneita....
Lähinnä psykiatrit vihaavat kristittyjä. Olen luotettavasta lähteestä kuullut: Osastolla ei ole Jumalaa. ( Toki Jumala on kaikki näkevä ja kaikki tietävät ja pääsee aivan varmasti myös osastolle). Hoito henkilökunta sen sijaan tekee kaikkensa tuhotakseen uskosi. Raamattu on osastolla kielletty. Tässä vain osa siitä millaista vainoa sitä voi ihminen osakseen saada. Tämän lisäksi kysykää keneltä tahansa mielenterveys ammattilaiselta: ne sanovat uskonto ja mielenterveystyön eivät kuulu yhteen. Suosittelen lämpimästi näin ollen että jokainen uskonnollista vakaumustaan arvostava keskustelee asiasta ensin papin tai diakonissan kanssa.
Jeesus ei laita nauloja renkaisiin, eikä myöskään säädä jarruvaijeria niin että se hirttää kiinni jääkelillä. Jeesus ei varastele postejani niin että sätin postin jakajan vaikka vika on muualla. Jeesus ei piilota lompakkoni ja avaimiani. Jeesus ei tule kotiin ja osoita jotakin random esinettä ja huuda Miksi toi on tossa, miksi toi on tossa. (Jolloin yrität epätoivoisesti miettiä missä sen oikeasti pitäisi olla) Jeesus ei myöskään huuda "VITTU mikä ämmä, en tosiaan tiedä mitä sun kanssas pitäisi tehdä!" Sen sijaan se suomalainen mielenterveystyö oli sitä mieltä tämmöisen kanssa pitäisi jatkaa. Ymmärrettävistä syistä valitsen kirkon.
Olet varmaankin aikalailla oikeassa.... masennus on kait synti.. ja jumala vihaa heikkoja ihmisiä. Ne jotka ovat vahvoja ovat jumalan suosiossa ja he saavuttavat kaiken elämässään mitä ikinä haluavat.
Osa psykoosissa olevista potilaista uskovat olevansa jeesuksia, käyttäytyvät sen mukaisesti.
Uskonto ei kuulu sellaisia osastolle, missä on psykoottisia ihmisiä.
Miksiköhän pitäisi jatkaa eikö siellä pitänyt olla asiakkaista ruuhkaa tuolla tavalla niitä asiakkaita on toki helppo lisätä
Jos joku on oikeasti syvässä depressiossa tuskin paljoo kirjoittelee
Menee ohi. Kaikille tulee masennus tai ehkäpä elämä pysäyttää ja henkinen maailma vain uusiutuu.
Niin tämä on hyvin henkilökohtainen olotila. Muutos pelottaa, vaikka sille olisikin tarve.
Mielestäni tuo toteamus on lähtökohditaan täysin väärä. "Kaikille tulee masennus", ei, ei noin vaan käy kaikille. Osa ihmisistä on positiivisia syntymästään kuolemaan asti, ilmeisesti aika iso osa ihmisistä on tuollaisia. Ei tosin suomessa. Mielenterveysongelmat ovat usein perinnöllisiä. Eikä se vaan "mene ohi". Ilmeisesti puhut tässä tunteesta, jota voisi paremmin kuvailla surulla. Masennus taas on erittäin vakava sairaus.
Mä ymmärrän kyllä ja mulla on juuri tuo sama, että koen ettei oikeen ole ketään kelle puhua. Kaikenlisäksi, mun on vaikea puhua tällaisista asioista, niin tarvitsisin jonkun luottohenkilön. Ammattilaisen. Alan ammattilainen osaa myös johdatella puhumaan, jos toinen haluaisi puhua muttei saa sanotuksi.
Minäkin olen ihan elämään väsynyt. Olen lähes varma, että mulla on vaikea-asteinen masennus, en ole vaan jaksanut hakea diagnoosia. Olen ehkä jo sillä tasolla, että tarvitsisin jonkun lääkityksen.
En minä lähtisi lääkitsemään kuitenkaan. Masennushan ei ole tunne. Mutta masennuksen takana on aina tunteita. Ne pitää vaan uskaltaa kohdata, olivatpa ne millaisia vain. Ja yrittää olla armollinen itselleen ja koittaa rentoutua vaikka luonnonhelmassa. Tai tehdä asioita, jotka tuottaa edes vähän iloa. Jos lähdet lääkkeillä turruttamasn tunteitasi, seuraa siitä vaan tunnepatoutumia ja estoja ja masennus etenee edelleen. ap
Joo, ei ole tunne. Ei todellakaan. Omien tunteiden kohtaaminen ei ole tässä ongelma. Kaikenlainen puhe siitä, että ”lähdet vaan ulos raittiiseen ilmaan ja tee mielekkäitä asioita”, niin triggeröi ihan saatanasti. Mitä vittua voit tehdä, kun mikään ei tunnu miltään, paitsi korkeintaan alkaa ahdistaa lisää?? ja lääkkeiden rinnalla on tavallisesti terapia.
Voisinko auttaa jotenkin vointiasi? 🐰
Diagnoosin haku ei auta mitään. Hyvä kun et ole hakenut. Teet sen, mitä itse tiedät että pitää. Kyllä se siitä.
Ei ole mikään naisena esiintyvä mies. Olet ihan tyhmä kun jaksat tuota jauhaa. Hän saa puida oloaan missä haluaa ja pupunen haluaa ainakin yrittää olla avuksi!
Kuule. Joskus olosuhteet huomioiden. Ei ole pelkästään normaalia. Vaan jopa tervettä.
Ei se "kyllä se siitä" auta välttämättä. Mutta apua löytyy aina se on ihan selvä. 🐰
Älä hae itsellesi lisä ongelmia. Jos voit selvitä ilman. Mutta tee juuri niin, kuten parhaaksi koet. Usko. Itsesi. Tunteisiisi. Ole niiden kanssa siinä. Muuta ei kukaan voi opettaa. Ole siinä. Pysy. Päästä irtij pidä kiinni. Pysy ja lähde.
Naura väliin. Se siitä. Ja ei mikään. Mutta sellaista se on. Katso ja kuuntele. Ympärille. Mieti. Mikä on hullun määritelmä. Joo. Niin. Et ole sitä. Sitä on kaikki mestat ja tyypit täynnä. Aika on raskas. Älä sinä ole. Ja ole juurikin mukana. Ihan siinäkin. Koko mahdottomassa. Hulluudessa. Anna mennä. Ja Älä yhtään mitään. Siinä se hetki on. Aina.
Sinä ihana ja ystävällinen olet, mutta nyt tuntuu ettei kukaan voi auttaa.
Älä sano noin, aina löytyy apua
Ja mulle voit puhua ihan vapaasti mikä vain painaa mieltä.🐰
Jos käsitit väärin ni tarkotin et haluan ihan oikeasti kuulla ja auttaa.
En käsittänyt mitään väärin. Mutta nyt en jaksa selittää mitään.
Okei 😢
Kiitos sinulle silti, ihana ja kiltti olet🤗
Tälläset kommentit raivostuttaa😔
Kiitti. Ja onhan vointisi nyt sellainen et pärjäät? Toivon että saat nukuttua hyvät unet ja vointisi paranee. Hyvää yötä sinulle ja pupun saa ottaa kainaloon 🐰
Pärjään, ei mitään hätää ole. Hyvää yötä myös sinulle ja voi olla että käperryn Pupun viereen😊
Hyvä kuulla. Kauniita unia 😇
Kauniita unia Pupu kultainen😚
Kylläpä tuli kirosanoja. En sanonut, että "ylös, ulos ja lenkille". Tuo "luonnonhelma" oli vain yksi ajatus. Ja siitä jatkoin että, "tai tehdä asioita, jotka tuottaa edes vähän iloa". Juuri sinulle.
Minä todellakin tiedän, mitä on masennus. Kun se pahimmillaan iskee, voi mennä toimintakyky kokonaan. Mutta yleensä on myös niitä vähän helpompia aikoja. Silloin voi tehdä niitä asioita, jotka vahvistaa ja valmistaa siihen, kun tulee pahempia ajanjaksoja.
Mutta jos olet ehdottomasti sitä mieltä että vain lääkitys ja terapia auttaa, on sinulla totta kai oikeus omaan mielipiteeseesi. Jokaisella on varmasti mahdollisuus hoitaa itseään haluamallaan tavalla. On myös tiedostettava, että omasta toipumisesta vastuu on itsellä. Ei lääketehtaalla tai yhteiskunnalla. ap
Pari kirosanaa. Anteeksi niistä. Oli niin paska olo.
Osaan lukea rivien välistä, mitä milläkin tarkoitetaan. Tiedän kyllä kaikenlaisia masennukseen sairautena ja sen hoitoon liittyviä asioita. Olen opiskellut psykiatriaa.
Että ei niistä tarvi mussuttaa. Ja on vähän poikkeuksellista, että puhun lääkkeiden puolesta muutenkaan, olen pohjimmiltani hieman lääkevastainen ihminen. Olen lähtökohtaisesti luontaisten keinojen puolella aina.
Tarkoitatko pupua?
Ihan itsestäni puhuin tuossa.
Kiitos ihan hyvin nukuin 😊 saitko sinä nukuttua?
Jotain kolme tuntia.
Okei.
Kyllä Pupunen saa mulle puhua ihan vapaasti. Sen sijaan mitään ätmittelijöitä en kaipaa.
Mitä se sinua haittaa mikä oon ja puput on minusta söpöjä. Ne ei ainakaa aiheutaa pahaa mieltä toisin kuin sinä!
Niin juuri, oikeassa olet🥹 Pupu on aivan ihana ja suloinen. 🤗
Kiitos samoin 🥹
Miten prinsessan päivä on mennyt?
Ihan hyvin. Parempi päivä ollut kuin eilen. 😊👍🏻
Miten sinun päiväsi on mennyt?
Se on mukavaa kuulla 😊 ihan on hyvin mennyt kun on vapaakin. Tuli käytyä luonnosta nauttimassa ja tehtyä sellaista kanaruokaa.
Kuulostaa kivalle😇 onko siellä ollut hyvä sää?
Oli aika kiva, sellainen +10. Sopivan raikas oli.
Minkäslainen sää siellä on ollut?
Se on hyvä lämpötila, sellanen raikas ja hieman viileä on kiva sää ulkoilla. 😚
Aika raikas sää myös, aurinko paistoi päivällä ja nyt illalla satoi vettä. 🌦
Aa okei. No alkaa vihertää nopeemmin ku vähä vettä tulee 😊
Vai tykkäätkö sinä siitä?
Minäkö? mistä?
Joku välillä kyselee tällasia etten tiedä kehen ja mihin liittyy, niin ota tästä nyt selvää.
Se oli tuohon vihreyteen liittyen et tykkäätkö ku tulee kesäistä? Vai oletko enemmän talvi-ihmisiä?
Olisin ollut siitä hyvillään🤗 Pupu on niin kiltti.
Tykkään kesästä ja vihreydestä ilman muuta. Ihanaa kun luonto herää eloon. 😊
Paljoa tarjottavataa pupusella ei siellä ois ollut mutta olisit saanut vaikka varastojeni viimeiset porkkanat 😇 🐰🥕
Siitä pupukin tykkää ☀️⛱️🐇
En kaikkia Pupun porkkanoita ota, haluan että Pupulle jää myös.🥹 yhden voin syödä🥕
Mennään kukkaniitylle😊🌼
Oih siellä pupu viihtyisi niin ja vieläpä kauniin prinsessan kanssa 🫶🏼 laitetaan viltti ja käydään piknikille 😊😇
Pupu vaatii että yhden otat ainakin 😙🥕
Joo☺️ mitäs me piknikillä tarjoillaan?
Otan😋 hyviä porkkanoita ovat.🥕
Pupu valitsee ainakin tuoreet mansikat ja voileipäjuustoa 😊 mitä sinä valkkaat?😇
Hih minäkin ajattelin mansikoita🤭 tykkäätkö vesimelonista, otetaanko sitä? sitten voitais ottaa vaikka jäätelöä. Mutta se täytyy varmaan syödä ekana ettei sula😊🍦
Ja minä ajattelin jäätelöä kans! 😋 joo siitä on hyvä alottaa. Ja joo vesimelonia! Se on oikein kesäinen ja raikas herkku ☺️ Niinku sinäkii 😉
Pupu…🤭🤭
No...? 😊🤭
Tästä muuten nyt tuli yks klippi mieleen 😂😂
https://youtu.be/_4PxN2cdaGw?si=5JL0gmUEINHGSgcd
Sitä vaan että sinäkin olet kesäinen herkku Prinsessalle😚
Kiva kuulla 😊 oot pupun herkku niin maultasi kuin muutenkin 😘😉
Hahah🤣🤣😅
Hih🤭
Kukkaniityn keskellä olisi kiva halia ja pussailla 🥰😘
Et taida enää vastata. Hyvää yötä ja nuku hyvin 😴😇
Voi niin olisi🤗😘
Höh nukahdin taas 🙈 Pupulla on niin rauhoittava vaikutus. 🤗 toivottavasti nukuit hyvin, kuten minäkin nyt😇
Jos joku aloittaa täällä mistä tahansa tärkeästä aiheesta keskusteluketjun, niin AINA rekatut tulevat varastamaan keskusteluketjun p*skanjauhannallaan ja tekevät niistä ylipitkiä. Prinsessa ja susi ovat pahimmat loisivat hahmot. Prinsessa, ratsastat nytkin toisen ihmisen hädällä.
Mietinkin kyllä että tämä on ihan väärä ketju mun ja Pupun seurustelulle. Pahoittelen. Ei jutella enää tähän ketjuun.
No onko yllätys et ätmi pupu ei tajua mistään mitään miten palstoilla kuuluu toimia? Hyppis vaa auton alle.
Miksi sinäkin olet noin törkeä?!
En ole ap, mutta niinhän minä tein. Kävin läpi tunteitani ja totesin etten jaksa narsistin (oikean sellaisen..mikä muu pistää nauloja vaimonsa renkaisiin, siis oikeasti) kanssa enää. Olin avioerohakemuksenkin jo postittanut. No, exä sitten soittaa ambulanssin ja poliisit koska olen epävakaa. Joo.. se exä, se joka mm. pisti nauloja renkaisiin sitä ensihoito ja poliisit uskoivat ja minä päädyin osastolle. Ja tämä oli sitten totta.
Totta. Geneeriset neuvot ei toimi. Olen itsekin niitä kohdannut.
Minua myös alkaa v***ttamaan tämän yhden multipersoonan sekopäinen käytös, miksi pitää näillä eri nimimerkeillään vallata joka ainoa keskustelu ja täyttää se aivan pelkällä ***kalla niin täyteen ettei kukaan muu pysty edes lukemaan ketjua. Jos tykkäät tuollaisella soopalla täyttää ketjuja, niin voit vapaasti tehdä uuden ketjun ja kirjoittaa sen täyteen vajaaälyistä soopaa, niin kenenkään muun ei ole pakko sitä alkaa selaamaan.
Pitäisi ehdottomasti poistaa mahdollisuus tehdä useita nimimerkkejä, kukaan rehellinen ihminen ei tarvitse useaa nimimerkkiä tänne.
Ei mulla ole edelleenkään mitään muuta nimimerkkiä kuin tämä. Tämä on yksi ja ainut nimimerkkini täällä.
Miksi sitä ei uskota?
Kukaan ei ole käskenyt tai pakottanut lukemaan.
No joo, ei ole pakko lukea, mutta kun joutuu SIVUKAUPALLA selaamaan sitä ***kaa läpi ennekuin näkee oikeiden ihmisen kommentteja aiheesta mikä kiinnostaa.
Ja siis en nyt millään tavalla yritä kieltää sinua kirjoittamasta palstoille, vapaa sana kaikilla tietysti.
Mutta miettisit että onko järkevää täyttää keskusteluja jollain yhden sanan "lauseilla", varsinkin sellaista missä on joku oleellinen aihe ja jolla on merkitystä ehkä useammalle henkilölle.
Täällä on kyllä niin paljon keskusteluja missä ei ole päätä eikä häntää ihan alusta alkaen, minun puolestani olisi suotavaa jos juuri niitä keskusteluja täyttäisit näillä jutuillasi ihan vapaasti, ei ne ainakaan huonommaksi siitä menisi. Se olisi ihan kannustettavaa toimintaa kyllä.
No on sullakin ongelmat.
Minä kirjoitan mitä haluan ja miten paljon tai vähän lystään. Enpä ole ajatellut että sillä sanojen määrällä olisi jollekin noin suuri merkitys.
Ei se mitään😇 kiva kun nukuit hyvin, mä nukuin kans.
Sullakin on rauhottava vaikutus 🐰😇
Ei ne oikeastaan johdattele puhumaan kysellä heidän on pakko että he löytävät sen aihealueen josta asiakkaan on vaikea puhua sen jälkeen on helppo rakentaa keskustelu jonka voi pikkuhiljaa huomaamatta ajaa kohti arkaa asiaa ja si taas kun psykiatri tai psykiatrian hoitaja on saanut asiakkaan puhumaan asiasta joka oikeasti tämän mieltä painaa vasta sitten voi alkaa katselemaan sitä aikaa joka kuluu ennen kuin voi todeta että onko asiakas täysin työkykyinen vai pitääkö oikeasti harkita sitä eläkettä ja siinä välissä on kai monta eri kevennettyä mahdollisuutta
Se lääkitseminen joissain tapauksissa on jopa pakollista kun ei asiakasta saa muutoin mitenkään rauhoittumaan ja oma veikkaukseni on taas mistä se rauhattomuus johtuu ni vaikeudesta hallita omia ajatuksiaan
Elämästä puuttuu sisältö jos ei mikään tunnu miltään ahdistus taas on pelkotila ahdistuksen syystä riippumatta lääkkeet ny yleisesti on vain sitä varten jotta mielen saisi rauhoittumaan ylilääkintä on silloin jos se estää oman ajattelun tai omien ajatustensa ymmärtämisen mu sitä lääkitystä ei missään tapauksessa saisi alkaa itse säätelemään oletetusti meillä pitäisi psykiatreilla jo sen verran kokemusta että he osaavat suunnilleen keskiarvon mukaan annostusta säätää ja asiakkaan kanssa yhteistyössä hakea henkilökohtaisesti sopivaa annostusta lääkitykseen ja terapia siinä ohessa että löytyy ne oikeasti arat aihee jotka täytyy saada puhuttua mielenpäältä pois ja toivon mukaan jopa jossain kohti pystyy katsomaan lääkityksestä luopumista mutta se edellyttää myös asiakkaaltakin sitä että hän luottaa itseensä ja uskoo itseensä että selviää/pärjää elämässään elämänsä kanssa ilman lääkkeitäkin
Kukaan ei välttis halua auttaa ja vaikka haluaisikin oletko itse valmis ottamaan apua vastaan luotatko keneenkään niin paljon
Mo täällä ei välttis ole ihan kannattavaa luottaa täysin kenenkään eikä ainakaan liian hyvin tunnistein itsestään kirjoittaa jos haluaa ettei koko suomi tiedä aivan kaikkea
Mikä siinä on raivostuttavaa se on jonkun mielipide hänestä mitä siitä si
Sellainen josta ei ole muuhun kuin lisääntymään hieman kauniimpi nimi kuin kani yleensä kani ei kai edes kanna vastuutaan pennuistaan
Narsisti on hyvä manipuloimaan siksi on hyvä että on läheiset välit läheisiinsä
Sittenhän pitää hommata masennuslääkkeensä itse eli taikasienet tai ketamiini.
Maailman yksinäisin olotila on kun olet parisuhteessa ihmisen kanssa joka ei ole sinun kanssa samassa parisuhteessa vaikka yhdessä asuisittekin eikä masennus ole luovuttamista ei vain keksi mitään tapaa päästä elämässään eroon asiasta joka mieltä painaa meillä kun on nääs lait joita pitäisi noudattaa yleensä kun nääs masennus johtuu jostain toisesta ihmisestä syystä tai toisesta mulla sekin taas toimii käänteisesti mulla kasvaa viha toista ihmistä kohtaan koska laki kieltää tappamisen on fiksuinta antaa mun poistua paikalta kun mua alkaa suututtaa koska tyttäreni äiti on sen kupin saanu kippaamaan kerran kun syytti mua aiheetta pettämisestä ilman kaveriani olisin mitä luultavammin jo kertaalleen istunu pikaistuksissa tehdystä taposta
Ookko Oulusta?
Turhan kylymä city ja onkona oulusa muita kui juoppoja ja nistejä olettaen nääs kun korkeakoulu city suuremmilta osin niisähän sitä vasta biletetäänkin
Kemistä
Olemme samassa tilassa molemmat...Rakkaani
Oisko joku keskustelu tuki tai vaikka netissä mieli ry. En itse muista että olisin masentuneena puhunut niistä asioista mitään ystäville toki jotain tiesivät enemmän se apu oli sitä että koittivat saada tekemään asioita. En olisi edes kyennyt siihen puhumaanheille liiankipeitäasioita.Minulla oli toki ammatti apua keskusteluun.
Ei kavereita terapeuttina saakaan käyttää, tai ehkä pienesti. Terapeutti voi auttaa, silloin kun on hyvän löytänyt. Mutta 45 min. viikossa ei kyllä ihmeitä tee. Tekeminen ihan pienestikin jos vaan pystyy, voi auttaa kyllä. Joskus ei jaksa kuin pakolliset kuviot juuri ja juuri. ap
En puhunut terapiasta vaan ihan keskustelu avusta sitä voi antaa vaikka psykiatrian sairaanhoitaja. On mua kyllä " terapeuttina" ystävät käyttäneet. Vieläpä silloin kun koin itse elämäni rankinta aikaa tähän asti. Ei vaan tunnu kellään olevan kiinnostusta mun kuunteluun.
Mieli ry llä on max 5 h. Pitkittyneeseen masennukseen heiltä ei saa 5 h.
Tilanne on todella kammottava koko Suomen alueella.
Ihmiset ei ymmärrä että ei viranomaisten tai vapaaehtoisten tulisi paikata kavereita ja sukulaisia. Se ei ole inhimillistä.
Menee ohi. Voimia!
Kiitos sinulle! ap
Harmi ettei ystävät ymmärrä. Asiat täytyy usein itse kokea ennen kuin niitä voi ymmärtää.
Painin samoissa vesissä. Menee ohi joskus . Voimia sinulle!
Kiitos paljon! Olet oikeassa siinä, että ihmiset ymmärtävät lähinnä niitä asioita, joista on omakohtaista kokemusta. Tsemppiä kovasti ja voimia sinulle! ap
Voimia. Et ole yksin ajatustesi kanssa. Onko jokin asia, mitä paljon toivoit epäonnistunut tai mennyt sivu suun. Itse olen huomannut, että jotkin pettymykset voivat viedä mielialan matalaksi. Ammattiapua voi myös kysyä esim. Terveysasemalta. Ei aina saa heti aikoja ym. mutta on mahdollista hakea apua.
On tässä ollut vähän vastoinkäymisiä tosiaan. Kiitos sinulle! ap
Kannattaa mennä seurakuntaan!<3 kokeile!<3 et menetä mitään!<3 Sieltä saa usein helposti kavereita
Ongelma on suomalaisuudessa.
Uskon, että toivut masennuksestasi, jos pikkuhiljaa voimavarojesi mukaisesti kommunikoit esim espanjalaisten, intialaisten, afrikkalaisten ja esim amerikkalaisten kanssa. Keskustelusovelluksia, nettiterapioita kuukausimaksulla, yhdistyksiä, tapahtumia, netissä tai kasvotusten. Suomi on kulttuuriltaan kylmä ja välinpitämätön.
Olet väärässä
En ole.
Pakko myöntää että olet ainakin jollain tavoin oikeassa...
Itse muutamia vuosia sitten keskustelin useiden eri kulttuuria edustavien kanssa (lähinnä etelänmaalaisten) ja heidän maailmankuvansa oli todella erillainen kuin mihin suomalainen on tottunut. Esim. eräs ei tiennyt mitä masennus on, ei ollut koskaan kuullutkaan sellaisesta. Toiselle kun mainitsin uusista naapureistani, ja sanoin etten ole jutellut sanaakaan niitten kanssa, vaikka ovat ehkä vuoden jo asuneet, niin hän oli erittäin järkyttynyt, hänen maassaan tuollainen ei olisi mitenkään mahdollista. Sitten kerroin että täällä löytyy jatkuvasti kuolleita ihmisiä asunnoista mitkä ovat vuosia olleet siellä huomaamatta. Hän kertoi että sellaista ei ikinä tapahtuisi heidän maassaan, siellä naapurit huolestuisivat ja tulisivat katsomaan jos eivät olisi koko päivässä nähneet naapuriaan. Siis yhdessä päivässä.
Sain huomata että kulttuurierot olivat kovin suuret, enkä kokenut omaa kulttuuriani yhtään paremmaksi kuin sen toisen, päinvastoin, aloin vaan miettimään että mikä ***** oikein suomalaisissa on vikana, että jotain on vakavasti pielessä.
Muualla kuin suomessa elämä on tosi erillaista, varmaan lähemmäs sellaista mitä se oli suomessakin vielä ehkä reilu sata vuotta sitten, ns. yhteisöllisyyttä. Suomessa ihmiset ovat eristäytyneitä, vain oma lähipiiri ja sukulaiset tunnetaan, eikä juuri muita. Tietysti nyt on näitä sosiaalisen median ryhmiä/ tuttavia, mutta niissä ei ole mitään todellista, ne on täysin pelkkää mielikuvitusta henkilöinä ja "ystävinä".
Suomessa ammattiapu on sairaus- ja lääkekeskeistä. Siitä saattaa tulla psyykkisesti ja fyysisesti huonompi olo. Ulkomaisissa nettipalveluissa ei olla niin sairauskeskeisiä.
Masennus ei ole lääkittävissä oleva sairaus. Kyse on validista surusta, inhimillisestä tunteesta, kokemuksesta, elämäntilanteesta, erilaisuudesta.
Suomalaisella hoidolla tehdään masentuneista kroonikoita. Kammottavaa pskaa länsimainen lääketiede ylipäätään.
Olen 100 prosenttisesti samaa mieltä.
Ongelma on aikamme hengessä
https://blogi.astettaparempielama.fi/mielenterveyden-selviytymisopas/
Tässä on paljon mistä on kyse. Palvelut ei toimi.
Ota selvää lähelläsi olevista ratkaisukeskeisistä lyhytterapeuteista. He kuuntelevat ja ymmärtävät. Et tarvitse lähetettä. Jos tilanne näyttää niin vaikealta, että lyhyempi keskusteluapu ei riitä, niin he osaavat ohjata eteenpäin. ❤️
Olenko ymmärtänyt oikein: jos lähipiirisi ymmärtäisi, mitä masennuksesi tarkoittaa ja suhtautuisivat sinuun että masennuksesi on ok ja että voisit kertoa turvallisesti kenenkään tuomitsematta ja antamatta huonoja neuvoja, niin olisiko silloin sinun parempi olla?
Se että masennus on tabu tekee ihmisestä sen epänormaalin, mikä ei kuitenkaan koe olevansa. "Suvun vaiettu sairaus" on joskus sanottu. Väitän että ne on ne väärät toimintamallit, jotka johtuvat ylisukupolvisista traumoista, mitkä sairastuttaa. Masennus on tavallaan kupla. Se johtuu aika lailla siitä, että on ollut paljon tabuja, eikä kaikkien tunteiden tunteminen ja ilmentäminen ole ollut sallittua. Kulisseissa pitää osata käyttäytyä oikein, eli näytellä mukana. Joka suvussa on lisäksi se yksi mustalammas. Mustalammas on tärkeä muulle suvulle, jotta he voisivat tuntea itsensä paremmiksi, eivätkä näkisi omaan pahuuteensa. Ja hän jolle on langennut tuo ei toivottu osa, saa päälleen kaiken oksennuksen. Ihminen ajetaan loppuun joka puolelta, koska on vähän erilainen kuin muut.
Uskoakseni silloin ehkä voi olla niin että paras ja ehkä ainoa ratkaisu on muuttaa toiseen kaupunkiin jossa ei ole lähipiiriä mustuttamassa ja että katkaisee välit kaikkiin jotka eivät ymmärrä. Se on äärimmäisen vaikea teko. Olin itse tehnyt niin. Tein mahdottomaksi ihmisille ottaa kontaktia. Uudet ihmiset ymmärsivät. Mutta hermoromahduksen myötä, en jaksanut ylläpitää jaksavaa iloista, kaikista ryhmistä suljettiin pois luullen että lääketiede auttaa. Ihmiset ei ymmärrä.
Nyt sitten teen niin että jos tutustun uusiin porukoihin tms, en kerro mistään mitään. Ihmiset pelästyy. Ei mikään ihme että masentuneilla on vaikeaa. Käsittämättömän rankaisevaa. Mutta kukaan ei enää valita minulle. Kaikki vain helpottivat omaa ahdistustaan puhumalla muille miten minulla oli raskasta. Tekopyhiä. Itsekeskeisiä. Turhanpäiväisiä. Olen hyvin tyytyväinen että lähisukuni on pakotettu kertomaan muille miten heillä ei ole kontaktia minuun. Hyvin moni sai kuulla miten he ja muut mokasivat. Olen tyytyväinen siitä kärsimyksestä minkä heille toin. Mitä olivat niin tylyjä.
Olen katkaissut vanhat, vahingolliset siteet. Elämässä on ollut liikaa taistelua ihan perusselviytymisestä. Usein minut ymmärretään myös väärin. Harvan kanssa olen samalla aaltopituudella ja se saa tuntemaan itseni yksinäiseksi.
Tämä oli nyt joltain muulta, joka tuli väliin.
Ymmärrän sinua tuntematta sinua. Oman kokemukseni kautta. Olen hyvin pahoillani. Nuo on täysin tosia asioita.
Kiitos sinulle kauniista sanoistasi. On lohdullista kuulla, että on samoin kokevia, uniikkeja yksilöitä.
Ihanaa 🥰🥰🥰
Tuollaisia tiloja elämä tuo ja niistä mennään ohi . Jokainen duunaa elämänsä suunnan aivan itse .
Niin pyritään tekemään ja niistä ei saisi nostaa sitten keskustelua pöydälle, vai mikä olikaan sanomasi?
En ole keskustelun aloittaja, mutta huomaan miksi geneeriset neuvot on ärsyttäviä.
Moni ei tiedä miten toisen ihmisen masennnuksesta on hyvä keskustella. Moni neuvo on invalidoiva.
Kuin sanoisi: syö puuroa marjojen kanssa. Se auttaa.
Jaaha.
Puhut nyt selkeästi tunteistasi.
Entä jos vaan unohtaisit ne.
Keskittyisit ennemmin tosiasioihin.
Mikä elämässäsi on nyt vialla, mikä asia on pielessä. Ensin selvittämään sitä että missä se todellinen vika tai ongelma sijaitsee, sitten keksimään siihen ongelmaan jonkinlaista muutosta.
Muuta koko elämäsi toisenlaiseksi, muuta itsesi toisenlaiseksi(se ottaa aikaa enemmän). Mitä hävittävää sinulla on. Jos kerran tässä hetkessä voit noin huonosti niin yhtä hyvin voit muuttaa elämäsi toisenlaiseksi, ja katsoa millaista se sitten olisi.
Elämäntilanteesi on nyt jollain tavalla pielessä, joltain osin väärin.
Joku siinä rasittaa sinua koko ajan, ehkä alitajuisesti.
En osaa yhtään neuvoa siinä miten voisit tuntea yhteyttä muihin ihmisiin, muuten kuin hetkellisesti kuvittelemalla omassa mielessäsi että sinulla on jonkinlainen yhteys johonkin toiseen ihmiseen. Mutta sellainen kuvittelu ei kestä pitkään.
En oikeastaan usko sellaisen todellisen yhteyden olemassaoloon, itse en ole elämäni aikana sellaista nähnyt kenelläkään olevan. Parhaimmillaan ihmiset vain sietävät toisiaan, kuka enemmän ja kuka vähemmän. Jos siedät jotain toista niin silloin voit asua sen kanssa, jos et siedä niin seurauksena on vain loputonta tappelua joka asiasta.
En ole keskustelun aloittaja, mutta ei tunteiden, asioiden unohtaminen, ns itseä niskasta kiinni ottaminen auta. Ei ole vinkkivitos neuvoja olemassa. Moni ei ymmärrä että neuvominen on yksi huonoimmista tavoista auttaa.
Itseäni auttoi, että joku kuunteli ymmärryksellä. Auttoi kun puhui minulle kuin normaalille täysin kykenevälle ihmisille. Normaali tapa puhua.
Neuvominen on usein, että "mene ja tee".
Keskustelu, joka on aito. Neuvominen ei ole aito. Sillä neuvomalla ns yritetään saada ihminen pois tilanteesta. Auttaa kun antaa olla tilanteessa. Normaali tapa puhua. Hyvin moni ei tiedä miten on hyvä.
Olin itse saanut kuulla "juokse joka viikko 30 minuuttia" juoksin 15 minuuttia ja taju lähti. Ei auttanut.
Myös neuvottiin että katso kynttilän valoa. Unohda. Älä valita turhista.
Neuvominen ei toimi.
Auttoi myös kun siivoi asuntoani 5 kertaa.
Moni ei tiedä että sympatiaa ei ole apu, kun jos on loppu, niin kaikki kaatuu päälle.
Yksi sukulainen kävi siivoamassa 1,5 h ja keskeytti ahdistuskohtaukseen. Hän koki että tavarat kaatuu hänen päälle. Ei hänen tarvinnut minun asunnossa asua.
Sotessa ei tajuta auttaa konkreettisesti. Suomalaiset luulee että sotelle kuuluu Suomalaisten vastuu lähimmäisistä.
Käsittämättömän raakaa.
Ei mikään ihme.
Niin, ei saa neuvoa, pitää antaa henkilön vaan tehdä sitä mistä itse tykkää. Mutta jos henkilö itse tykkää olla masentunut, pyöriä itsesäälin tunteissa, surussa, ikävässä. Eiköhän silloin olisi parempi pistää nuo tunteet vaan syrjään ja keskittyä oikeisiin ongelmiin, joita varmasti ihan jokaiselta löytyy elämästään. Jos saisi jonkun oikean ongelman ratkaistua elämässään niin tuntisi olonsa paremmaksi, ja jos tekee jotain muuta/ ajattelee jotain muita aisoita, niin ei ole aikaa velloa niissä huonoissa tunteissa.
Jos masennus on päässyt niin pitkälle että henkilö itse on täysin kykenemätön tekemään mitään oman tilanteensa parantamiseksi, niin silloin lääkitys on ainoa toimiva vaihtoehto.
Hyssyttelyllä vaan annetaan tilanteen jatkua ja masennuksen pahentua. Kun tajuaa että on tuossa tilassa niin pitää alkaa HETI toimimaan, eikä viivytellä yhtään. Tilanne on kriittinen jo alussa koska sairastuneen toimintakyky laskee tasaista vauhtia koko ajan, jos ei heti aloita toimia tilanteen parantamiseksi niin pian se on myöhäistä. Hyssyttelijät ja ymmärtäjät ovat se ongelma joka saa masentuneen jatkamaan sillä linjalla mikä lopulta johtaa henkilökohtaiseen tuhoon.
Masennus on vakava, hitaasti etenevä, kuolemaan johtava sairaus.
Tarkoitatko että masennuksesta puhuminen on itsesäälissä rypemistä? Että on jotenkin väärin puhua masennuksesta?
En ole sanonut mitään tuollaista.
Ok. Teksti antaa sellaisen viestin.
Ei anna. Se viesti on omassa mielessäsi jo valmiina ja yhdistät sen heti tekstiin jossa joku kritisoi masentuneita ja masentuneiden kanssa tekemisissä olevia.
Voisin kysyä sinulta että onko mielestäsi oikea toimintamalli sellainen että annetaan mielisairaan ihmisen tehdä juuri niinkuin se itse haluaa, ja muiden pitää vaan ymmärtää? Siis toisten ihmisten rooli on ymmärtäjä, se on ok mielestäsi?
Masentunut ihminen voi olla loppuunpalanut. Silloin ei ole hyvä ohjeistaa. On hyvä ymmärtää. On hyvä auttaa konkreettisesti, esim siivoamalla asuntoa.
Ymmärrys mistä on ja mistä ei ole kyse, ja että masentunut ei ns teeskentele tai liioittele oloaan. Kärsivällisyys. Jos on tukena muutaman ihmisen kanssa 2 vuotta, sen sijasta että (suomessa on tapakulttuuri että tunteet, esim itkeminen on väärin) antaa selviytyä yksin ja neuvoo, voi toipumisessa mennä 5-10 vuotta.
Masennus ei ole biokemiallinen häiriö. Syyt on aina siellä, psykososiaalistaloudelliset.
Usein ns fixaaminen ei toimi. Toimii että on valmis ns istumaan toisen asemassa ja on valmis antamaan toisen olla masentunut. Moni hakee pohjimmiltaan hyväksyntää. Inhimilliset tarpeet. Tunteet ovat ok.
Olen itse kokenut että kun olen tullut hyväksytyksi tunteitani, tarpeitani juuri sellaisena kuin ne ovat, se on ollut eheyttävä kokemus. Luottamus että minun tunteita ja tarpeita ei arvostella.
Kun minun tunteeni ja tarpeeni oli ok, silloin ns tarpeet ja tunteet hävisi. Ihmiset tarvitsee hyväksyntää. Hyväksyntä on eheyttävä kokemus.
Moni masentunut voi saada kuulla että heidän masennus, suru, elämäntilanne on vääränlainen. Viesti asiasta voi tulla esim että on laiska kun ei ole kokopäivätyössä vaikka on loppuunpalanut. Tapa puhua.
Uskon että monen masennuksen takana on yksinäisyys.
Yksinäisyys ettei saa tuntea tiettyjä tunteita, olla tietynlainen.
Esim ei saisi olla lihava, vanha, isonenäinen.
Saa olla. Samalla lailla saa olla masentunut. Saa olla surullinen.
Minusta tuo kuvailemasi on jotain muuta kuin masennusta. Joku tunteisiin liittyvä mielenterveyden häiriö, josta sivuoireena saattaa olla masennusta. Mikäli tuollaisia oireita hoidetaan masennuksena (kuten hyvin usein tapahtuu) niin oikea syy jää piiloon ja oikea diagnoosi jää kokonaan tekemättä.
Nyt lisäät vielä taloudelliset syyt mukaan masennukseesi... siis jos saat rahaa niin masennuksesi paranee...
Jos henkilö on loppuunpalanut, eikä jaksa tehdä mitään, niin ehkä on hyvä olla tekemättä mitään jonkin aikaa. Sitten alkaa rakentamaan omaa elämää uudestaan aivan eri lähtökohdista kuin on aiemmin tehnyt. Koska jotain on aiemmin tehnyt ihan väärin jos tuo on lopputulos.
Ei ole kyse tunnehäiriöstä.
Minulla on ollut vakava asteinen masennus.
Minä tiedän mistä on ja mistä ei ole kyse.
Tapa miten masentuneille puhutaan.
Ihmiset saattaa herkästi neuvoa masentunutta mutta kertoo miten ja mitä kaikkea hän tekee väärin. Neuvominen ei ole paras lähtökohta.
Varmasti se tapa millä puhutaan on väärä, alentuva, ja lisäksi ne neuvot mitä annetaan saattaa olla hyvinkin epärealistisia, kuten mene töihin, tai lähde juoksemaan maratonia tms. Kuitenkin neuvojilla saattaa taustalla olla ihan aito auttamisenhalu.
Henkilökohtaisesti tiedän että masennus poistuu kun poistat tunteesi jotka aiheuttavat sen masentuneen olotilan. Sitten jäljelle jää toki fyysiset ongelmat, joiden kanssa voi sitten vähän kerrassaan tehdä työtä, kuten fyysinen jaksaminen.
Vieläkin suosittelisin sinua menemään oikealle psykiatrille/psykologille, siis yksityiselle, joka tekisi kattavan analyysin ja sen perusteella päättelisi mistä sinun kohdallasi on kyse ja antaisi oikean diagnoosin.
Silti, vaikka tiedätkin itse niin hyvin että "mistä on kyse".
https://youtube.com/shorts/IFclIyJR0tM?si=kMGicYVgJPxFAbwJ
Tarkoitan tätä.
No tuo videolla oleva ohje on täyttä ***kaa alusta loppuun asti. Tuossahan ohjeistetaan että masentunut henkilö saa vetää kaverinsa mukaan sinne pohjamutiin, ei tuossa ole mitään järkeä! Aivan väärin niin monella tapaa kuin voi olla, sairasta touhua. Vain sairas henkilö neuvoo jotain tuollaista, vai onko hänellä ehkä jotkin vielä pahemmat motiivit taustalla.
Parempi jättää se sairas yksin sinne pohjalle kuin että se sairas vetää auttamishaluiset ja hyväntahtoiset ystävänsä samaan kuoppaan mukaan, ja lopulta ne kaikki haudataan sinne yhdessä ikuiseen lepoon.
Juuri tämän takia ihmiset pakenevat eivätkä halua olla tekemisissä sairastuneen kanssa.
Ymmärsit asian väärin. Tekstin kautta on vaikeaa kommunikoida.
Katsoin tuon videon. Ja ymmärrän englantia varsin erinomaisesti, joten en tehnyt tulkintavirheitäkään.
Mielestäni videolla kuvailtu tapa on väärä, täysin väärä, ja johtaa vain useampien ihmisten sairastumiseen kuin siihen että masennus vähenisi.
Toki jokaisella on oikeus toimia niinkuin itse haluaa, vaikka siitä koituisi harmia itselleen, jatkuvastihan ihmiset tekevät kaikenlaista mikä aiheuttaa haittaa itselle, tupakoivat, käyttävät alkoholia jne. joten vapaa valinta sen suhteen. Mutta voidaanko sanoa että mieleltään sairastunut ihminen pystyy valitsemaan vapaasti, kun sairaus pakottaa sen toimimaan tietyillä tavoilla, poikkeavasti, tavoilla joilla se henkilö ei toimisi jos ei olisi sairas. Jos sairaus pääsee tarpeeksi pitkälle, henkilö saattaa joutua pakkohoitoon, silloin valinnanvapautta ei sillä henkilöllä enää ole.
Tekstin kautta on vaikeaa kommunikoida.
Huomaan että emme kirjoita samoista asioista.
Se on ok.
Koen että tekstin kautta voi tulla monimutkaisia väärinymmärryksiä ja selkeyttäminen ei välttämättä toimi. En pysty kommentoimaan.
En tarkoittanut asioita, joihin tekstissäsi viittaat.
Ok, sitten en ollenkaan ymmärtänyt sitä mitä yritit ilmaista.
Olisiko kyse myötätunnosta?
Siitähän tuossa videolla olikin kyse, myötätunnosta. Käsitin itse sen vain toimintamallina, mutta kyseessä oli ehkä enemmän vain vertauskuva.
Tai ongelma on siinä että ihmisiltä puuttuu myötätuntoa sairaita kohtaan.
Myötätunnon puutteeseen on olemassa selitys, se on pelko. Pelko omasta sairastumisestaan, että henkilö menettäisi itse toimintakykynsä. Monilla ihmisillä on alttius sairastua masennukseen, erityisesti suomalaisilla se on korkeampi kuin useimmilla kansoilla. Nyt tämä jopa vihamielisesti suhtautuva henkilö suojelee omaa itseään ja varoo tunteilemasta liikoja, aistii sen masentuneen olotilan ja pelkää sitä, pelkää että se tarttuu häneen itseensä. Ei halua itse tuntea niitä tunteita joita masentunut kokee. Ihmiset eivät uskalla tuntea myötätuntoa.
Joo! Osaat hyvin kuvailla eri puolia. Jotkut asiat koostuu monimutkaisista osista, jolloin voi olla haasteellista tuoda. Teksti on usein puutteellinen tapa.
Nuku nuku ja nuku lisää liikuntaa joka päivä ulos ja kunnon väsylenkille. Kaikki lääkkeet, ja nautintoaineet pois. Suolentoiminta kuntoon vihanneksilla.
ei mitään jaksakaan , jos vaan makaa , kunto rapistuu "nollaan", ensin edes se fyysisen kunnon kohennut , kyllä se masennus tulee mukaan sinne lenkille , ja joskus voi jopa jäädäkin se masennus sinne lenkkipolulle , ei nyt ihan eka kerralla , mutta kun kunto kohenee , myös mieli virkistyy , moniin tekemisiin ja oma-aloitteisuus lisääntyy.
Se määrä mitä ihmiset haukkuu, syyttää, syyllistää, jos kertoo että on huono olla.
Se on juuri se syy miksi masentunut masentuu. Rangaistaan kertomisesta.
Niin kuin muilla ihmisillä olisi jokin oikeus kertoa kuinka väärin masentunut tekee ja on olemassa.
Niin kuin tunteissa ja niiden ilmaisussa sekä elämäntilanteen kertomisessa olisi jotain väärin.
Syynääminen ei ole ok.
Se tapa miten ihmiset puhuvat masentuneille.
Käytännössä se voi tarkoittaa sitä että ihmisen lähes koko lähipiiri yhdessä ns lynkkaa yhden ihmisen.
Puhuin yhden miehen kanssa joka kertoi ettei halua tavata sukulaisiaan koska he joka kerta ns vaativat tietää joko on työpaikka hankittu. Syynääminen. Kerroin hänelle kun hän avasi enemmän sitä miten hänen perhe puhuu hänelle, sanoin hänelle ei ole hyväksi tavata perhettään. Mies kertoi että he jatkuvasti valittivat hänen elämästään hänelle ja muille.
Sen sijasta että kertoo mikä on toisessa vialla, voisi kokeilla että toimisiko toinen, inhimillisempi lähestymistapa.
Suru on ok. Masennus on ok.
Olen läheltä nähnyt kuinka yksi ihminen tappoi itsensä. Myöhemmin puhuin hänen exän kanssaan, kerroin omista murheistani. Hänen exän suhtautumistapa minuun (tyypillinen suhtautuminen esim masentukseen), oli se mistä ymmärsin että hän ajoi toisen niin pieneen nurkkaan että toinen tappoi itsensä.
Tapa puhua. Se voi olla liikaa kun ihmiset yhdessä tekee niin. Yksi niistä syistä miksi masennuksen oireena on eristäytyminen, on koska ns muut ihmiset antavat syyn siihen. Ei ole ok olla surullinen. Silloin voi olla hyvin yksinäinen olo surun kanssa. Silloin voi myös menettää sen surevan ihmisen.
Sanonkin aivan toisin päin.
Kun masentuneista puhutaan kuinka sairaita, laiskoja, turhia, itsesäälissä rypeviä he ovat, niin uskallanpa väittää että huomattavasti sairaampaa on sellaisella tavalla puhua kuin kertoa masennuksesta, surusta.
Olen aivan käsittämättömän vihainen siitä emotionaalisesta väkivallasta, jota ihmiset yhdessä yksille tekevät. Se tapa suhtautua maksaa ihmishenkiä. Kaikilla ei ole voimavaroja itkeä.
Kun tämä ihminen joka oli itsensä tappanut, olin muutama kuukausi ennen sitä kysynyt "miltä sinusta tuntuu". Hän kertoi. Minun kyyneleet olivat välittömät. Hänestä itsestään ei näkynyt tunteita. Hänen isä oli läsnä ja käytännössä vain toimi niin että kertoi kuinka huonosti hänen poika edelleen tekee.
Puolustuskyvytöntä ei saa ikinä lyödä.
Ymmärrän mitä tarkoitat, olet täysin oikeassa.
Tuollaisessa kuvailemassasi tilanteessa kaikkein parhainta olisi jos masentunut pääsisi kokonaan pois noiden sukulaistensa vaikutusvallan alaisuudesta, olisi vaikka yksin, yksinäisyyskin on parempi kokemus kuin syyllistäminen.
Tämä vihamielinen suhtautuminen masentuneeseen, erityisesti omilta lähimmiltä sukulaisiltaan, se on paha juttu, todella paha.
Entä jos tämä läheinen olisi sairastunut syöpään ja ihmiset vaan haukkuisivat miten se omaa syytäsi kun et huolehtinut ruokavaliostasi, ja poltit tupakkaa silloin joskus jne. Miksei näin tehdä yhtä hyvin, aivan sama asia! Eihän se syöpäkään päälle päin näy siitä sairastuneesta, ennenkuin on jo myöhäistä. Samanlainen yhtä näkymätön sairaus kyseessä, joka johtaa kuolemaan. Mutta toinen on oma vika ja toinen ei ole.
Mistä syystä mielenterveysongelmat ovat vaiettu ongelma, yritetään olla kuin niitä ei olisikaan. En tiedä. Pelko, ja häpeä ehkä.
Totta. Eriarvoisuus.
Iso osa minun lähipiiristä ns hyökkäsi päälle. Olivat myös ns liian kohteliata, eivät kertoneet jos jokin oli vialla. Eivät myöskään huomanneet lauman vaikutusta yhdessä. Kun minä hermostuin, niin tavallaan vastasin monelle yhtä aikaa kun vastasin yhdelle. Minä ylireagoin, mutta kokemus oli tosi. Olin pakotetussa asemassa katkaisemaan välit kaikkiin 100 %. Se oli äärimmäisen vaikea teko. En usko, että he tulevat ikinä ymmärtämään. Olin uudessa asunnossa huutanut useita öitä, kun oli niin paha olla. Mutta pidin järkeni. Nyt on hyvä.
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/12942
Kansalaisaloite mielenterveyspalveluiden inhimillistämiseksi. Vasta alle 400 ääntä.
Joo ympäristö ei aina inspiroi, välillä kyllä
Masennustilaa ollut. Piti hakea apua. Ei kestänyt loppuelämän.
Hei,
On olemassa auttavia tahoja, joihin voi olla yhteydessä anonyymisti ja matalalla kynnyksellä.
- Tukinet.net - Tukipisteesti netissä https://tukinet.net/
Tukinetistä saa itselleen tukihenkilön, jonka kanssa voi keskustella kahden kesken mistä tahansa hankalasta elämäntilanteesta tai mielessä olevasta huolesta. Tukihenkilö löytyy mm. Mieli Tukisuhteesta. https://tukinet.net/teemat/mieli-tukisuhde/tukisuhteet/
Tukinetissä on myös monenlaisia keskusteluryhmiä ja chattejä, joista voi saada vertaistukea sekä ammattilaisten neuvoja.
Joka viikko ma-ke klo 15-19 ja to klo 15-21 on MIELI Kriisichat päivystys, jossa voi jutella kahden kesken päivystäjän kanssa. Tukinet on avoinna kellon ympäri vuoden jokaisena päivänä.
- Valtakunnallinen kriisipuhelin
Jos soittaminen tuntuu omimmalta vaihtoehdolta, niin valtakunnallinen kriisipuhelin päivystää 24/7 numerossa 09 2525 0111.
Ystävällisin terveisin
MIELI Kriisikeskus Helsinki/Kata
Moni palvelu on hyvin puutteellinen ja perustuu mielipahasta puhumiseen.
Ne eivät auta.
Sos kriisikeskuksesta
Saa max 5 h.
Miksette voi muuttaa palveluja aidosti toimiviksi?
Ei auta että sairaudenhuollossa keskitytään sairauksiin. Ei mielenterveysparane diagnooseilla.
Max 40 h terapiaa kun keskustelu ei kohdistu terveeseen elämään, se ei auta.
Lähes kaikki mielenterveyspalvelut ovat ajanhukkaa.
Pitää tulla kuuluviin niiden ihmisten ääni, jotka ovat lähteneet palveluista pois, kun ne ovat niin huonoja. Täynnä täysin tarpeettomia rajoituksia.
Kriisipuhelin on vain kuuntelua. Siellä ei anneta neuvoja. Kuuntelusta ei ole apua.
Ylipäänsä se, että kaikkialta saa hyvin harvoin: odottaa min 2 viikkoa- 6 kk: 1 h per 2 viikkoa 8 viikon ajan, yhteensä 5 h.
Se ei ole apu. Se on kidutus.
Tehkää palvelut toimiviksi.