Erityis piirre vaiko normaali juttu?

Moikka, oon noin 17-vuotias.

Oon huomannu pikkuhiljaa olevani todella herkkä ja hieman yli empaattinen.
Pystyn siis aistimaan ihmisten tunteet jo kaukaa. Ilmapiirin muuttuminen näkyy selvästi vaikka se olisikin pieni juttu. Aistin ihmisissä niin vihan kuin surunkin, epävarmuuden tai itsevarmuuden. Huomaan, jos jokin asia on vialla vaikka sitä ei olisikaan kysytty. Tiedän, jos joku seuraavaksi itkee tai suuttuu. Paniikki on tunne, jonka toisesta saattaa helposti huomata myös muutkin.

Joskus muiden ihmisten tunteiden kantaminen mukanaan on todellakin raskasta. Vahvin tunne on tietysti suru, jonka kanssa on hankalaa vain olla. Ihmisten jatkuva lohduttaminen ja auttaminen on ollut minulle aina todella tärkeää. Tämän takia moni ystävistäni kääntyy puoleeni, kun heillä on vaikeaa, koska tietävät, että osaan auttaa.

Seuraavaksi pari esimerkkiä.

Kerran yksi ystäväni oli menettänyt hänelle tärkeän henkilön elämästään tai minusta ainakin tuntui vahvasti siltä. Menin ystäväni luokse viikonlopuksi, jolloin heti aistin hänessä jotain kummallista, vaikka hän ei ollutkaan sanonut vielä oikein mitään. Kun kysyin tätä häneltä, ystäväni purskahti itkuu ja kysyi minulta kuinka muka tiesin asiasta. En vastannut mitään, koska en ymmärtänyt sitä vielä silloin.

Kerran olin oppitunnilla, yksi takarivissä istuvista tytöistä vaikutti mielestäni, jotenkin kummalta. Hän nauroi, mutta en silti kokenut hänen olevan iloinen. Muutaman minuutin kuluttua tämä tyttö sai paniikkikohtauksen ja lähti kesken oppitunnin pois. Tiesin, ettei se voinut olla vain sattumaa.

Toinen esimerkki on aika lähiajoilta, ensimmäisestä taas pari vuotta. Nykyisesti asian tutkiminen on helpompaa ja tykkään olla tälläinen vaikka se onkin välillä todella haastavaa.
Mutta se, että onko tämä taito vai normaali juttu mietityttää minua?
3226
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

Et ole sitten ainakaan persu .

Äänestä

Hei,

Laitan tähän vinkiksi Nuorten herkkis-chatit, jotka ovat avoimia ryhmächattejä ja ne on suunnattu 16-29-vuotiaille erityisherkille.

Chatit löytyvät täältä: https://tukinet.net/teemat/nuorten-herkkis-chat/ryhmachatit/

Chatissa voi jakaa muiden kanssa erityisherkän elämään liittyviä iloja tai haasteita. Chatissa on mukana myös kaksi ohjaajaa.

Tukinetistä löytyy paljon muitakin palveluita, joista voi halutessaan saada sekä henkilökohtaista että ryhmämuotoista tukea. https://tukinet.net/

Tukinetin kaikki palvelut ovat maksuttomia ja asioida voi anonyymisti.

Ystävällisin terveisin
MIELI Kriisikeskus Helsinki/Kata

1Äänestä

Sun sielu on kiertäny monta kertaa oot syntynyt siis monasti jo uudestaan heillä on tämä ominaisuus.

1Äänestä

Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


No_typy kirjoitti:

Moikka, oon noin 17-vuotias.

Oon huomannu pikkuhiljaa olevani todella herkkä ja hieman yli empaattinen.
Pystyn siis aistimaan ihmisten tunteet jo kaukaa. Ilmapiirin muuttuminen näkyy selvästi vaikka se olisikin pieni juttu. Aistin ihmisissä niin vihan kuin surunkin, epävarmuuden tai itsevarmuuden. Huomaan, jos jokin asia on vialla vaikka sitä ei olisikaan kysytty. Tiedän, jos joku seuraavaksi itkee tai suuttuu. Paniikki on tunne, jonka toisesta saattaa helposti huomata myös muutkin.

Joskus muiden ihmisten tunteiden kantaminen mukanaan on todellakin raskasta. Vahvin tunne on tietysti suru, jonka kanssa on hankalaa vain olla. Ihmisten jatkuva lohduttaminen ja auttaminen on ollut minulle aina todella tärkeää. Tämän takia moni ystävistäni kääntyy puoleeni, kun heillä on vaikeaa, koska tietävät, että osaan auttaa.

Seuraavaksi pari esimerkkiä.

Kerran yksi ystäväni oli menettänyt hänelle tärkeän henkilön elämästään tai minusta ainakin tuntui vahvasti siltä. Menin ystäväni luokse viikonlopuksi, jolloin heti aistin hänessä jotain kummallista, vaikka hän ei ollutkaan sanonut vielä oikein mitään. Kun kysyin tätä häneltä, ystäväni purskahti itkuu ja kysyi minulta kuinka muka tiesin asiasta. En vastannut mitään, koska en ymmärtänyt sitä vielä silloin.

Kerran olin oppitunnilla, yksi takarivissä istuvista tytöistä vaikutti mielestäni, jotenkin kummalta. Hän nauroi, mutta en silti kokenut hänen olevan iloinen. Muutaman minuutin kuluttua tämä tyttö sai paniikkikohtauksen ja lähti kesken oppitunnin pois. Tiesin, ettei se voinut olla vain sattumaa.

Toinen esimerkki on aika lähiajoilta, ensimmäisestä taas pari vuotta. Nykyisesti asian tutkiminen on helpompaa ja tykkään olla tälläinen vaikka se onkin välillä todella haastavaa.
Mutta se, että onko tämä taito vai normaali juttu mietityttää minua?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu