Vieläkö muistatte? Oli se aika hurjaa aikaa. Pukeutumisessa, ja muutenkin.
Me olemme niitä ensimmäisiä, jotka käytimme minihametta!
Anonyymi-ap
64683
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 64
Vanhimmat
Käytimme myös e pillereitä ensimmäisten joukossa.
Muistan minihameet ja farkut. Äiti ei aluksi suvainnut farkkuja.
Hyvin kelpasin muiden joukkoon ilman minihametta.
Ekat farkut ostin yli 60 vuotiaana. Ovat yhä käyttökunnossa ja sopivat jalkaan.
Elämässäni ei ole koskaan ollut "hurjaa aikaa".
Käytin mikroshortseja
Kuolinsiivousta suorittaessani löysin muiston siitä papista, joka ei päästänyt tyttöjä ripille minihameessa. Se oli aikoinaan iso kohu, jonka muistan itsekin jostain kummallisesta syystä. Omakin rippimekkoni oli melko lyhyt, mutta ei vetänyt vertoja tosi minille.
Käytin minihametta, en kuitenkaan niin lyhyttä että juuri ja juuri vesiraja peittyi (poikien sanonta tansseissa). Mutta tanssiessa tosiaan oli vaikeuksia kun oli mekko ja nosti toisen käden pojan käteen ja poika painoi hametta kun piti toista kättään selän puolella vyötärön kohdalla. Piti miettiä mihin asti se helma enää sillä takapuolella ulottuu.
Mutta kun kuvista katsoo, niin olihan ne nättejä asuja.
Minulla oli kompleksi sääristäni vaikka ei niissä mitään vikaa ollut eikä ole vieläkään.
Hyvin on asiansa ajaneet. Nuorena vain on niin vaativa ulkonäkönsä suhteen.
Tämä on syynä että en ole minihametta pitänyt.
Pitkät housut olivat lempiasusteeni.
Nykyisin käytän hamettakin, mutta harvoin.
En ollut lättähattu tyylinen, Suave hiusrasvaa kyllä ja lierihattu.
Lättähatut kuului 50 luvulle. Minihameet 60 l puolivälistä lähtien 70 luvulle.
Muistan lättähatut, vaikka itse vielä jokseenkin taaperoikäinen.
Milloin ensimmäiset suonikohjunne tulivat ?
Hame on hyvin naisellinen, ero on valtava housuihin.
Rajunnäköistä on, kun pyylevät naiset käyttävät tiukkoja legginsejä, pyllyvako erottuu ihopoimuineen.
Taattua kotimaista.
Ei ne sovi laihallekkaan, paljastaa roikkupersuukseb. Ja muutenkin kuin kalsarit.
Ihan yhtä kauheita ovat joustofarkut.
"Kyllä rikoo on riskillä ruma!"
En koskaan ole käyttäny " minihametta "
noin polvipituisia oli nuorenaki kun olin työelämässä,
minihame EI sovi kenellekkää naiselle ei edes nuorille,
minihame on RUMA joka ikisen naisen päällä, nythän on TV:ssä alkanu näkymään toimittajilla minihameita, nuoria kauniita naisia ovat mutta eivät tajua kuinka RUMALTA ne näyttää katsojan silmissä, aivan kauheilta näyttävät !
polevi pitiset olisi vielä siedettävän näköisia jokseenki vielä asiallisen näköisiä, mutta polven yläpuolelle jäävt helmat näyttää TOSI RUMIALTA
kauniillaki naistoimittajilla, eivät vain itse sitä tajua !
MIELIPIDE !
Muistan, kun tuli opiskelijatyttö kesätöihin (ikäiseni), niin huomautimme tupakkahuoneessa, että sopisi käyttää alushousuja noin lyhyen hameen kanssa, ja sellaiset sitten löytyivät. Yhden naisen kaapissa oli muutamia varalla.
Minusta ne olivat sieviä nuoren päällä. Kovasti tanssitettiin, siksihän sinne tanssiin mentiin. Ja kumppanikin löytyi, siinä minihameessa, tuskin ainakaan kokonaan sen ansiosta.
Oli naisten vapautumisen aikaa.
Minihameet, sukkahousut, polvisukat, pitkävartiset saappaat, e-pillerit, rock, yms.
Muistaakseni Kristiina Halkola oli eturivin edustaja ko muodissa.
Ihan somiahan nuo minihameet näin jäljeenpäinkin kuvia katsellessa olivat nuorten tyttöjen päällä, kesällä vilpoisia ja kylmään vuodenaikaan sukkahousujen lämpimyydellä täydennettiin . Kunnon talvitakki, turkislakki ja pitkävartiset saappaat, lämpiminä pysyttiin. Saappaita saatettiin kevät/ ja kesäasuunkin yhdistää, minulla oli jopa yhdet ylipolvensaappaat joustavasta materiaalista. Vaaleanruskea mokkanahkainen minihame on päässyt moneen kuvaankin, söpöjä puseroita seuranaan. Polven alta näyttävästi levenevät housut olivat tyylikkäät, niistä ei kengätkään alta näkyneet.
Kun sattui tuohon aikaan kasvamaan teiniksi ja nuoreksi aikuiseksi, ei se mitenkään hurjalta vapautusliikkeeltä tuntunut, vaan ihan tavalliselta itsestäänselvältä nuoruudelta. Bilettämiseen liittyi oleellisesti kohdallani tanssi, se vaikutti mielimusiikkiin , sama drinkki saattoi olla koko illan pöydässä kun tanssilattia veti puoleensa. Maailmaa parannettiin teen ja korppujen voimalla opiskelijabokseissa, punaviinipullo jaettiin, siitä sai tyhjänä tunnelmallisen kynttilänjalan.
Oli turvallista liikkua, seikkailla vähän vanhempana Euroopassa Interailillakin. Kun kerron näistä ajoista lastenlapsille, heistä on melkein sankarillista, että pärjättiin ilman kännyköitä.
Oli se villiä menoa!
Edelleenkin käytän kesällä hiukan polvien yläpuolelle ulottuvia hameita. Sopivat itselleni parhaiten.
On se kumma kun ihmiset EI tajua että mini hame ON RUMA kauniillaki naisella,
ehdotus ja VAATIMUS
TV: toimittajilla EI saa olla minihameita kuulutustyö tehtävissään koko kansa silmien eteen nähtävänä,
ehdoton KIELTO TV:n esiityjille
MINIHAME KIELTO SAKON UHALLA
RUMUUTTA on muutenki maailma täynnä vielä sitä sitten lisätään minihameita käyttämällä HYIIII HELEKUTTI !
MIELIPIDE !
Olin Ruotsissa kun minimuoti tuli. Ostin tummanruskean nahkaisen minihameen. Se oli nätti, tykkäsin. Olin hoikka tyttö. Enää ei mini onnistuisi, mutta jotain vaikutteita 60-70-,luvun muodista jäi käyttöön.
Leveälahkeiset housut, pitkävartiset saappaat ja kivat nyörilliset puserot.
Ei nuo sinn lekkinssit ole leveälahkeiset! Onko sinun . teepaidoissa jossain nyörit?
Sukkanauhaliivit olivat silloin vankkaa tekoa. Sai uumankin vartalossaan näkyviin - kireälle vaan-
kuuluivat 50- luvulle, ennen minihamemuotia
Käytin minihameita nuorena, olikohan joskus kuuskytluvuen ja seitskytluvun taitteessa. Muistan ainakiny hden vaaleanpunaisen, jossa oli leveä vyö ja yhden pienikukallisen, tummansinisen, myös siinä oli leä vyö samasta materiaalista. Molemmat johonkin puoliväliin reittä. Ei siis ihan kaikkein lyhyimpiä :). Sittemmin käytin minishortseja. Nahkasaappat, polven alle, tai sandaalit sopivat kaveriksi.
Rotujalat ja hyvän rungon omaaville naisille ovat seksikkään näyttävät.
Oli se vaan jumalatonta menoa!
Noh, sehän sopi hyvin yhteen samanaikaiseen vasemmistoryntäykseen.
Nykyään nuoret pitää ohuita, tiukkoja legginssejä, jotka paljastaa sata kertaa enemmän kuin minihame koskaan.
Oliskin vain nuorilla, mutta kun vanhat akatkin koikkelehtii legginsseissä.
Anna koikkelehtia, laita itekin, jos uskallat.
Vaimoni käytti -60 luvulla hyvin lyhyttä hametta, mutta myös anoppini, joka oli noin viiskymppinen, -60 luvun loppupuolella oli 50v syntymäpäivä. Vanhoissa kuvissa on hyvin lyhyt anopinkin hame.
Kyllä minä käytin nuorena sukkanauhaliivejä ja nailonsukkia taisi olla jo kreppinailonia. Leveä hame polviin ylettyi, alushameilla pönkättiin ja leveä vyö kireällä ja korkokengät. .
mini hame on ruma ruma ruma ruma ruma ruma
norilla kauniillaki naisilla , aivan hirvee noilla tv toimittaja naisilla, hyiiiii,
yööööööööök hyiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii,
eivät raukat iste tajua , kyllä myöhemmin aikuistuessaan tajavat kun näkevät tai näkö paranee,
mielipide !
Kyllä se on kaunis , jos on kauniit sääret ja reidet.
Jaa, mielipiteet vaihtuvat helposti!
vahvasti toista mieltä
on ruma näky pieni hame ja paljaat sääret
vain just ja just pikku housut piilossa,
EN YHTÄÄ ymmärrä kuka tommosta näkyä pitää kauniina,
puistataa, hyii, kylmäki tommosessa asussa tulee,
Onhan se noin, silmänruokaa. Junnu Vainio jo 60-luvulla tekstitteli laulussaan 'Herrat Helsingin' Lyylistä, joka ei voinut pitää minihametta, koska 'Lyyli pattipolvi on kuin osuuskaupan hevonen'. Lyyli pärjäs muilla avuillaan, naiset pärjää aina.
No niiinpä, mitä väliä niillä säärillä on, nehän heitetään sivuun.
Kauneus on katsojan silmissä. Tutki omiasi, jos et näe kauniisti.
Kaupungissamme oli parikin tanssipaikkaa, jotka tulivat kuuluisaksi mm. siitä että tytöillä ei ollut alushousuja. Monet meistä tekivät niin, että kävivät ottamassa vessassa alkkartit pois, jos oli sellainen ilta, että teki mieli kokeilla, miltä se tuntuu.
Rikos on vanhentunut.
Missä moista oli?
Mielikuvituksissa.
Ei ollut mielikuvituksissa. Asiasta oli oikein lehtijuttu kuvien kera.
Niin ja ehkäisypillerit. Rantalomat naisten kesken ja syrjähypyt.
E pillereitä käytettiin perhesuunnitteluun, ei syrjähyppyihin!
Hah No sehän on ihan selvä asia että ehkäisy. Sehän helpotti myösulkomaan seikkailua. 🤣
Mitä se(kään) kuuluu sulle. Miten hlvt:ssä teitä on niin paljon, joilla on likainen mielikuvitus.
Onko minihameesta syytä olla ylpeä ? Ei se mikään edistyksellinen
keksintö ollut. Miesten mieleen ehkä . . .
Ei sitä hametta tarvii hävetä, jos ei olls ylpeäkään. Nämähän on vanhojen muisteloita, älä ole noin tosissas!
Otsikko pisti silmään. Tämähän on totta ja me nuoret voitaisiin siitä sanoa kiitoksen sana. Te aloititte rennon pukeutumisen aikakauden ja siinä oli haasteensa. Meillä on ollut paljon helpompaa. Kiitos kuuluu teille.
Muistan, että saatiin aika vapaasti kulkea minihameessa teinityttönä. Se kuului jo kulttuuriin 80-90-luvuilla.
Sain äidiltä hänen vanhan minihameen, mutta enhän minä siihen mahdu. Teidän ikäluokka oli eri hoikkia kaunottaria! :) terveiset nuoremmilta.
Kiitoksia!
t. kuuden lapsenlapsen isoisä.
Kuului aikaan ja asiaan.
Nykyisen vaimoni hahmo kiinnitti huomionini 1967 työväentalon tansseissa ja lähdimme sieltä yhdessä. Olemme edellen yhdessä.
Lyhyehkö hamonen. mutta ennen kaikkea urheilullinen, jäntevä kokonaishamo joissa varsinkin huomiooni kiinnittyminen napakoihin pakaroihin johtivat loppuelämän raameihin.
Aikaan sopiva ja tiukka hamonen. Se sopi kokonaisuuteen.
Viimeiset kuukaudet olemme eläneet muistojen varassa.
Hurja aika? Kävimme telttaamaasa. Piipahdimme Ruotsissa ja jotain vastaavaa joka oli rietasta sen ajan pikkupaikkakunnan moraaliin.
Minulle kävi niin, että seurojentalo oli tupaten täynnä, ei mahtunut kunnolla edes liikkumaan. Olin nähnyt yhden tytön, ja ajattelin mennä hakemaan...tungoksessa ei päässyt eteenpäin ja siinä oli yksi tyttö, jonka kanssa oli josku pari sanaa vaihtanut kaupungilla. En tuntenut varsinaisesti, en tiennyt edes nimeä. Tämä oli vuonna 1967. Menimme 1968 naimisiin ja nyt olemme kaksistaan, kun nuorempi väki on muuttanut omilleen.
Entisaikoja kuvaavissa, ulkomaisissa filmeissä ja sarjoissa on esineitä, kuten hame- ja verhokankaita, hiussolkia, korvakoruja, joita muistan 1950-luvun lopulta ja 1960-luvulta. Huikeaa nähdä "tuttuja" esineitä omasta lapsuudesta!
Ja nyt käytämme vaippoja, niin se aika rientää.
Hehheh! Mutta tosihan tuo on.
Meillä mies käy kauppareissut ja ostaa vaipat molemmille.