Nimi selittyy kuitenkin historialla ja raaka-aineilla.
-Erotus hapanleivästä: Suomessa leipäperinne on perinteisesti jakautunut karkeasti kahteen: ruisjauhoista tehtyyn hapanleipään (hapanjuureen leivottu) ja vaaleampaan leipään, joka nostatettiin hiivalla. Nimitys erotti nämä kaksi valmistustapaa toisistaan.
Hiivaleipäjauho valmistetaan vehnänjyvän kuorikerrosta lähellä olevasta osasta. Se on tummempaa, kuitupitoisempaa ja ravinnerikkaampaa kuin tavallinen valkoinen vehnäjauho, mutta ei kuitenkaan täysjyvää.
Paikalliset nimet: Esimerkiksi Tampereen seudulla hiivaleipää kutsutaan perinteisesti rieväksi.
Hiivaleipä on "hiivaleipää", koska se ei ole hapanta ruisleipää, ja se leivotaan juuri sille tarkoitetusta tummemmasta hiivaleipävehnäjauhosta.
-Erotus hapanleivästä: Suomessa leipäperinne on perinteisesti jakautunut karkeasti kahteen: ruisjauhoista tehtyyn hapanleipään (hapanjuureen leivottu) ja vaaleampaan leipään, joka nostatettiin hiivalla. Nimitys erotti nämä kaksi valmistustapaa toisistaan.
Hiivaleipäjauho valmistetaan vehnänjyvän kuorikerrosta lähellä olevasta osasta. Se on tummempaa, kuitupitoisempaa ja ravinnerikkaampaa kuin tavallinen valkoinen vehnäjauho, mutta ei kuitenkaan täysjyvää.
Paikalliset nimet: Esimerkiksi Tampereen seudulla hiivaleipää kutsutaan perinteisesti rieväksi.
Hiivaleipä on "hiivaleipää", koska se ei ole hapanta ruisleipää, ja se leivotaan juuri sille tarkoitetusta tummemmasta hiivaleipävehnäjauhosta.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Selvispä tuokin enkä ole ihmetellyt sitä kuin 76 vuotta.
Marttojen hiivaleipäresepti
https://www.martat.fi/reseptit/hiivaleipa/
Tässä avattuna:
Hiivaleivän valmistusohje
2 leipää
5 dl vettä, maitoa tai piimää
25 g hiivaa
1 tl suolaa
1 rkl siirappia tai sokeria
2 dl ruisjauhoja
noin 10 dl hiivaleipäjauhoja
1. Varaa aineet huoneenlämpöön.
2. Murenna hiiva kädenlämpöiseen taikinanesteeseen.
3. Vatkaa taikinaan suola, siirappi ja ruisjauhot.
4. Alusta hiivaleipäjauhot taikinaan käsin. Jätä taikina pehmeäksi, jolloin leivästäkin tulee pehmeää. Alusta taikinaa, kunnes se irtoaa käsistä ja kulhon reunoista.
5. Anna taikinan nousta leivinliinan alla noin kaksinkertaiseksi.
6. Kaada taikina jauhotetulle leivinpöydälle ja vaivaa se tasaiseksi.
7. Jaa taikina kahteen osaan ja leivo palat pyöreiksi limpuiksi ja nosta pellille leivinpaperin päälle kohoamaan.
8. Pistele nousseet leivät haarukalla tai puikolla ja paista niitä uunin alimmalla tasolla 200°C:ssa noin 30 minuuttia.
–
Jäähdytä leipä ritilän päällä leivin liinalla peitettynä.
Testattu Marttakeittiössä
Hyvä tuore hiivaleipä on herkkua, mutta ei kai kukaan enää leivo leipää ?
Taitaa pikemminkin olla sämpylöitten leipomista ?
Eikös tämä avaus ole ruosulle tehty, vai itsekö hän nyt löysi hiivaleipäjauhot ja reseptin julkaistavaksi.
Minä tykkään "yliyön" kaurasämpylöistä. Yksin asuvalle helppo. Pakastan ja kätevä ottaa ja lämmittää kun on tarvis. Maistuu niin kahvin kuin sopankin kanssa.
Tokihan hiivaleivänkin voi pakastaa.
Hiivaleipä on litteä.
Harvemmin tavan kaupoissa myynnissä, pitää leipoa ite.
Kaupoissa kyllä myydään hiivaleipäjauhoja. Resepti simppeli, suunnalleen oikeita jauhoja, vettä, hiivaa ja suolaa.
Olen hyvin laiska leipoon yhtään mitään, kunnon hiivaleipää kuitenkin pakko tehdä muutama kerta vuodessa.
Mutta kuka osaa tehdä kunnon ohrarieskaa? Ei juuri kukaan. Rieskajauhoja ei kaupoissa myydä, pienet myllyt sitä saattaa jauhaa. Mä olen kyllä kokeillut ite paistaa rieskaa. Tulos ei häävi. Mä yksinkertaisesti en uskalla lämmittää leivinuunia sellaiseen n.450 asteen kuumuuteen, minkä ohrarieska vaatii paistamista varten.
Rieskaksi sanotaan monenlaista leipää. Ohrarieskassa EI ole vehnäjauhoja, se on ohutta ja stanan hyvää. :D
Niettä hiivaleivässa kyllä pysyy jotenkuten, mutta kunnon rieska tahtoi olla harvinaista herkkua.
=DW=
Kun vaalea leipätaikina kohotetaan Hiivalla, se on hiivaleipää,
riippumatta jauhoseoksesta.
Juureenn tehty vaalea leipä ei sitten olekkaan vain hiivaleipä vaan Hiivaton leipä.
Tota
Kai jokainen joskus tehnyt pitsaa. Mä ainakin teen taikinan hienoksi jauhetuista vehnäjauhoista, vedestä, suolasta ja pikahiivasta. Mutta en mitenkään miellä pitsapohjaaa hiivaleiväksi.
Hiivaleivästä muuten saa hyviä lämpimiä voileipiä.
=DW=
Tehdäänkö vaaleakin leipää juureen ?
Vaalea, ohut leipä käy myös pizzan pohjaksi.
" Hiivaleipäjauho on ravintorikas, tavallista vehnäjauhoa tummempi ja kuitupitoisempi jauho, joka sopii erinomaisesti leipiin, sämpylöihin ja piirakoihin. Se sisältää enemmän vehnän kuorikerrosta lähellä olevia osia, mikä lisää kuitu- ja hivenainepitoisuutta. Se on hyvä proteiinin lähde ja tekee leivonnaisista terveellisempiä. "
Jotta kyllä se ihan jauhoista se leivän nimi tulee.
Eihän se olekkaan kuin pitsapohja, mutta oliha aine kirjoittaa kommenttisi.
Kuka ruisleivästä lämpimiä voileipiä tekee?
Kauan sitten, kun jälkeläiseni opiskeli Hesassa, kävin hänen kanssaan Lintsin vieressä syömässä pizzan, jonka pohja oli revitty ruisleipä, täytteet kalaisia. En ole ikinä syönyt niin hyvää pizzaa. Siis miksei myös lämmintä voileipää voi tehdä ihan yhtä hyvin "ruisleivästä".
Leivon harvoin, aamiaissämpylöitä etupäässä vehnäjauhoista, laitan vähän lesettä tai ruista joukkoon, joskus vain kurpitsansiemeniä, puoliksi maitoon tai piimään.
Leivoin juuri tuon marttojen ohjeen mukaan, mutta hiivaleipäjauhojen puuttuessa laitoin erikoisvehnäjauhoja ja pari desiä hienoja ruisjauhoja, hiivalla nostatin, ja ihan hyvää leipää hyvin kelpasi. Eihän se mitään hiivaleipää tietenkään ollut, muistan vielä lapsuudesta sen juuri uunista otetun hiivaleivän maun, paksulti oikeaa voita päällä, Pikkuisen litteää, kyllä ja vaaleanharmaata sisältä.
Kiitos kaikille jotka olette jakaneet leivontaohjeita. Minusta on mukavaa leipoa kun ulkona paukkuu pakkanen, talo on hiljainen ja kaikki väki nukkuu. Taidan alkaa leipomaan useammin, nyt kun minulla on toimiva, hyvä kiertoilmauunikin. Jauhoja taas on pussinpohjia kuivaruokakaapissa. nekin olisi hyvä käyttää.
Kysymys ei ole siitä että kaupan leivät olisivat kalliita,; onhan ne sitäkin, erityisesti kaupan takahuoneessa uuunissa paistetut tuoreet ihanuudet, joita perheen nuorempi mieshenkilö rakastaa, mutta vaan siitä, että kotona leipominen on terapeuttista ja itse leivottu leipä maistuu mukamas paremmalta.
Mistähän johtuu sanonta "Nyt otti ohraleipä" tai "kävi ohraisesti"? Huonosti käymistä verrataan terveelliseen , kauan viljeltyyn viljalajiin. Asiaa on selitetty niin, että ohra on ollut jossain vaiheessa vähemmän arvostettu, käytetty eläinten rehuna. Olen nähnyt viitattavan myös Ohranaan, Venäjän keisarikunnan salaiseen poliisiin.
Tutustuin ohrarievään Pirkanmaalaisen anoppini leipomana, ja vieläkin mökkimatkoilla sitä herkuksi ostamme. Rievään tulee maitoa ja vettä puoliksi, ohrajauhoja 6 osaa, vehnää 4, suolaa ja hiivaa. Taikinan tulee olla löysä, kunnon kohotukset ja pistellään haarukalla reikiä pintaan, paisto kuumassa uunissa. Rievä syödään tuoreeltaan voin kanssa, jo seuraavana päivänä maku on kärsinyt. Itse en ole sitä kokeillutkaan, se taikinan käsittely leipien muotoon ei anopin ohjauksessakaan onnistunut eikä ole puilla lämpiävää leivinuuniakaan, jonka arinalla tulee parhaat leivät. Ohrajauhoja lisään pienten perunarieskojen taikinaan vehnän lisäksi ja aidot muurinpohjaletutkin sisältävät ohra, puuroonkin ne käyvät . P
Raskilla eli alkutaikinalla saa hyvää makua ja rakennetta vaaleisiin leipiin ja jopa pullaan , netissä on ohjeita sen tekoon. Pitää vaan muistaa laittaa se tekeytymään edellisenä iltana. Monet kaupan vaaleat leivät on nykyisin sillä leivottu, paistopisteissä ihanat tuoksut tervehtivät. Itse olen tehnyt joskus pataleipää hiivaleipätaikinasta, helppo ja tuloksena rapeakuorinen mehevä leipä, eikä ole sitä vaikeaa leiviksi pyörittelyä. Tyttäreni tekee joskus anoppinsa kanssa raskijuureen tehtyjä korileipiä , nostattaa leivät jauhotetuissa koreissa, tulee kauniita ja tasalaatuisia.
Kaipaan joskus porkkanasämpylöitä ja niitä pyöräytän, tulee meheviä ja maukkaita, terveellisiä ja kauniita. Omatekoista pullaa ja marjapiirakkaa on aina pakkasessa, sesongit ja merkkipäivät huomioin leipomuksilla, se on iloista puuhaa.
"Kyllä leipä miehen tiellä pitää."
"Ohranjyvä silmässä".
"Ruista ranteessa".
Ohrapirtelö=olut
mallasohra
Hehheee,
kauramoottori = polle
tuttua kauraa= tuttua asiaa
suu vehnäsellä = hymyillen
Joudummeko "leivättömän pöydän ääreen"?
Lapsi tuo leivän tullessaam.
Isä meidän rukouksessa: anna meille meidän jokapäiväinen leipämme ( sisältää kaiken tarvittavan)
Kannaksen evakot leipoivat ohraleipää eli otrasta, kuten kuulin heidän sitä nimittävän.
Tuoreena oli tosi hyvää, vanhetessaan kuivahti.
Olen liki samanlaista saanut kaupasta, liikkuessani Imatra-Lappeenranta seuduilla.
"Otras leipä" on vanhahtava tai murteellinen ilmaus ohraleivälle.
Sana "otras" viittaa ohraan (vanha suomen kielen sana otra), joka on yksi Suomen vanhimmista viljakasveista.
Tässä muutama lisätieto ohraleivän historiasta Suomessa:
Perinne: Ohraleipä oli varhaisin leivän muoto Suomessa ennen rukiin yleistymistä.
Alueellisuus: Ohut ja happamaton ohraleipä (kuten rieska) on säilynyt perinteisenä erityisesti Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa.
Etymologia: Sana otra on itämerensuomalainen sana ohralle, ja se esiintyy edelleen monissa murteissa ja vanhassa kirjallisuudessa.
Tekoälyn antama vastaus
Tekoälyyn ei voi luottaa.
Ruisleivän pieni historia
Vanhimmat rukiin jyvät on ajoitettu yli 11 000 vuotta vanhoiksi. Välimeren alueella, esimerkiksi Turkissa ja Syyriassa, sitä pidettiin kuitenkin enemmänkin rikkakasvina. Vasta myöhemmin eurooppalaiset huomasivat rukiin arvon leipäviljana. Suomessa rukiin viljely alkoi viimeistään 500-luvulla ennen ajanlaskun alkua. Ensimmäiset arkeologiset löydöt on tehty Paimiosta.
Hyväähän se on.