Mieliväri vaihtelee vuosien mittaan. Yllätyksekseni olen alkanut pitää jopa vaaleanpunaisesta. Se sopii hyvin puseroihin ja huiveihin harmaankalpeaa
naamaa ja harmaata tukkaa vasten. Se on lempeä väri, se pehmentää ankeaa
"kuvaa". Sisustuksessa on toiset värit, siennaa, okraa, harmaata ja valkoista
ja saa olla, en enää sisustusta uusi.
naamaa ja harmaata tukkaa vasten. Se on lempeä väri, se pehmentää ankeaa
"kuvaa". Sisustuksessa on toiset värit, siennaa, okraa, harmaata ja valkoista
ja saa olla, en enää sisustusta uusi.
Vastaukset 34
Vanhimmat
Hyvää ystävänpäivää palstakavereille ! Töppöstekutojalle, kirjallisuudenystäville,
tuntureitten tytöille, lintujen ruokkijoille, ruoanlaittajille ynnä muille !
Kaikille.
Vaatteissa ruskea ja sen eri sävyt.
Hyvää Ystävänpäivää ystävällisille foorumilaisille! 🐇
Värit on mielenkiintoinen asia.
Kysyin tekoälyltä mistä voi johtua mieltymys tiettyihin väreihin.
Tekoäly vastasi:
Mieltymys eri väreihin on monimutkainen yhdistelmä biologiaa, psykologiaa ja opittuja kokemuksia. Vaikka maku on yksilöllinen, taustalla vaikuttavat useat yleispätevät tekijät:
-Evoluutio ja biologia: Ihminen on luonnostaan sopeutunut reagoimaan tiettyihin väreihin selviytymisen edistämiseksi. Esimerkiksi punainen ja keltainen ovat usein ensimmäisiä värejä, jotka lapsi havaitsee. Punainen voi viestiä kypsistä hedelmistä tai vaarasta, kun taas sininen ja vihreä yhdistetään usein turvalliseen luontoon, veteen ja rauhoittumiseen.
-Psykologiset vaikutukset: Värit vaikuttavat meihin sekä psyykkisesti että fyysisesti. Ne voivat muuttaa mielialaa, vireystilaa ja jopa fyysisiä reaktioita:
Sininen symboloi luottamusta ja vakautta, ja sen sanotaan hidastavan sykettä sekä alentavan verenpainetta.
Punainen on energinen ja kiihottava väri, joka usein liitetään vahvoihin tunteisiin, kuten rakkauteen.
Vihreä tuo rauhaa, rentoutumista ja herättää toivoa.
-Yksilölliset kokemukset ja persoonallisuus: Henkilön luonne ja elämänkokemukset määrittävät, miten hän kokee eri värit. Jos tiettyyn väriin liittyy positiivinen muisto (esim. lapsuuden lempilelu), mieltymys kyseiseen väriin voi säilyä läpi elämän.
-Persoonallisuustyypin, kuten ekstroverttisyyden, on myös ehdotettu vaikuttavan mieltymykseen voimakkaita ja "kiihottavia" värejä kohtaan.
-Kulttuuriset merkitykset: Värien symboliikka vaihtelee kulttuureittain. Esimerkiksi länsimaissa musta mielletään usein surun ja pimeyden väriksi, kun taas toisissa kulttuureissa surun väri voi olla valkoinen.
Värit eivät siis ole vain visuaalisia ärsykkeitä, vaan ne kantavat mukanaan syviä psykologisia merkityksiä ja tunnevaikutuksia, jotka muokkaavat mieltymyksiämme.
Oletko jostain kohdasta samaa mieltä ?
Olen samaa mieltä, että värit vaikuttavat meihin sekä psyykkisesti ja ehkä fyysisesti.
Ne voivat muuttaa mielialaa, vireystilaa ja ehkä sillä on fyysisiäkin vaikuttuksia.
Ihmisillä on mielivärejä ja inhokkivärejä.
Nykyään olen viehättynyt keltaiseen väriin varsinkin kukissa.
Jos on ostan keltaisia kukkia vaasiin pöydälle.
Keltaisen on sanottu olevan toivon väri.
Keltainen väri yhdistetään lämpöön, aurinkoon, voimaan ja toivoon. Keltainen rohkaisee, piristää ja parantaa stressinsietokykyä. Värinä se välittää ilon, avoimuuden ja vilpittömyyden viestiä.
Keltainen väri tuo auringonpaisteen, vaikka keskelle synkintä talvea. Halutessasi piristää läheistäsi, lähetä hänelle keltaiset kukat!
Vaaleanpunainen on kyllä ihana, mutta oma värini on violetti. Värianalyysin mukaan olen talvi-ihminen, jolloin oikea - ei taitettu - väri on mulle paras.
Uskotko sinä tai muut värianalyyseihin ? Oliko se osuma kohdallasi ?
Viihdytkö niissä väreissä, jotka värianalyysin mukaan sopivat sinulle ?
Violetti on kaunis väri ja sävyjä on paljon.
Vaaleanpunaisia on monenlaisia myös ihania sävyjä.
Minä pidän hempeistä sävyistä, en puhtaan "kirkkaanvaaleanpunaisesta".
Väriskaalani meni uusiksi, kun minusta tuli harmaapää tai pikemminkin
valko-harmaapää. Jotkut entiset värit ei istuneet enää.
Ne tuntuivat liian kovilta. Piti "himmentää" ja hempeyttää värejä.
Kaikki vaatteet olen silti loppuun käyttänyt. En koko garderoobia
ruvennut kerralla uusimaan. Ei asia niin tärkeä ole, mutta on kiva,
kun on omanoloiset vaatteet ja värit. Eikö olekin ?
On se pakko omia silmiään uskoa. Värianalyysi perustuu siihen, että jotkut värit sopivat ihollesi ja saavat sen 'hehkumaan' ja jotkut toiset värit taas tekevät ihostasi harmaan ja valjun.
Toinen kysymyksesi on hyvä. En ole hoksannut ajatella, ovatko asiat muuttuneet iän ja harmaantumisen myötä. Mutta ainakin violetissa ja liilassa viihdyn.
Ethän vain sekoita vaaleanpunaista ja pinkkiä? Kaksi tasan eri väriä. Nyt en tiedä enkä osaa sanoa, onko oma "väriskaalani" muuttunut, kun olen ikääntynyt ja harmaantunut.
En sekoita pinkkiin, pinkki on räikeä väri. Violetteja tai liilan sävyjä on paljon,
lisäksi se on vaaleana erilainen kuin tummana. Mikä oikeastaan on violetin
ja liilan ero ? Vai onko se sama perusväri ?
Punaisenliila on minusta kauniimpi kuin sinisenliila, joka on aika kylmä väri.
Kysyin tekoälyltä mikä on violetin ja liilan ero ?
Tekoäly vastasi:
Yleiskielessä violettia ja liilaa käytetään usein synonyymeina, mutta tarkemmin määriteltynä ne tarkoittavat eri asioita:
Violetti on yleisnimitys kaikille sinisen ja punaisen sekoituksille. Se on myös yksi sateenkaaren väreistä eli spektriväri.
Liila (tai lila) on violetin vaalea ja pehmeä sävy, jota kuvaillaan usein syreeninkukan väriseksi.
Tummuusaste: Violetti voi olla hyvinkin tummaa ja voimakasta, kun taas liila on tyypillisesti pastellinen tai vaalea.
Sävyvivahteet: Liila taittuu usein hieman enemmän vaaleanpunaiseen, kun taas puhdas violetti on voimakkaampi ja voi olla kylmempi.
Alkuperä: Sana violetti juontaa juurensa orvokkiin (viola), kun taas liila viittaa syreeniin (lilac).
Tässä on listaus yleisimmistä vaaleanpunaisen värisävyistä:
Roosa (Rose): Klassinen, pehmeä vaaleanpunainen, joka muistuttaa ruusun terälehtiä.
Pinkki: Syvä ja kirkas vaaleanpunaisen sävy.
Lohenpunainen (Salmon): Lämmin sävy, jossa on mukana oranssia tai keltaista.
Koralli (Coral): Voimakkaampi, oranssiin vivahtava vaaleanpunainen.
Vauvanpunainen (Baby Pink): Hyvin vaalea ja pehmeä pastellisävy.
Fuksia (Fuchsia): Erittäin voimakas, purppuraan vivahtava sähäkkä pinkki.
Magenta: Kirkas, punapurppurainen sävy.
Laventelinpunainen: Liilaan vivahtava, haalea vaaleanpunainen.
Puuterinroosa (Blush): Hyvin haalea, lähes ihonvärinen tai rusehtava sävy.
Vanha roosa (Dusty Rose): Hieman harmahtava tai murrettu vaaleanpunainen.
Mauve: Malvaan vivahtava, harmahtavan liila vaaleanpunainen.
Listasta puuttuu beige-rosa tai ehkä se on sama kuin puuteriroosa ?
Punainen ja sininen.
Minulla ei ole sinistä kuin farkut. Olen aina karsastanut sinistä väriä kaikessa.
Muilla se voi näyttää nätiltä.
Jos lempivärisi on violetti, tekoäly arvioi sinua näin
"Violetti (ja liila) väri yhdistetään psykologiassa usein luovuuteen, mystiikkaan, henkisyyteen ja ylellisyyteen. Violetista pitävää ihmistä kuvaillaan usein persoonaksi, joka arvostaa yksilöllisyyttä, omaperäisyyttä ja taiteellisuutta.
Tässä on kooste siitä, millaisia luonteenpiirteitä violetin ystäviin yleensä liitetään:
-Luova ja taiteellinen: Violetti on mielikuvituksen ja luovuuden väri. Siksi violetista pitävät ihmiset ovat usein taiteellisesti suuntautuneita, luovia ja ajattelevat usein laatikon ulkopuolelta.
-Intuitiivinen ja syvällinen: Violetin ystävät ovat usein intuitiivisia ja kiinnostuneita henkisistä asioista tai elämän syvemmistä merkityksistä. He voivat olla luonteeltaan rauhoittavia ja henkisiä.
-Omaperäinen ja itsenäinen: He nauttivat siitä, että heidät nähdään ainutlaatuisina, eivätkä he pelkää erottua joukosta. He voivat olla hyvin itsenäisiä ja "tanssivat oman soittonsa tahtiin".
-Herkkä ja myötätuntoinen: Violetti yhdistetään myös herkkyyteen ja myötätuntoon. He saattavat kokea tunteet syvästi.
-Kunnianhimoinen ja idealistinen: Koska violetti on historiallisesti kuninkaallinen väri, se voi kertoa myös kunnianhimosta, itsevarmuudesta ja jaloista luonteenpiirteistä. He saattavat unelmoida ihanteellisesta maailmasta.
Eri sävyjen merkitys:
Tumma violetti: Yhdistetään usein ylellisyyteen, voimaan ja salaperäisyyteen.
Vaalea lila: Nähdään usein romanttisena, pehmeänä ja herkkänä.
Violetti on harvinainen lempiväri, ja sitä joko rakastetaan tai vihataan. Siksi violetin ystävä on usein persoonallisuudeltaan omalaatuinen."
Tunnistatko itsessäni ylläolevia piirteitä ?
Ehkä siellä joku juttu kalskahti tutulle, ehkä jopa omalle.
Turkoosista ja murretun vaalean vihreän sävyistä tykkään. Harmaata pitän usein.
H ja M liike myykin Harmaata ja Mustaa.
Jatkuva lukihärö: "Mikä mielivirsisi...?"
Mielivirsiä on monenlaisia mutta paras on ehkä Lutherin "Jumala ompi linnamme" (alkuperäiset saksal. sanat):
https://www.youtube.com/watch?v=nQsOmefHb2c
*
Pidän keltaisesta väristä, jopa niin että on pitänyt toppuutella itseäni; älä nyt aina keltaista.
Olen käynyt kymmeniä vuosia sitten värianalyysissä. Olen kevät-ihminen.
Musta väri ei sovi minulle, eikä suurimmalle osalle suomalaisista.
Talvi-tyyppi on hän, jolle se sopii..
Minäkin olen alkanut tykätä keltaisesta väristä, en vaatteissa, mutta kukissa
ja ostin tarpeeseen torkkupeiton - kauniin keltaisen. Keltainen väri antaa toivoa.
Mulla on suomenlippupeitto.
Aloittajan tapaan minäkin pidän lempeän vaaleanpunaisesta, niinsanotusta vanhasta roosasta. Muutkin pastellivärit, kuten valkealla tai hiukan harmaalla taitetut vaaleat siniset ja vihreät miellyttävät. Varsinkin kesäväreinä nämä ovat ihania, talvellakin neuleina. Sienna, okra ja muutkin maavärit ovat lämpimiä sävyjä, syksyyn etenkin liittyviä. Sisutukseni on pääosin vaalean puun ja luonnonvalkoisen ja beigen sävyjä, pienempinä tehosteina väriläikkiä, kuten luumunpunaista ja vedenvihreää.
Mitään väriä en oikeastaan karsasta, kunhan se tuntuu sopivan ympäristöönsä, luonnonvärit varsinkin. Kirkkaan vihreä-keltainen voikukkapelto uhkuu energiaa, mutten noita värejä halua sisutukseeni enkä vaatteisiini. Kirkasta sinistäkään ei minulla ole, sensijaan tummansinistä ja laivastonsinistä löytyy paljonkin, myös valkeaan yhdistettyinä. Turkoosia on uimapuvussa ja hellemekossa. Punaisessa on lukemattomia ihania sävyjä vaaleasta roosasta puolukkaan, marjapuuroon ja viininpunaan. Keltainen valkealla murrettuna miellyttää kesällä ja makkarissa on himmeänkeltaiset verhot, tapeteissa samaa väriä ja haaleaa vihreää.
Lila on upea, juhlava väri , joillekin se sopii , kirkkaana ehkä parhaiten tummaveriköille, mutta murrettuna tummempana tai pastellina useammille. Itselläni ei ole mitään violettia, minut se näyttää tekevän kalpeaksi. Syklaaminpunainen on sille sukua, mutta lämmintä punaista siinä on enemmän. Huiveilla kokeilen ja piristän, mielialastakin riippuu mikä väri ja sävy miellyttää, ja vuodenaika vaikuttaa paljon myös.
Nyt on alkanut tulppaanikausi, värejä löytyy kuin sateenkaaressa.
Tulppanit ovat niin ihania "kevään airueita", mutta ne kasvaa hojottavat liian nopeasti
pitkiksi ja lakastuvat. Tiedän, että niille ei saa kuin niukasti vettä, koska ne imevät
vettä koko varrellaan.
Väreillä on merkitystä ja vaikutusta mielialoihini. Nykyään olen alkanut tajuta ja nauttia
myös "ristiriitaisten" värisistä kukkakimpuista, värisekoituksista,
joita ei ole totuttu yhdistämään toisiinsa. Rajansa tosin niilläkin.
Yleensä tulppaaninippu kestää minulla viikon maljakossa, ja se minusta riittääkin leikkokukille. On vähän onnenkauppaa, saako kaupasta virkeän kimpun vai jo valmiiksi esimerkiksi veden puutteessa riutuneen, koetan tarkkana valita.
Ennen maljakkoon laittoa karsin liiat lehdet ja leikkaan varret terävällä veitsellä, samoin noin joka toinen päivä leikkaan varsiin uudet imupinnat, ja samallahan varret lyhenevät. Vettä neuvotaan laittamaan vähän, mutta pitää tarkistaa sen riittävyys, varret sen nopeasti nielaisevat. Marketeissa on valmiitakin värilajitelmia, mutta joskus voin ostaa kaksi eri nippua ja yhdistää. Kiva onkin kokeilla jotain epätavallisia yhdistelmiä, jotain muutakin kukkalajia mukaan. Myös hempeän ja rouhean yhdistelmät ovat hauskoja , ryhmyisiä lehtikuusen oksia ja vaaleanpunaisia tulppaaneja vaikka. Pian alan hyötää koivun , sireenin ja omenapuun oksia silmuille, hiirenkorville ja nupuille, niistä saa kaunista lisäkettä kimppuihin ja kauniita sellaisinaankin.
Välillä käyn kukkakaupassa ja annan ammattitaitoisen floristin sitoa kimpun, saan niistä myös vinkkejä omatekoisiin kimppuihini ja olen muutamilla pienkursseillakin käynyt oppia ja virikkeitä hakemassa.
Pitääkin muistaa ottaa viimeistään maaliskuussa noita oksia maljakkoon vihreää pukkaamaan.
Ostan usein neilikoita, joista en tykännyt aikaisemmin, koska ne ovat
hautajaiskukkia, mutta nykyään on uusia pienikukkaisia lajeja,
jotka kestävät nelisen viikkoa maljakossa, kun niitä oikein hoitaa.
Vaihtaa veden vähintään joka toinen päivä ja leikkaa 2-3 mm.
Niitä on monenkirjavia ja niitä myydään "kolme nippua kahden hinnalla".
Ostan milloin minkäkinlaisia väriyhdistelmiä.
Kun ne vähitellen aukeavat ne ovat kauniita.
Kauneus vaatii kolme kimppua ollakseen näyttävä,
koska kukinnot ovat pieniä.
Kaikenväriset ovat ihania yhdessä.
Niitä on erilaisia lajeja. K-kaupan on parhaimmat.
Väristä tykkääminen riippuu missä sitä näkee. Ruohonvihreä on kaamea väri
sisällä, mutta keväällä ulkona se on mitä ihanin.
Auringonkeltainen on aika ihana väri nyt.
Turkoosinsininen meri, jossa kimaltaa aurinko.
Juuri niin, turkoosiväri on kesäinen ja raikas.
Kysyit jo tekoälyltä!
Mitä vielä haluat kuulla, eihän täällä ole muita järkeviä ( entisen mielipiteenne mukaan).
Värimakuni esiin tuon, se on hyvin maanläheinen, ruskean erivivahteet, murrettu sammalenvihreä, tummansininen antaa tyylikkään ilmeen, mustaa en kaihda ja valkea sopii vahvojen värien sekaan.,
Punainen on myös minun värini, omistan punaisen ulsterin, musta asusteina antaa rauhoittavan ilmeen.
Muutama punasävyinen pusero, antaa väriä kasvoihin, joissa jo ikä näkyy.
Violetti on kaunis, sen eri sävyt juhlistavat, mutta itse en käytä, kun tekee kalvakkaan näköiseksi.
En missään mielessä sano makuani hyväksi, mutta näitä värejä kuitenkin käytän.
Kukat sitten ovatkin aivan eriasia, sopivat hyvin sekoitettuna yhteen eriväreinä ja keltainen kukan värinä piristää.