Nyt on jo parina yönä viskonut sellaisia unia, että olisin jonkun naisen kanssa. Ja on muutenkin alkanut tulemaan sellaisia positiivisempia viboja.
Ensi loikka voisi olla jo se, että antais ajatukselle mahkun ja siitä lähtisi jalostamaan etiäpäin ideaa, että ensi keväänä voisi vaikka toteuttaakin sen.
Käytän varmaan jotain Tinderiä tms. ja laadin sinne oikein osuvan profiilin. Ja sitten en muutenkaan aio kiirehtiä sen asian kanssa.
Jotenkin oon jo saanut yhtä jos toista hommaa maaliin ja maaliin on menossa moni muukin juttu tässä ehkä jo ennen vuodenvaihdetta, niin voishan sitä keväällä jo hommata kesäkissan ja katsoa mitä siitä tulee. :oD
Ensi loikka voisi olla jo se, että antais ajatukselle mahkun ja siitä lähtisi jalostamaan etiäpäin ideaa, että ensi keväänä voisi vaikka toteuttaakin sen.
Käytän varmaan jotain Tinderiä tms. ja laadin sinne oikein osuvan profiilin. Ja sitten en muutenkaan aio kiirehtiä sen asian kanssa.
Jotenkin oon jo saanut yhtä jos toista hommaa maaliin ja maaliin on menossa moni muukin juttu tässä ehkä jo ennen vuodenvaihdetta, niin voishan sitä keväällä jo hommata kesäkissan ja katsoa mitä siitä tulee. :oD
Vastaukset 47
Vanhimmat
Samaan ajatukseen toiselle:
Muutamasta maalista voit kyllä kiittää niitä muutamaa muuta henkilöä. :D
En ole taivaanrannan maalari. :o)
Aika itsevarmaa puhetta, etten sanoisi. 😄
🦄
No sitä minä itsekin mietin...
Mutta ehkä niin pitää ollakin. Siis lähinnä siinä mielessä, että pyrkii hommaamaan sen suhteen ja sillä selvä.
Ei aikarajaa, ei mitään määritteitä minkälainen suhde, kun vaan suhde ja thats it. :oD
No niinhän se meillä kaikilla menee. Seitsemän kertaa nurin ja kahdeksan kertaa ylös.
🦄
Niin, no etenemistä se nenälleen kaatuminenkin on.
Kyllä. Tämä periaatteesi johtaa aivan varmasti siihen, että kaatumisia tulee. 😁
"ei mitään määritteitä minkälainen suhde, kun vaan suhde ja thats it."
🦄
No tarkoittaa vaan sitä, etten anna mitään ennakko-odotuksia sille, vaan se saa muotoutua sellaiseksi, kun sattuu muotoutumaan. Olnko etäsuhde, fwb-suhde.... tai vaan sellainen, mille ei löydy edes mitään määritettä. :o)
Tämä ei muuta arviotani.
🦄
Joo, tarkensin vaan hiukan.
Kyllä mä oon jo aika kokenut tuossa projektissa kompuroimaan. En hätkähdä pienistä. :o)
Syksyn tultua kesäkissa jää heitteille ja se villiintyy tai kuolee pois. Ei sellaisia kannata valmistaa.. on rääkkäystä sellainen.
Eikä jää, jos ei sitten itse luiki jonnekin matkoihinsa. :oD
Kesäkissa on sesonkituote.
Tai sitten se muuttuu jokakelin kissaksi. Ei kannata tarttua lillukanvarsiin. :oD
Noh.. kunhan härkin pikkuisen...
Arvelinkin niin. :oD
No tietenkin pitäis, jos siltä kerran tuntuu 😁
Aletheias
No sitä tässä vaan "ääneen" pohdin. Kun pikkuisen alkais tiijätsää tuntuu siltä. On "pikkutyttömäinen" fiilis tästä. :oD
Siitä vaan sitten miehiä etsimään, jos tuolta tuntuu!
Tiijänhän minä 😊 Jos itsestä siltä tuntuu, niin kannattaa antaa sille mahdollisuus. Ei täällä ikuisesti olla eikä tarvitse sitten kiikkustuolissa harmitella menetettyjä tilaisuuksia.
Aletheias
En mä miehiä etsi. Kavereita on tarpeeks.
No mahdollisuuskin sille on jo jotain, mutta mä kun jotain päätän, niin sen myös teen. Tavalla jos toisella. Näin on käynyt aina. :oD
Eli toteuttamista vaille valmis 😄
Aletheias
No oikeastaan joo... Mutta sekin on yksi projekti. Sitä pitää valmistella. :o)
Tavallaan joo, kunhan ei liian tiukkaa projektisuunnitelmaa tee ja antaa myös tunteille ja hetken huumalle riittävästi tilaa 😊
Aletheias
No lähinnä mietin, että miten suhtaudun oikein projektiin. Kuten Jerolle vastasin, niin aion motivoitua ihan siitä matkasta kohti suhdetta, enkä liioin mieti mitä se matka olisi... Se on vaan matka.
Tunteet kyllä tulee, se on varma. Ei niistä tartte huolehtia. Niitä voi puntaroida ja maistella. Huumaakin varmaan.... en tiedä vielä. Sittenhän sen näkee, jos on nähdäkseen. :oD
En kohdallasi epäile tunteiden syntymistä sitten, kun oikeanlainen ihminen osuu kohdalle.
On totta, että vaatii vähän pohtimista, että miten matkaan suhtautuu. Itsellä eniten haastetta on siinä, että ylipäätään otan sen ensimmäisen askeleen kohti mahdollista parisuhdetta. Itsestään se ei tule, eli pitäisi kai alkaa esim deittailemaan taas tai tehdä edes jotain, jotta on ylipäätään edes mahdollista kohdata joku. Kun ei näköjään kotisohvaltakaan kukaan tule hakemaan, sitä tässä on jo hyvän aikaa koitettu 😄
Aletheias
Kai siihen on tultava jokin halu.
Deittailu ei nyt sanomattomasti kiinnostele, mutta siinä on kai jokin takavuosien väsymiskokemus tms takana. Mut se oli silloin. Nyt, tai myöhemmin on sit eri...
Ehkä juurikin tuo touhu ennen ei ollut ihan näin vapaaehtoista ja motivaatio tuli odotetusta lopputuloksesta? Siksi siinä taka-askeleet ja pitkä aika käy hätähousutyypin hermoon. 😁
Oot naisia ja tyttöjä esittävä keke himmeä tapaus
Sinä osaat olla idiootti taas saakelin pätevästi. Ihan kuin oikeasti olisit. 😁
Juu meidän kummanki kannattas etsiä se suhde, ei siis keskenään vaan jonku naisen kanssa. Siis kummalleki oma nainen, olipas vaikee selostaa tää ykskertane juttu.
No kannattamisesta nyt en tiedä... Ehkä suurinta osaa juttuja elämässä ei juurikaan kannattaisi tehdä. Mutta nyt vaan alkaa tuntua siltä, että vois hommata hyvön suhteen.
Jaa, että silleen?
Mutta keväällä sitte, etitään ja varmaa löydetäänki.
No silleen...
No mä en mieti lopputulosta, vaan matkaa. Ja matkaa voi määränpäähän olla ties kuinka paljon. Mua ei motivoi se itse suhde, eikä määränpää, vaan se matka, mikä sinne on. Se voi teetättää kaikenlaista, mutta se on sitä.
Käy ensin armeija
että opit tap-pamaan kommunisteja.
Oliko hyvä neuvo ?
Käyty on jo vuonna 1998.
Unissa, unelmissa ja haaveissa hommat on usein paljon kivempia kuin reaalissa.
Kehotan harkitsemaan toisenkin kerran :)
-keinovaginamies-
Suhdetta en halua koskaan kenenkään kanssa!
No kerkee tässä pähkimään. Ja sitähän teen kokoajan. :o)
Olin vähällä kirjoittaa jotain samanlaista. Mutta ehdit ensin ja sitten aattelin heti peräön, etten taidakkaan ottaa lannistavaa asennetta. Vaikka itsellä onkin vähän tylsä parisuhde voi se jollain toisella olla mielenkiintoinenkin 😀
Mä luulen, että parisuhteet pysyy virkeempinä jos on yhdessä yhteisiä intressejä muukin, kun koti ja lapset. Siis yhdessä mennää ja tehdään ja pidetäön sitä tietoisesti yllä silloinkin, kun meinaa perse juuttua sohvaan ja aljaa kasvaa naavaa.
Ja jos sattuu ole kaks tosi tylsää ihmistä arki on töihin, kauppaan, kotiin, syö juo, peseydy, pelaa/joku muu aivot narikkaan ohjelma, lätise paristi jotain kumppanilles, nukkumaan ja sama kaava kiertää kehää.
Kaavat kangistaa.
No mä mietinkin, että jos sattuu tulemaan joku sopiva vastaan, vois etukäteen vähän miettiä, että jos tästä nyt jotain kehittelee, niin voisiko vältellä jotkut sudenkuopat.
Onhan noita koettu ja varmaan en olis "meistä" ainoa.
No hyvä se on, että muitakin realismista muistuttavia ja haaveilijoiden ravistelijoita täällä on :)
Minä taas uskon biologiaan. Eli ihmisen rakastumishormonien huijaukseen. Jokainen parisuhde on ihana sen 2-3 vuotta, mutta mitä sitten? Joku juttu pitäis olla.
Ja jos kyseessä on jo vanhemmat ihmiset (kuten Esim. tämän palstan käyttäjäkunta) tai muuten vaan uusiokierroslaiset, niin se juttu ei ole jälkeläisten hankinta ja ns. tavisperhe-elämä loppuiäksi, kun ne on jo hommattu/koettu.
-keinovaginamies-
Siis minä en usko, että edes vuotta kestää hormoonihuurut tämänikäisellä.
Ja mitään uusioperhekuvioita en mieti. Kyllä lähtökohtaisesti eri osoitteet. Jos tähän ikään yhteen jotenkin kulkeutuu, niin se suhde voi paremmin, mitä vähemmän on sitoumuksia.
Kyllä se suhde vaatii väljyyttä puolin ja toisin, mutta se aika kun on sitten kahden, olisi myös kahden. Ja lähinnä se pitäisi antaa toiselle sellaista läsnäolevaa tukea ja positiivista turvallista hyvää oloa. Siihen nojautuen vahva fyysinen side, niin pitäis ruokkia suhdetta vuosia eteenpäin.
Kummankin vaan täytyis lähteä siihen all-in ajatuksella. Rennosti, mutta täysin. Ja täysin avoimena. Jos mikään hiertää, heti ulos se, ettei tule luurankoja maton alle ja kaappeihin.
Hyvä sinä. Sana "kesäkissa" kuitenkin särähti korvaan. Älä riko toista ihmistä antamalla hänen olettaa, että etsit jotain vakavampaa, jota et lunasta. Olen joutunut kaltaksesi uhriksi ja se vaati paljon työskentelyä itsensä kanssa. Tee siis heti selväksi, että etsit vain kesäkissaa.
🕳️
No keväällä jos etsii, se väkisin taipuu kesäpuolelle... ei oikeasti kesäksi kissaa, vaan kesän kissa.
Täällä saa olla niin tarkka mitä kirjoittaa...
Kiitos, kun selvensit. Aikeesi on selvästi hyvä, joten toivottavasti löydät etsimäsi.
🕳️