Kukahan muistaa, mikä oli kuukausipalkka 60-luvun lopulla. Mainitse amnmattisi- lähinnä olen kiinnostunut tietämään sairaanhoitajan ja opettajan palkoista.
Kiitos etukäteen!
Kiitos etukäteen!
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 8 sääntöjenvastaista viestiä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 134
Vanhimmat
Menin ruokakauppaan harjoittelijaksi v62.Palkka oli 120 mk siitä pos verot vuokra työtakit piti itse hankkia.En muista mitä tällä palkalla syötiin.
Vuonna 65 menin myymälänhoitajaksi sain palkkaa 280 mk mutta kova oli rahallinen vastuu.
Sain 70 mk/kk. Sanoin ivallisesti: "No sehän on runsas", vastaus oli: "Hauskaa, että olet tyytyväinen". - Mikä tahansa palkka olisi kelvannut, kun oli kysymyksessä ensimmäinen kesätyö.
Myyjätär .Eli Herkku myymälä.Palveltiin asiakasta ja otettin maksu sinä tiskillä,se joka palveli asiakasta,myös käytti kassa.Kassa koneet ei osaneet laskea. Vaan niihin laitetiin loppu summa.Ihan paperilla laskin ja asikakas katsoi sinä että oikein tuli loppu summa..1969-1972.Saman firman toinen liike ja kassaksi valntamymälä.Oli kassa joka laski ostokset.Ei tarvinut itse laskea. Tasi palkka käteen silloin olla tuo 280 mk tai jossain 300mk?Matka lippu ja vuokra,sähkö vei sitä suuriman osan menoina.Puhelin koppi oli joka paikoissa ulkona ja kolikkoa sinne sai soitettua,
Minulla 200 markkaa kk . Ja vuokra vei melkein puolet .
Mutta muistaakseni kilo kahvia maksi 9 markkaa siihen aikaan. Joku vuosi 60 luvulla oli se voivuorikin mutta en muista mikä vuosi se oli . Silloin ostettiin irtonaisena voita ja kauppias leikkasin palan isosta voikimpaleesta ja punnitsi sen ja kääri voipaperiin. Oli olevinaan halpaa.
Olin joskus nuorena myös ruoka kaupassa töissä. Ja se oli sitä laskemista kynän ja paperin kanssa , jossa en ollut mitenkään taitava ja sain pään kipeäksi joka päivä.
Sen jälkeen 17 vuotiaana ravintolaan töihin ja taikasauva tuli päivässä enemmän kun palkkaa . Joten silloin tunsin tienaavani hyvin . Ja lasku hoidettiin jo silloin koneella . Muistan että näin ensimmäisen mikro uunin ravintolan keittiössä enkä oikein käsittänyt miten mikään ruoka voi tulla uunissa niin nopeasti tuli kuumaksi . Se oli tilattu valmista kuulemma . Sitten otti vielä vuosia ennekö mikro uunit oli käytössä kaikille .
Joten jo 60 luvulla oli näitä uuneja olemassa .
Aikamoista.
Sain vuonna 1974 peltisepän liikkeelä palkkaa käteen 400mk. Olk ihan hyvin
oli v 1960 495 mk/kk, lomien alkaessa sain palkan päälle korvaukset talven aikana pitämistäni nuorisokerhoista.
Muistan että palkkani oli melkein kymmenkertainen sisareni palkkaan verrattuna, kun sisareni oli
myymäläharjoittelijana!
On varmaan opettajien palkat laskeneet sen jälkeen! Tai sitten ei kellään myymäläapulaisella ole enää niin huonoja palkkoja kuin oli silloin.
Eri aikojakin olivat.
Vuonna 1958 sain palkkaa 45000 eli 450. Veroihin meni n. 5000 eli 50. Vuokra oli 22000, huonekalujen vähittäismaksu 10000, lapsenhoito 5000 ja sain vielä Viceroy paperossikartongin, jonka hintaa en nyt enää muista.
Muistan vain että penniäkään ei jäänyt käteen. Vaimo oli myymäläapulainen ja osti ruoat työmaaltaan. Joskus oli ylitöitä ja niillä ansioilla hankittiin vaatteita. Niukkaa oli elämä.
Minä olin erikoiskoulutettu liivimyyjä v66 ja palkka oli 250mk /kk. En muista mitä siitä meni veroa ,mutta vuokra oli 50 mk/kk.Toisen tytön kaverina.
Vaatteet sain samasta liikkeestä vähän alennettuina ja paljonhan ommeltiin itse.
En muista rahapulan vaivanneen .....elettiin suu säkkiä myöten.
Olin v. 1972 ekaa kertaa töissä vähän aikaa elintarviketehtaassa, ja palkka oli vajaa 4 mk/tunti. Tuosta tulee jo noin 4*172 = 680 mk/kk. Joku sai jopa 5 mk/tunti.
Vuonna 1958 taisi tuo palkkasi 450 mk olla kohtalaisen iso koska inflaatio oli kova siihen aikaan. Jos vertaan vuotta 1972, niin 680 mk/kk oli melkoisen huono. Tuossahan on 14 vuotta välissä.
Vuonna 1960 Tunturi-mopedi maksoi 800 mk (tai oikeastaan 80000). En ollut vielä kansakoulussa silloin.
Siihen ei rahan takia alettu. Ammatti oli muulla tavalla palkitseva. Mies elätti, niin hän sen halusi olevan.
sain palkkaa 200 mk/kk ja seuraavan tarkistuksen yhteydessä 230 mk. Pääsin jatkuvaan työsuhteeseen, kesäavut saivat puolet parempaa palkkaa... että silleen, toimiala pankki- ja vakuutus
oli 330 markkaa kuukaudessa. Toimin silloin reskontranhoitajana suuressa yrityksessä, mutta se oli ensimmäinen työpaikkani.
Minun ensimmäisessä työpaikassa saamani palkka oli 60 mk / kk. Koska oli koululainen, ei veroja mennyt. Heti töihin mentyäni tilasin polkupyörän, jonka toimitus kesti 3 kk. Pyörän hinta oli 180 mk. Meni tienestit siihen, onneksi äiti elätti.
oli 230 mk/ kk.
Aika hyvä liksa.
Kun laitatte ne palkkatiedot laittakaa samalla myös vuosilukema. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 1963 siivojalle maksettiin 400 markkaa kuussa. Sairaanhoitoapulaiselle 420 mk, talonmies 560 mk ja varastoapulaisella 520 mk. Ansiotasotutkimusta varten kerättiin tiedot valtion virkamiesten palkoista palkkalistajäljennöksinä vuoden 1963 helmi- ja marraskuulta.
Olin puutarhassa töissä, tuntipalkka oli 1 markka, vuonna 63 - 64.
Omistaja oli entinen kansanedustaja.
Ei ollut kovin korkea tuntipalkka, opin paljon kuiteskin. Kesätyö.
Kiitos, antoi hyvän kuvan tuonajan palkkauksesta ja kustannuksista.
Minä olin joskus 15 vuotiaana kesätöissä yhdessä verstaassa tuntipalkka 20 penniä.
Kova meno!
Valitettavasti ammattini ei satu toiveisiisi.
Ensimmäisen vakituisen työpaikkani aloituspalkka 1969v esikuntafunktion osastoinsinöörinä oli 1500mk.
Työsuhdeasuntona kolmio jonka oli saanut remontoida makunsa, siis vaimoni maun mukaan. Vuokra oli 105mk/kk. Sähkö laskutettiin työnantajan ostaman hinnan mukaan. Sillä ei ollut merkitystä koska työantaja oli suurkuluttaja ja pitkäaikainen sähkösopimus oli IVO:n kanssa.
Vaimoni ansaitsi kaupassa 350mk.
Tippaiitat ja kansankynttilät olivat suhteellisen hyvin palkattuja.
Edellinen seurustelusuhteeni oli selluyrityksen toimistossa työskennellyt merkonomi joka mm. palkkauksen vuoksi kouluttautui tippaiitaksi.
Tipaton tammikuu!
Ensimmäinen työpaikkani oli palkanlaskijana Yhtyneillä, vuosi taisi -67. Palkkaa en muista, mutta ei kai se mikään hyvä ollut, jotain 700 mummonmarkkaa kuukaudessa.
olihan 700mk tosi hyvä palkka 67 , kun mieheni oli tuolloin ArosPuvun varastonhoitajana,
hänen palkka oli 850 mk , mutta itse aloitin konttoriharjoittelijana 67 palkka oli 350 mk kun en honannut pyytää enemmän , se nousi 150mk joka vuosi eli 01.1970 jouduin äitiyslomalle ja
palkka oli 650mk , parempaa palkkaa tietysti sai hyvin koulutettu ja jonkin loppututkinnon
hankkinut
"Paloma01"
Minä vuonna neito lähti pois Yhtyneiltä?
Minä tulin armeijasta 1971 Lokakuu.
Ettet vaan laskenut minunkin palkkaani? :):)
H.
En ehtinyt laskea sinun palkkaasi. Olin vain vuoden siellä syyskuusta -67 kesäkuuhun 68 sen kesän jälkeen lähdin opiskelemaan Turkuun.
tein siitä kysymyksen haluatko miljonääriksi kilpailuun
Miljoonan euron kysymys, kaupunkia ei mainita
Tieto on julkinen joten se on mahdollista tietää
Kuka Suomen ministereistä on asunut Brahenkadulla ja Puutarhakadulla
vaihtoehdot
Ilkka Kanerva ...
katsotaan meneekö läpi
Kesällä 1965 FÅA: lla varastomiehenä 150 markkaa / kk. .-
Per-kel
Firman parhaaksi.
1967 oli 700 mk erinomainen palkka
https://keskustelu.suomi24.fi/t/2575951/mita-v--1963-markalla-sai
Jospa muistan väärin.
Kaikkien näiden vuosien jälkeen en mene vannomaan. Minulla on vain hämärä muistikuva siitä.
Kunta-alan palkat 1966
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/168066/xpal_1966_2_dig.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Vuonna 1969 työsopimuksessa palkkani oli 3 mk/tunti. 160 tunnin mukaan palkka olisi ollut kuukaudessa 480 euroa. Nyt en muista oliko siihen aikaan viikossa yksi vai kaksi vapaapäivää. Jos vain yksi niin tunteja oli enemmän.
Raksalla maalarien etuputsarina v. 1969 4:20/h .
On siinä markkoja...heh!
1966 automaalaamossa oppilaana 1markka 20 penniä / tunti :(
Yrittäjä oli m..kku.
Vuonna 1965 olin leipomossa pakkaajana, tienasin n. 120 mk/kk kunnes ammattiliiton mies tuli tekemään palkkatarkastuksia ja sain jälkikäteen 280 markan kerta korvauksen minulle maksetuista alipalkoista. Korvausrahalla ostin itselleni valkean musta nappisen kauluspaidan, äidille turkiskauluksisen talvitakin ja pikkuveljelle kengät, loput pistin säästöön.
Eli 280 markalla tuolloin sai jotain ostettuakin.
Olin 60-luvun loppuvuodet Ruotsissa Maraboun suklaatehtaalla töissä. En muista tarkalleen kuinka paljon tienasin, mutta kun tein usein urakkatöitä niin aika hyvin. Tienasin suomalaisiin ystäviini verrattuna huomattavasti enempi. Menotkin taisivat olla suuret kun tili hupeni pääsääntöisesti uusiin vaatteisiin. Olihan Tukholma korvesta sinne muuttaneelle nuorelle naiselle unelmien ostosparatiisi.
Korjaan, oli vuosi 1963 -1964 kun olin pakkaajana leipomolla. Ei siis 1965.
Ei suinkaan kuivia juustopaloja. Leipomolla sai syödä tuoreita pullia. Siirryin leipomosta saman firman pullapuotiin.
Myöhemmin Ruotsissa kun tienestit menivät vaatteisiin ja meikkeihin joutui joskus ennen tilipäivää syömään kaurapuuroa,
Kuuskytluvullako?
Olin tuolloin kaunis kukkakeppi about
63 kg/176cm. Nyt tosin 10 kg painavampi.
Ja edelleen kaunis😄
Karkasin pikkutilalta rengin paikalta kemialliseen tehtaalle Valkeekoskelle v.1960 syksyllä.
Isoveljeni oli rakennusporukoissa Helsingissä. Hankki urakkatöissä hyvin.
Alkupalkkaani en muista. Olin kai ollut talossa jo kauemmin. Palkkani oli 2.12 markk/h.
Olet siis nälkäpalkalla kommentoi isoveikka.
Maataloissa 60-luvun alussa päiväpalkka oli 1000-1200 mk , johon kuului lounasruoka ja iltapäiväkahvit.
Hyvä t palkta oli.
Kesällä 1962 palkkani harjoittelijana osuuskaupassa oli 10 000 mk. Sen koommin en tainnut noille kymmenille päästä, tuli euro ja sotki taas pakan.
Paikkahan lähinnä käy mieleen. Mikään ei ole noista ajoista juuri muuttunut. Ite rupsahin.
Verenkierron elvyttämiseksi niin, treenaan käteen vetoa ilman toista kättä. Hanskat on parempia kuin tumpit. Ja klumpit.
Kaupassa harjoittelijana sain v. 64 90 markkaa kuukaudessa, oli iso raha silloin :)
Pilkku kuitenkin välissä, vaikka tuleehan se ilmi muutenkin, mutta lisään...varoilta :)
Pirre
Sanoisin samaa.
Kesärenkinä 1957-1959 sain 300-500 mk/päivä, pimeänä tietysti. Vanhaa markkaa, kun vuonna 1962 markasta otettiin nollat pois. Olin heinäpellolla, kuorin propsia ja höyläsin heinäseipäitä, olin mukana höyläämässä katopäreitä ja naulaamassa pärekattoja.
Viimeisin palkkani 1968 tehtaassa työnjohtajana oli 1400 mk/kk.
Kun vuonna 1969 rupesin yrittäjäksi maksoin ensimmäiselle työntekijälle 8 mk/tunti, melko hyvä tuntipakka siihen aikaan.
Kanto, reagoitko viikonlopun viimeiseen vetoon brexitissä menetkö salkkuinesi
yli vuodenvaihteen eli siis mikä on taktiikka sijoituksille nyt?
8 mk tunti on ollut duunarille hyvä liksa yli 50 v sitten. Sen verran olen utelias, että millä alalla ja mitä teki?
Hän oli ammattikoulun käynyt, kokenut ja osaava sähköasentaja.
Hänestä tuli minulle hyvä kaveri, ja yhdessä olimme monessa mukana, sekä työssä että vapaa-aikana. Mutta nyt hän tekee sähkötöitä vain taivaassa.
Nyt vanhana ja osin liikuntarajoitteisena on pörssikauppa lähinnä harrastus ja ajankulu, kun kaiket päivät olen yksin kotona. Mutta voi siinä vähän myös tienata.
Olen sanonut, tällä palstallakin, että tänä vuonna en tee enää mitään, vaan vasta keväällä osinkojen irtoamisen jälkeen. Viiden prosentin tuotto pitää saada, tai osakkeet menevät myyntiin ja parempia tilalle.
Olenhan kertonut myös, että viime vuodelta osinkoa ovat jo nyt maksaneet Neste, Altia ja Kemira. Eilen näkyi pankkitililläni pieni maksusuoritus Nokian Renkaalta.
Muuten, nuorena v. 1972 sain vajaa 4 mk tunnissa kesällä elintarviketehtaalla.
Vuonna 1969 8 mk/tunti oli kyllä hyvä palkka. Kolmessa vuodessa jo varmaan inflaatio laukkasi, joten tuo 4 mk/tunti ei ollut minulla hyvä palkka.
Huono oli 4e tunti.
Hyviä aikoja olivat.
Minäkin tein Karlstadin (Ruotsissa) metsissä ensimmäiset ansaitut kruunut. Olin silloin 6 vuotias, ja joka päivä isänikanssa metsätöissä. Puiden latvoista tein heinäseipäitä, ja sain jotai "OMAA tienaamaa RAHAA ?" Vuosi oli silloin1955. Pari vuotta myöhemmin isä kuoli 1957, ja työ vaihtui yöllä lehdenjakoon.
1964 > 15_vuotianna olin raksalla muurarinapulainen (lekari) töissä 48 h + (3-6h) / viikko, palkka tunnissa 2,70markkaa.
Mutta, olihan jo sitten ostettu upo uusi mopo, hinta oli muistaakseni silloin noin 800 markkaa :)
Et, sellainen oli sen ajan hyvinvointi ja sosialliturva.
Minäkin tein Karlstadin (Ruotsissa) metsissä ensimmäiset ansaitut kruunut. Olin silloin 6 vuotias, ja joka päivä isänikanssa metsätöissä. Puiden latvoista tein heinäseipäitä, ja sain jotai "OMAA tienaamaa RAHAA ?" Vuosi oli silloin1955. Pari vuotta myöhemmin isä kuoli 1957, ja työ vaihtui yöllä lehdenjakoon.
vuonna 1964 olin 15vuotianna olin raksalla muurarinapulainen (lekari) töissä 48 h + (3-6h) / viikko, palkka tunnissa 2,70markkaa.
Mutta, olihan jo sitten ostettu upo uusi mopo, hinta oli muistaakseni silloin noin 800 markkaa :)
Et, sellainen oli sen ajan hyvinvointi ja sosialliturva.
Intissä 1969 päiväraha 1markka 20 penniä :)
245838
Kovaa rahaa oli.
Mielisairsanhoitajan kuukausipalkka 1965 oli 520 mk
Oli hyvä.
MielisairaNhoitan palkka 1968: 720 mk
Meilisairaan palkka nyt toimeentulotukena yli 500
ilman hoitajaa
Syksyllä 1972 sain laboranttiharjoittelijana 820mk/kk. Ylityöt maksettiin perustuntipalkan 5,12 mk/tunti mukaan.
Olenhan kertonut myös, että viime vuodelta osinkoa ovat jo nyt maksaneet Neste, Altia ja Kemira. Eilen näkyi pankkitililläni pieni maksusuoritus Nokian Renkaalta.
no mitä aiot tehdä nokian renkaalla nyt kun sillä ajaa putin
sain ensimmäisen palkkani 1962 se oli 355 markkaa
yksi vr mies väittää tätä valehteluksi myös palkka tuli käteisenä
Joka viikko oli palkka.
1969 vaimoni palkka marketin rautaosaston konttorissa 350mk/kk. Täysi työaika.
Samaan aikaan minun aloituspalkkani teollisuuslaitoksen esikuntaosaston osastoinssinä oli 1500mk/kk sekä työsuhdeasunto 3h k kh, vuokra 105mk/kk sekä erittäin halpa sähkö.
Työsuhdepuhelin kotona.
tämä reino ketola väittää että minun ensimmäinem palkka ei ollut 355 markkaa myös se maksettiin käteisellä silloin ei vielä mitään tiliä
1969 olin ollut vakituisessa työssä postilla 4 vuotta. Palkka puhtaana käteen 450 mk. Autokoulu oli tuolloin samanhintainen.
tyäväkiläinen laskee palkan autokoulussa ja juappo viinapullossa
Itseasiassa sain ensimmäisen palkkani vuonna 1970, olin koulun kesälomalla kesätyössä helsinkiläisessä konditoriassa.
Muistan jonkun kesätyö-palkkani olleen 420 markkaa /kk, mutta olisiko tämä eka työ ollut peräti vain 360 markkaa...?
Ei huvita muistella.
Eka palkka oli 298mk/kk vuonna 68. Seuraava muka parempi paikka, konttorihommia 250mk. Siitä otettiin verot ja bussiliput ja kotiin satanen, ei voi kehua tuloilla. Näin se oli jos ei jotain tehnyt, ei rahaa saanut mistään, ei ollut sossua tai Kelaa.
Nyt sopisi laittaa samalle mallille, jos ei tee töitä ei tule rahaa. Nälkä opettaa tekemään ja p-hommatkin alkaa kelvata.
Ahtaajat ovat yksi paska sakki, ei juuri mitään koulutusta ja palkat kuin lääkäreillä, mutta ainahan kommarit ovat olleet ahneita.
Sain jotain 400 mk käteen vuonna 1969.
Muistan sen kun investoin kuukauden nettopalkan lammasturkkiin.
Olin valaisinkorjaamolla sähkö- ja rakenteluhommissa.
Tilien välillä usein kotattiin.
kotti on tie köyhyyteen ja raadantaan
Aloitin lukiossa toisinpäiminulla oli sellainen sininen vihko johon kirjoitin menot ja tulot ja kannessa luki
Eherne Kapitalanlage rautainen rahatalous Lassallen palkkateoriaa kopioiden https://www.wissen.de/lexikon/ehernes-lohngesetz
Varsinaiset rahat kyllä puuttuivat ennen kuin aloin ymmärtää sijoittamisen ideaa,
korkoa korolle
nyt menee kieli tietsätsä solmuun Zinzeszins
Ruotsissa näin työkavereitani kottauskierteessä joten vältin sitä ehdottomasti.
Yhtenä keväänä mennessäni tuttuun työpaikkaan loppuivat laivaostoksien myynnistä saamani rahat ennen tilipäivää. Olin 4 vuorokautta pelkällä kraanavedellä. Sitten alkoivat Scanian jarrurummut painamaan ja otin kottia 50 Sek. Työmaaruokalan paistetut silakat muusin kera maksoivat 4,50 Sek.
Eka kerralla menin Blekingeen syyläritehtaaseen. Viikkotili mutta tilinlaskemisaika 2 viikkoa.
Palkka käteisenä pussissa. Huomattava osa suomalaista sai tilpäivänä tyhjän pussin.
Olipahan keino työnantajalla pitää jengi listoillaan. Minä säästin ja muutin 3kk:n jälkeen Scanialle.
Jos se tarkoitti et kontattiin, ei kotattiin....
Eli tästä sitten vielä esimerkki kun se ei auta 70-ikäisiä
mutta
kun se olisi voinut 60 vuotta sitten ymmärrettynä muuttaa e-lämänne
oletetaan että aprillipäivänä 1.4. joku tekee sinulle tarjouksen
saat
1. HETI miljoona euroa
tai
2. yhden sentin kuukauden viiveellä
siten että
odotat kuukauden eli 1.5. asti
ja saat silloin sen, minkä se sentti on kasvanut kun summa kaksinkertaistuu
joka päivä huomenna 2 senttiä sitten 4 senttiä ...
kumman otat? miljoona euroa heti tai sentin joka kasvaa päivittäin ja sitten sen tuoton kuukauden päästä?
Meillä ei vaan ole ne sentit edes käytössä joten otan miljoonan tai miljoonat heti.
Satuilusi on muutenkin ylen sekavaa...
toi vaan siis ei ole kirjakieltä pilkunnussija tietääkin vaan sentit
Senteistä viittaus shakkilautaan.
Shakin keksijä oli pyytänyt yhden vehnänjyvän aina tuplattuna laudan 64 ruutua.
Keksijä on ihan hyvä mutta kun kaikki ei keksi mitään paitsi ipnoskeksit
mutta sijoittaa voi jokainen
ja sentin varsinkin
eli sentti-esimerkissä on sijoittaja joka sijoittaa yhden sentin ja kääräisee
korkoa korolle -efektillä omaisuuden kuten me kaikki teemme piensijoittat
Mutta kun se korkoa korolle- efekti toimii vieläpä tehokkaammin inflaation suhteen ja rahan ostovoiman heikkenemisenä niin se toimii silloin vain miinusmerkkisenä...
Talouspolitiikkaa on liian vaikeaa tav iksille.
Kesäapulainen pankissa 1959 ja palkka 22000 mk
Sitten leikkasivat setelit keskeltä.
Tasan 60 vuotta sitten Suomessa toteutettiin massiivinen rahauudistus, jonka myötä vanha markka muuttui penniksi.
Eli pankin kesäapulaisen palkka oli 60-luvun alkupuoliskolla 220:- markkaa kuukaudessa.
Ei mitään muistikuvia siitä.
Heinätöissä 1960 maatalossa 700 mk päivässä lisäksi talonruoka ja vehnäskahvit pellonreunassa.
Tuo olisi siis rahanuudistuksen jälkeen ollut noin 7 mk/d. Olennaista on että sait ruoan ja kahvit, niillä oli paljon arvoa, voi kai sanoa että ne tuplasivat palkkasi?
12mk tuntipalkka muistaakseni...
Esim. 1965 palkkana tuo olisi vastannut noin 24 Euron tuntipalkkaa...taitaa vähän aika kullata muistoja?
Itse kun olin metsätöissä ja rakennuksilla 1965- 68, alkuun koulujen loma- aikoina ja lopulta vähän vakinaisemminkin, palkkani oli 2,5- 3 markkaa tunnissa.
Niin useimmiten.
Palkkani oli kova, en muistanut antaa tarpeeksi kotiin...
Tuo aloitushan melkein 20 vuotta sitten väläytetty. Nyt täytyisi nykyisten 70+ palstalaisten muistella mikä oli palkka 80- luvun lopulla.
Täytyy melkein kurkistaa säästettyjä veroilmoituksia ja katsoa mitä oli ansainnut.
Hyvä palkka oli 80-luvulla, kyllä.
jotain 12.90 tunnissa 70-luvun alussa...
Aika kova tili.
Nojoo, 70-luvulla oli markka-aika. Laskeppa euroiksi,hieman päälle 2Eur/tunti.
Mut oli kaupan hinnatkin erilaisia.
Kuuskyt luku kun sut kohtasin lavatansseissa, katseemme kohtasi alkoi yhteisrlämä, muistan kesäkuu 12 päivä
joooo
muistaakseni taisi olla jjotain 159 markkaa
ja puolisollani se oli 298 markkaa, jotain sinne päin,
Muissa kun pääsin saatolle
Saaton jälkeen alkoi tapaamisemme
kysyttiin 60 luvun palkkaa ,
ei sitä pääsikö saatille, heh,
Pääsin ja pääsin toisenkin kerran
Ensimmäisen ja toisen kesän palkkoja en muista
1965 kesällä 200 mk/kk
1966 oli palkka 550 markkaa kuukausi.
Sen muistan, olin saanut 1966 yhteensä kokoon 7000 mk ja ostin niillä uuden tuliterän auton. Sain kaiken käyttörahan, ruokarahan ja kaiken kodista. Ehtona oli että säästän aivan kaiken mitä saa palkaksi. Se oli meillä talouskoulutusta.
lisään. Korjailin suuria koneita tehtaassa.
Olin puutarhassa töissä.
Tuntipalkka oli 1 markka.
Työnantaja oli yks kansanedustaja.
No ei se mitään,
Työkokemusta sain, opinpa puutarhanjoitoa ja kukkien myymistä torilla.
Kirkollisveroakin maksettiin pienestä palkasta
Joo, kunnes huomattiin erota.
Hyvä palkka oli, sen muistan.
Eka tilipussi oli mahtava juttu, seteleitä ja kolikoita kirjekuoressa, ja paljon!
V1962 lastenhoitajana 60mk, sama kaupan lähettinä, talvitakki 8mk, v1965 aupairina Saksassa 100 DM, v1968 töissä kortistossa 370mk,vuokra toverihuoneessa 100mk
Aikamoista oli ennen.
Noin 1967 olin apumiehenä ja oppipoikana eräällä kirvesmiehellä tekemässä hirsihuviloiden runkoja ja palkkani taisi olla kolme mk tunti. Rahanarvonlaskurilla tarkastellen se tekisi nyt noin 5, 55 €/h.
Eri asioiden arvostus hinnoissa on kuitenkin muuttunut eri tahtiin joten uskon että tuolla kolmella markalla esim. ruokakaupassa ostovoima oli suurempi kuin nyt reilulla vitosella.
Timpureita olikin ennen paljon, ei enää juurikaan.
12,70 tunnissa.
Hyvä palkka tuohon aikaan ?? Mulla 1.61 mk tunnissa vuonna 1969
Muistanetko aivan oikein, 1,6 mk 1969 olisi vastannut vajaata kolmea Euroa nykyrahassa?
Sen sijaan kukaan 1960- luvulla työelämässä ollut nuori ei mitenkään voinut olla sellainen puolikorvaamaton ammattimies että hänelle olisi maksettu 12,70 mk/h...
60-luku oli paras vuosikymmen.
En mä vielä 60-luvulla töissä ollut, mutta 70-luvulla. (Lopulla) olin. Palkka kaupassa oli 900 mk ja rapiat päälle. Yksi taito tuli, mikä pitää vieläkin, on päässälaskutaito. Sitä ei enää ole. Voisko siitä ylpeillä?
Menin ammttikoulun käyneenä -72 asentajan apumieheksi Rikkihapolle. Palkkani oli vajaa 3 Mk/h. Seuraava kesänä olin Enso Gutseitilla, mutta palkkani en muista. Sitä seuraavana kesänä olin Tampellassa, ja palkkani oli lähes 10 Mk/h. Se vähän aiheutti närää, jotkut ammattikoulua käymättömät tienasivat vähemmän.
1976 menin töihin IVOlle, ja palkkani oli 2700 Mk/ kk.
Palkan sai kirjekuoressa, kahisevaa ja kolikoita...