Kaikki tuntevat tuon hokeman sadusta, joka saunareissulla laukkuineen meni ja tuli. Minua on aina askarruttanut, mitä siinä laukussa oli ja mitä satu saunassa teki. Tietääkö kukaan?
Satu meni saunaan
Satuilija
4910387
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 49
Vanhimmat
tietysti laukussa on sauna tuoksutipat sekä iloinen saunamieli
Ei kai se sama laukku ollut, joka siltä yhdeltä urheilupomolta jäi johonkin huoltoasemalle?
Siinä laukussa oli pikkuinen siili, joka ei pitänyt kylpemisestä. Oli siinä sit kynsilakkapullo ja keritsimet ja ihan pieni salmiakkikossupullo! Ja kun tarkemmin ajattelen niin täytyihän siinä olla ihana pehmoinen pyyhe, jossa oli kirjailtu neljä pietaryrttiä: Sit siinä oli sellaista minkä tiedät vain sinä kun seuraavaksi kirjoitat.
Ja laukussa oli onnen kantamoinen.
vaaleanpunaiset paksut pyyhkeet jokaiselle sekä monta vihtaa, jotka tuoksuivat kesältä ja metsältä ja jotka löylyä lyötäessä tuoksuivat vielä enemmän.
Laukussa oli laulu tai loru. Tästähän se loruttelu lähtee....
Iloinen mieli, Sekä satakieli joka, joka levitti ilomieltä.
Sadun laukussa tarina,
pienelle rullalle kierretty!
Ei kuulunut marina,
kun rulla auki viritetty:
Monta pientä nuottia,
satulaulun laulavaa
rullalta saatiin poimittua.
Ne ilmaan karkasi iloiten!
Pian helisi saunan lauteilla,
jo räppänän aukosta pihalle
pyrähtivät kaikki vauhdilla,
Ratoksi ihan kaikille:))!
kaikille pehmeät vaaleanpunaiset pyyhkeet ympärille ja niin pyyhällettiin kiveystä pitkin laiturille ja pulahdettiin vesiin, nautittiin, naurettiin, sukelleltiin ja juostiin takaisin lauteille, (pyyhkeet jätettiin nyt pukuhuoneen nauloihin) ja lämpö helli taas kaikkien jalkoja. massuja, käsiä ,kasvoja.~~ Löylyä vain lisää!!!~~
Satu meni saunaan
pisti PÖKSYT naulaan.
Satu tuli saunasta
otti PÖKSYT naulasta.
Ne oli varmaan sellaiset raidalliset flanellipöksyt.
Mutta laittoiko likaiset viikon jalassa olleet pöksyt uudelleen kinttuihinsa. Kyll´kai.
suorastaan pornoa!
Sinulle siveyden sipuli ystävyydellä §;-)
Kiitos sipulista! Laitan sen maahan yhdessä tulppaanisipuleiden kanssa. Ehkä ensi kesänä saan nauttia siveydestä, ellen sivistyneisyydestä.
Mitkäs muut.
Mutta kai se käänsi ne ensin? Puhas kun pitää saunan jälkeen olla.
No järven toiselta puolelta kantautui hanurin soitto. Sinne, sinnehän Satukin oli menossa - lavatansseihin. Saunan jälkeen piti eteisen pienestä, mustuneesta peilistä katsoen sipaista vähän puuteria poskille ja punaa huuliin ja vähän dioria korvien taakse. Sellainen se Satu oli. Ei kun laukku naulasta ja matkaan!
pillin joka oli laukussa, satu kaivoi pillin, ja puhalsi lujaa, että satakieli löytäisi hänet. Löysihän satakieli,ja visersi iloisesti.
Se olikin taikapilli, eikä satakieli ollut oikeasti satakieli, vaan... Ehkä joku arvaakin.
että paikalle porhalsi Uljas Monimieli
Jospa satu tapasi saunassa saunatontun... sitten ne yhdessä ottivat satukylvyn (vrt. kielikylpy), ja kenties siitä syntyi satu saunatontusta (se laitettiin sadun laukkuun). Vaikka saunatonttu on tietenkin ihan tosi. Niin kuin on tosia kaikki vanhat ukot ja akatkin, joista on tehty mahdottoman monta satua. Sitten ukot ja akatkin menivät saunaan ja siitä syntyi vaikka mitä...
Kun ukot ja akat menivät saunaan, siitä syntyi melkoinen joukko uusia sadunkuluttajia, jotka vielä vanhoinakin he halusivat kuulla lisää ihania uusia satuja. Laukku ei täyty koskaan!
Sieltä saunasta he sitten menivät sinne torille kiikkustuoliensa kanssa ja jakoivat laukusta sitä ”satuenergiaa”.
Tämähän muuttui jo todeksi sinä yhtenä päivänä menneenä.
Tosissansa Satu otti
häihin tuli Pavarotti
huivinsa tuo laukkuun laittoi
huolellisesti sen taittoi.
Hikisenä Luciano
tuomisinaan kova jano
Sadulle se serenaadin
saunavihdan kera vaadin.
Miten siinä kävikään
mitä laukku näkikään
ihastuikin Pavarotti
omaksensa Sadun otti.
Laukku jäikin hetkeks naulaan
liinaa laitettu ei kaulaan
Pavarotti aatamina
satujensa kertojana.
Karkas satu maailmalle,
piiloon meni kuusen alle.
Eipä löydä pavarotti,
ehkä uuden naisen otti.
Mutta satu jatkuu aina,
kukkeimmillaan lauantaina.
Saunaan menee satu silloin,
puhdas neito on hän illoin.
Panee jälleen laukun naulaan,
kenet saakaan sitten paulaan?
Satu tuli saunasta otti takin naulasta,
Koukkas laukun naulasta.
Laukku oli painava,
olisko se nyt vaivana.
Satu mietti itsekseen,
kenet löytäis seurakseen.
satu avas laukkunsa,
otti taika sauvansa,
taikoi itse ratsunsa,
sillä joutui matkansa.
Niinhän siinä kävi että
kolmatta tai neljännettä
neitoo etsi Satakieli
Pohjan Uljas Monimieli.
Tuli aina lauantaisin
miettein melko moninaisin
tuomisinaan tähtivöitä,
taikaa, maagisia öitä.
Hyvin tunsi Satu tarun
tunsi loppunsakin karun
laukun naulastansa otti,
olkoon, Pohjan pavarotti.
Suunnan Satu otti toisen
laukun täytti aikamoisen
millähän sen Satu täytti
aika senkin toteen näytti.
Jääköön sheikki,
tuli sitten Heikki.
Ratsullansa ratsastivat,
maan lapset katsastivat,
joka kylään tupsahtivat.
Laukussansa juttu soma,
kuin ois joka lapsen oma.
Loistaa tähtisilmät taivaan,
lohtu hetkeks joka vaivaan.
Sellanen tää juttu
joka lapsen tuttu
Kylästä kylään
pirtistä pirttiin
kulkevat nykyään
mieltyivät flirttiin.
Kaikissa torpissa
pikkuinen sauna
monissa tuvissa
lapsia lauma.
Istuvat piirissä
kirkkaina silmät
pienessä ringissä
sanoja imevät.
Näin kulkee aika
ja satujen ihme
laukkunsa taika
tuo onnekas ilme.
Toisille polville
tarinat siirtyy
pienille laukuille
kuvitus piirtyy.
kopoti-kopoti-kop....KOP? :)
Satu meni saunaan,
pani laukun naulaan.
Satu lähti saunasta
otti laukun naulasta.
Yrittäkääpä kertoa tämä loppusoinnuttomana nykyrunona!
Näin kävi:
Satu meni saunaan pani laukun naulaan.
Vaatteet päältään riisui sitten,
pikkuhousut pikimitten.
Kyytiä sai kaikki vaatteet
muttei sentään hyvät aatteet.
Puoleen siirtyi saunan viellä
kiuas lämmin oli siellä.
Kovat otti löylyt heti
selän köyryyn oikein veti,
höyry selkää kovin poltti
meinas mennä ihan holtti.
Päälle koko pesu sitten
vaatteet päälle hetimitten
sitten Satu lähti saunasta
otti laukun naulasta.
Eihän tähän tuota samaa henkeä tule, mutta...
Satu, sauna,
naula,laukku?
Katson niitä
kuin kummeksuen,
aikaa, joka oli.
Muistanko,
haluanko edes muistaa
millainen olin - silloin?
Haluan, kaipaan
ja samalla tiedän,
etten koskaan....
Olkoon laukku
naulaansa naulittuna,
menneitä unelmiani täynnä.
Tai...ehkä - joskus,
oikein varovasti,
varovasti...
kurkistan satuun.
omassa sadussani
isän polvella
kuuntelen tarinaa
joka jatkuu ja jatkuu
kunnes kasvan pois polvelta
eikä isä ehdi keksiä loppua
mutta vieläkin olen varma
että he saivat toisensa
ja isä nukkuu onnellisena
sillä sadut päättyvät onnellisesti
ja elävät vieläkin
vaikka olisivat jo kuolleet
Satu meni saunaan, pani laukun naulaan. Satu tuli saunasta, otti laukun naulasta.
Pakkasella lakanan ja huovan sisällä isän sylissä,löylyissä olleena, pestynä, syliin nostettuna, askelten rytmi, sitten ovi, ovet ja lattialle. Silittävä käsi päälaella kevyesti...
Satu tuli saunasta.
Satu meni saunaan
ennen kun pani laukun naulaan,
kaivoi esiin pesusienen
aivan pienen,
saippuankin soman
aivan ikioman
pesi ilman kyyneleitä
hiukset, koko kropan
kotona hän saisi sopan
Satu tuli saunasta
otti laukun naulasta
Tunki laukkuun pesusienen
tuon aivan pienen,
saippuan tuon soman
ja vielä ikioman.
puhdas ja pulmunen
on pikku tyttönen.
Saunasta asteli
ja laukkunsa kasteli.
Kun Satu tuli saunasta, hän oli iloisella tuulella.
Vilvoiteltuaan verannalla hän ajatteli elokuuhun jo kallistunutta kesää ja katseli pihan kukkien loistetta. Sitten hän huomasi että hänen laukkunsa oli jäänyt naulaan. Muutaman kerran hän oli tänä kesänä unohtanut ennenkin asioita. Näin jälkikäteen hänen oli toimitettava askareitaan uudelleen: pantava suolaa kalakeittoon, hiivaa pullataikinaan. Jäädessään juttelemaan naapurin Leenan kanssa pihalle hän oli unohtanut katkaista lieden. Sellaista. Kerran hän Marketissa ei tiennyt missä oli ja milloin oli tullut. Oli pitänyt soittaa kotiin.
- Ja nyt tämä laukku. Satu naurahti. Siellä oli paljon sellaista jota hän ei näyttäisi äsken kylpemään menneille Emilialle ja Roosalle. Siellä oli esimerkiksi 20 kynää jotka olivat tarttuneet hänen mukaansa eri paikoissa asioidessaan.
Satu tunsi olevansa kuin pieni Vappu-tyttö Teuvo Pakkalan novellissa. Hänet oli lähetetty hakemaan viidellä pennillä siirappia, mutta vaikka hän kuinka koetti muistaa asiansa ei hän muistanut.
Milloin hänelle tapahtuisi se ihme ja kumma että hän muistaisi.
Äkkiä hän tunsi kevyen töytäisyn takanaan ja iloisen naurun. Roosa siellä oli: - Satu, olit unohtanut laukun saunan naulaan.
- Hyvä kun toit, Satu vastasi teeskennellyn iloisesti...
Ken on lapsena saanut kuulla ja lukea satuja, rakastaa niitä läpi ikänsä. Huomaan, että meitä on paljon.
Mahtavaa kuulla, mitä kaikkea sadun saunareissulla on tapahtunut. Mielikuvitus panee runoratsunkin laukkaamaan.
Ehkä sadun laukussa asuikin pienenpieni Pegasos!
Satu saunassa,
laukku naulassa,
koru kaulassa
muistot laukussa.
Lauteet noessa,
haka ovessa,
päre lovessa
pelko povessa.
Kuka koputtaa
ovea raottaa
raosta kurkistaa
päreenkin sammuttaa?
Pimeässä lauteille
vettä kiukaalle
vihta polvelle
huuto ovelle;
"Kuka siellä?
Sinua en kiellä
et ole tiellä
vielä on kivillä
kuumuutta jäljellä
tässä lähellä
kastut hiellä
ethän kiellä?"
Saunassa Satu
pihalla Aatu
laukussa puku
tuvassa suku.
Kuumuuteen totu
ihmisten rotu
Palelevan lohtu
on liekkien hohto.
Sadun laukku
naulassa roikku
laukussa paukku
pienoinen naukku…
Aamulla… Satu nukku
kun käki kukku,
avaimet hukku
ja naulasta laukku.
Voi mikä Aatu
helpolla saatu
Sadulta laukku
viimeinen naukku.
Nauratti Satua
ei tarvinne katua
testailin Aatua
taisipa kaatua.
Talsikoon siellä
viluissaan tiellä
pullosta juokoon
tuoksunsa luokoon.
Siinä kun oli
ei alkoholii
vaan kukkaistuoksua
laivalta tuotua.
"Mummin tilkkuvakasta,
kesämökin takasta,
sateen kirjokaaresta,
kaukaisesta saaresta,
polunvieren kukasta,
sinisestä sukasta,
maailmasta suuresta,
oman korvan juuresta."
Sieltä sadut tulevat!
tahdon pois kauas täältä,
kalkitun neliön sisästä,
metsän, korpeen ,hyytyy ajatus täällä,
aikaa siitä kun viimmeisen peikon näin,
vaan vielä ei kuivunut lähde,
kuruista vaaroitsta,niityilltä,
kastetta keräsin lasna,
sieltä olohuoneeseen palasen tuon,
tässä toden ja tarun kanssanne jaan,
Kettu
Satu tuli saunasta
laukku varastettu naulasta!
Hyppäsi ratsunsa selkään
tiellä ei ollut kenkään
Jatkoi matkaa,
tuli saarelle
pienelle paadelle.
Aurinko paahtaa porotti
lapset piirissä odotti
Heitä oli monta,
aivan onnetonta.
Laukku oli varastettu,
varmaan tuo takametsän kettu.
Satu metsässä silmänsä peitteli
kun repolainen laukkua heitteli,
varas tuo
vietiin lasten luo
Saatiin aikaan kompromissi
Olihan Satu sentään aika missi.
Satu laukkunsa jälleen avasi
ja nimen tavasi.
Kettu kelminosan sai
uudessa sadussa totta kai.
Minun sadulla saunareissu vielä jatkui...
Satu meni saunaa
pani laukun naulaa
otti laukun naulasta
meni ulos tuuleen
pukki puras huuleen
Luulin olevan nyky-aikaa ja Hunksi.
Muistuu mieleen laulun alku: Karvalammen kaislikossa uiskenteli hauki, hauen piä suur ja silmä sill oll auki, ula huh hah hei..... osaako joku lisää?
...uiskenteli hauki, pää oli poikki ja suu oli auki.
Minulla oikein, jatko.... nyt muistan en kerro se siitä.
Oikea vastaus on....... Keltainen sauna hattu .... Ja laukussa oli isoja pyöreitä täpliä ja sauna oli ulkosauna minkä takia laukku tarvittiin ... Satu kertoi äsken suomipopilla että ne siileistä,🤣
Laukussa oli subuja ja tekoripset, Satu Paukauttaa myös sauhut saunan jälkeen.
Satu on vielä mielestään oiva pakkaus vaikka maha paisuu ja naama roikkuu,
Ja enne kaikkea, pitää itseään kovan luuna jonka sana painaa alamaailmassa.
Kaman vetäminen saa pään lahoamaan,
ja sen kyllä huomaa.
14 vuotta sitten oli ihan eri meininki, silloin oli vielä kivaa
..Satu tuli saunasta, otti laukun naulasta.
Siellä olivat tietysti tietsikka ja meikit. Ja kotiavaimet.
Pani, eli kumeja tietty.
Paniko saunassa vai suihkussa, sitä ei tiedetä.
Lasten keksimä vuoteessa äitiä ja isää katsellessa lauantaina loru.