Nyt kaipaisin apua ja jonkun,jonka kanssa keskustella.Minut jätettiin n.2vk sitten.Asuimme yhdessä ja luulin kaiken olevan hyvin,kunnes poikaystäväni eräänä iltana avautui.Hän ei halua seurustella vaan asua yksin ja olla rauhassa ja ihmettelen että mikä meillä sitten meni pieleen.ollaan oltu yli 3 vuotta yhdessä ja yleensä tässä vaiheessa ongelmat ensin yritetään ratkaista puhumalla eikä yhtäkkiä jättämllä,mikä on aika epäkypsää käytöstä häneltä.meillä oli tarkoitus muuttaa yhteiseen vielä ismopaan kämppäänkin kun meillä oli pienen pieni yksiö jossa kumpikaan ei oikein tykännyt asua.nyt muutin sitten kotia ja hän asuu yksin siinä.hän sanoi että meillä voi olla vielä yhteinen tulevaisuus,mutta tämä odottaminen on tuskaa.hänen kanssaan oli niin hyvä olla.kotona täällä tuntuu että pää räjähtää kun ei voi purkaa mihinkään,kun se ei edes auta! mulla on niin paha olla kokoajan ja kun kauniit muistot raapii sydäntä.en saa ajatuksiani mihinkään muualle.en halua että minun suositellaan tutustuvan uusiin jätkiin koska en halua ketään muuta kuin oman kultani takaisin.annan hänelle aikaa ja en ota yhteyttä häneen jospa hän sitten miettisi vielä meitä ja ikävöisi minua.monet ihmiset pitivät meitä ihanana parina ja nyt olen menettänyt hänet.hän on heittänyt minut tuleen josta yritän pelastua.toivottavasti hän vielä pelastaisi minut täältä.on niin paha olla! toivottavasti joku haluaa auttaa ja sanoa mielipiteitä...olen muuten itse 19 ja ns.poikaystäväni 21,että ei kúitekaan mitään teinirakkautta enää.
Poikaystäväni jätti minut yllättäen... :(
Tuleen heitetty
183067
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
En aio sanoa että tutustu uusiin jätkiin. Tiedän että se ei ole vastaus hätähuutoosi. Tiedän mitä käyt läpi juuri nyt ja tiedän sen ettei sulla todellakaan ole hyvä olla. Niin kauheelta kun se kuulostaakaan, niin sun on nyt vaan annettava molempien ottaa aikaa itselleen, niin sun, kuin sun ex-poikaystävän. Se ei auta asiaa, että otat häneen yhteyttä, se vaan tuntuu painostukselta. Ja tiedän että susta tuntuu ihan kauheelta just nyt, mut usko tai älä, kun vaan käsittelet asiaa päässäsi ja ystävien ja vaikka täällä netissä, niin tuska helpottaa jossain vaiheessa. Jos ex-poikaystäväsi on halunnnut erota, niin siihen ei mikään auta, muu kuin se, että se tulee järkiinsä. Ja jollei tule, niin se ei todellakaan ollut sulle se oikea...
"olen muuten itse 19 ja ns.poikaystäväni 21,että ei kúitekaan mitään teinirakkautta enää. "
No ei eksäsi puolelta...
mulle kävi noin viikko sit aika lailla samanlailla. paitsi että ollaan molemmat kolmekymppisiä. tiedän varsin hyvin että sattuu ihan helvetisti ja ihmetyttää ihan yhtä paljon. mutta olen tullu siihen tulokseen täällä kivun keskellä että parempi antaa toisen olla. elät omaa elämää omaan tahtiin. kyl se tulee takas jos on tullakseen. ja jos tulee niin katsot mikä on oma tilanteesi juuri silloin. et voi kuitenkaan sulkeutua neljän seinän sisälle ja lakata elämästä, jos se vaikka tulis takaisin... toivon jaksamista sulle!
olen täysin samaa mieltä.
nimimerkillä itsekin samankaltaisessa tilanteessa
TEE PARANNUS SYNNEISTÄSI JA LIITY HELLUNTAISEURAKUNTAAN
olen minäkin. Olemme jo 45-50 ikäinen pari. Miesystäväni kertoi keskiviikko iltana,että haluaa olla yksin,katsella elämää ja rauhoittua-mistä ? Olemme jotain saaneet puhuttuakin, mutta asiat eivät ole selvinneet. Asumme nyt erillään.
Meillä ei ole ollut mitään riitaa ei mitään,puhuttiin juuri viikko sitten keväästä ja tulevasta kesästä, mitä kaikkea tehdään ja on tehtävä. Tämä tuli kuin pommi-olen ihan järkyttynyt ja maassa. Tiedän miltä sinustakin tuntuu-olen jutellut sisarien ja ystävien kanssa ja vain itkenyt,se helpottaa oloa. Voimia sinullekin ja toivotataan, että saamme kumpikin ne omat rakkaamme vielä takaisin.
niin mäki toivon että saamme.toivon että ns.poikaystäväni huomaa kun en ota siihen yhteyttä nyt pitkään aikaan mitä on menettänyt.jospa sillä tulis järki ja tunteet takasi.olisin onneni kukkuloilla.toivon sitä päivää niin paljon että saisin olla taas onnellinen hänen kanssaan..toivon kaikille myös jaksamista jotka saman on kokenut..kiitos tukijoille.
Älä haaskaa elämääsi. Aikaisemmin tältä palstalta löytyi kommentti "ainoa mikä paranee uudelleen lämmittämällä, on vanha kaalilaatikko". Katso ja elä eteenpäin!
Luulet varmaan että se on noin helppoa.tottakai mä ootan ensin että jos rakkaani palaa luokseni mikä hyvinkin voi olla mahdollista.
TIEDÄN, ettei ole. Odotat siis, että hän
- ymmärtäisi, kuinka ihana olet
- tajuaisi, ettei voi ikinä löytää toista
- huomaisi olleensa täysin hölmö luullessaan
ettei tunteita ole
- ymmärtäisi arvosi vielä paremmin, kun olet
häntä jäänyt odottamaan
- tietää jatkossakin, että ovi sinun luoksesi
on aina auki
- ottaa yhteyttä, kun ei muutakaan tekemistä
ole
- pitää sinua varmana tapauksena
ja
- rakkauttanne ikuisena - kuinka hän koskaan
(21-vuotiaana, sinä 19) saattoi koskaan
kuvitellakaan ettei niin olisi
and then you'll live happily ever after...
Sinua sattuu nyt/ja/tai myöhemmin. Varmemmin myös myöhemmin, jos elättelet toivoa.
Takana hiukan enemmän elinvuosia ja elämänkokemusta kuin sinulla - eikä enää romantiikan vaaleanpunaisia silmälaseja. Mutta kai sinun pitää omat virheesi tehdä, niin kuin meidän kaikkien.
vasta 18-vuotias tyttö ja meni muutama kuukausi sitten poikki 3 vuoden suhde. Ja vaikka minulla ei olekaan näitä elinvuosi kamalasti takana, voin sanoa, että "sen olevan helppoa" on täysin oikeassa!
Luulen sinun itsekin tietävän miten tulle käymään, ennemmin tai myöhemmin.
samanlaisesta tilanteesta.Oltiin naimisissa yli 10 vuotta,kun miehellä olikin toinen nainen ollut jo jonkin aikaa.Tilanteen selviydyttyä minulle oli kauhea shokki,,tietty.Mies ei muka tiennyt mitä tekee,,jatkaako ns.uutta suhdetta vai palata takaisin minun ja lasten luokse.Kertoi aina että aika näyttää ja jatkoi täysillä uutta suhdettaan.Antaa ajan kulua ja tarkkailee tilannetta.Ihan hullua kun nyt mietin näitä juttuja,mutta silloin olisin tehnyt vaikka mitä,että olisin saanut hänet takaisin.Uhkailin ja tein vaikka mitä,laihduin ja voin todella huonosti.Lasten takia oli pakko jaksaa eteenpäin.Elämä oli todella kurjaa.Mutta ihmeen kaupalla selvisin siitä tähän päivään.Nyt minulla on uusi miesystävä,josta ex on jopa mustasukkainen.Siis ihan hullua.Mun tilanteestani tosin on jo noin 5 vuotta aikaa,mutta voin sanoa kliseen,että aikaa menee erosta toipumiseen ja aika parantaa haavat.Ja sitä paitsi en enään ottaisi exää takaisin mistään hinnasta,vaikka olisin sinkkukin.Se on kumma juttu myös,että luulin tuntevani exäni kuin omat taskuni,mutta tuntuu,että mahdoinko todellisuudessa tuntea lainkaan???Voimia sulle.
Samanlaisia kokemuksia... Kerroinkin tuolla PARISUHDE-palstalla kokemuksestani ("Kaksoiselämää").
Olo on aivan kauhea. Odotan ja odotan, että toinen tulisi kotiin, sanoisi jotain, haluaako todella mut vai toisen vai mitä. Miettii muualla, työ vie pois kotoa. Laittaa välillä viestejä, kuinka on tajunnut miten tyhmä ja itsekäs on ollut. Mutta ei puhu. Pyytää vain odottamaan...Pelkään, että on yhteyksissä vain toiseen vaikka mulle sanoo muuta...
Tämä on niin raastavaa. En voinut olla kotonamme vaan olen ollut mahdollisimman paljon "evakossa" milloin missäkin. Yksinolo hiljaisessa kodissamme on kamalaa. Välillä tuntuu, etten oikeasti selviä tästä. Tekemistä, joka vie ajatukset täysin muualle, pitäisi olla joka sekunti. Pysähtyminen hetkeksi ahdistaa. Katselen tavaroita, mikä on mun ja mikä toisen, alanko jo pakkaamaan? Minne menen?
Rakastan, ikävä kyllä.
=(
Eikö 19-vuotias ole aika teini?
Aina ei voi ymmärtää, mitä voi seuraavana päivänä tapahtua. Suklaassa on samoja aineita kuin ihmisen rakastuessa., elikkä osta suklaa levy ja napsi pala silloin tällöin, ei siis kerralla koko levyä, iso levyn tulee kestää monta päivää. Huomaat että se hieman helpottaa.
Tiedän miltä sinusta nyt tuntuu, ja halu saada yhteys mieheesi on tuskaisa, mikään ei auta.
Koita tehdä jotakin jossa joudut ajattelemaan paljon. Illat ja aamut on pahimmat koska silloin tulee mieleen kaikki asiat... ja ei ole korvaavia ajatuksia..
Voimia vaan sinne missä oletkin, ja soita jos siltä tuntuu.. oikeesti. Katso galleria: airfoil.
21 pojat ovat vielä pikkupoikia
toinen tyttö kiikarissa. Ota asiasta selvää, että saat realismia toiveisiisi.
Kyllä sinäkin uuden löytää haluat, kun suivaannut valehteluun.
Elä elämääsi itsellesi. Olet niin nuori ja nuorena aloittanut seurustelun. Tuntuu kuin olisit riippuvainen hänestä. Etsi oma asunto ja itsenäisty. Kyllä se elämä näyttää pian hymyilevät kasvonsa. Nauti siitä !