Vuosisatojen aikana romanit ovat joutuneet taistelemaan kovasti ryhmänsä yhtenäisyyden puolesta. Tämän vuoksi mustalaiset ovat kehittäneet kaksi vaikuttavaa käsitettä 'puhtaus' ja 'epäpuhtaus'.
Monet valkoihoisten toimet ovat tabuja mustalaisille, minkä vuoksi erityisesti nuoria varoitetaan sekaantumasta valkoihoisiin.
Yhteyksiä valkoihoisiin vältetään ja kontrolloidaan ankarasti, jotta ei saastuttaisi heidän epäpuhtauksistaan (eli tavoista ja toimista, jotka ovat mustalaisille kauhistus). Epäpuhtaat, tabuja rikkoneet yhteisön jäsenet eristetään, jotta muut eivät saastuisi. Joissakin tapauksissa yhteisö saattaa karkottaa jäsenensä yhteisöstään julistamalla hänet kuolleeksi. Tämä on kova sosiaalinen ja psykologinen tuomio, sillä usein mustalaisyhteisöstä erotetun jäsenen on vaikea sopeutua elämään ei-mustalaisten keskuudessa suurten kulttuurierojen vuoksi.
Mustalaiset työskentelevät vain silloin, kun heidän on pakko. He eivät yleensä arvosta valkoihoisten koulutusta ja niinpä romaniväestössä lukutaidottomien osuus on suurempi kuin valkoihoisten keskuudessa.
Yleensä romanit eivät hanki pysyvää työpaikkaa, vaan he välttävät sitovia ja pitkäaikaisia työsopimuksia, jotta olisivat vapaita tulemaan ja menemään silloin kun tahtovat. Tilapäiset työt ovat antaneet mustalaisille vapauden elää ennaltasuunnittelematonta elämää.
Romanit välttävät kaikenlaista riippuvuutta heitä ympäröivästä valtayhteiskunnasta. He pyrkivät käyttämään kaikki sosiaaliset hyödyt hyväkseen, mutta eivät anna niiden sitoa itseään millään tavalla.
Romanien ja ei-romaanien keskinäiset suhteet eivät ole koskaan olleet täysin ongelmattomia. 1300-luvun lopussa ja 1400-luvulla Länsi-Eurooppa eli voimakasta valtioiden organisoinnin ja kontrollin aikaa. Romanit ilmestyivät juuri tällöin kuvaan eivätkä suostuneet osallistumaan kontrolliyhteiskunnan elämään. Romanit olivat hyvin pieni vähemmistö, usein alle yksi prosentti valtaväestöstä, mutta he aiheuttivat käytöksellään ja elämäntavallaan huolta ja pelkoa hallitsijoissa. Heidän kulttuuriaan ei ymmärretty. Niin Ranskassa kuin Tsekinmaassa, Venäjällä ja Espanjassa romaneja on kohdeltu epäoikeudenmukaisesti. Heitä on syrjitty ja he ovat eläneet kaikkialla halveksittuna vähemmistönä.
Joissakin maissa mustalaisten vaeltaminen paikasta toiseen on kielletty erillisin laein. Joissakin maissa on yritetty saada mustalaisia vakiintumaan perustamalla heille leirintä- ja asuinalueita, joissa lapsille on tarjottu normaalia perusopetusta sekä sosiaalisia palveluja. Mutta mustalaiset ovat suhtautuneet tällaisiin tarjouksiin epäilevästi. Ne on koettu poliisien keinoksi pitää mustalaisia silmällä, jotta he voivat vangita nämä milloin haluavat.
Romanit eivät myöskään ilahdu, jos heitä erehdytään kuvailemaan "kuin valkoihoiseksi", esimerkiksi kuin suomalaiseksi tai ruotsalaiseksi. Katarina Taikon kirjoitti ruotsalaisessa Zigenaren -lehdessä, että he haluavat yksinkertaisesti olla sitä mitä ovat ja elää vapaasti. Tuleminen yhdeksi ruotsalaisista tuntui hänestä epäterveelliseltä, sillä ruotsalaisten elämä oli vain tyhjän mallin apinoimista, johon hän ei halunnut sortua.
Monet valkoihoisten toimet ovat tabuja mustalaisille, minkä vuoksi erityisesti nuoria varoitetaan sekaantumasta valkoihoisiin.
Yhteyksiä valkoihoisiin vältetään ja kontrolloidaan ankarasti, jotta ei saastuttaisi heidän epäpuhtauksistaan (eli tavoista ja toimista, jotka ovat mustalaisille kauhistus). Epäpuhtaat, tabuja rikkoneet yhteisön jäsenet eristetään, jotta muut eivät saastuisi. Joissakin tapauksissa yhteisö saattaa karkottaa jäsenensä yhteisöstään julistamalla hänet kuolleeksi. Tämä on kova sosiaalinen ja psykologinen tuomio, sillä usein mustalaisyhteisöstä erotetun jäsenen on vaikea sopeutua elämään ei-mustalaisten keskuudessa suurten kulttuurierojen vuoksi.
Mustalaiset työskentelevät vain silloin, kun heidän on pakko. He eivät yleensä arvosta valkoihoisten koulutusta ja niinpä romaniväestössä lukutaidottomien osuus on suurempi kuin valkoihoisten keskuudessa.
Yleensä romanit eivät hanki pysyvää työpaikkaa, vaan he välttävät sitovia ja pitkäaikaisia työsopimuksia, jotta olisivat vapaita tulemaan ja menemään silloin kun tahtovat. Tilapäiset työt ovat antaneet mustalaisille vapauden elää ennaltasuunnittelematonta elämää.
Romanit välttävät kaikenlaista riippuvuutta heitä ympäröivästä valtayhteiskunnasta. He pyrkivät käyttämään kaikki sosiaaliset hyödyt hyväkseen, mutta eivät anna niiden sitoa itseään millään tavalla.
Romanien ja ei-romaanien keskinäiset suhteet eivät ole koskaan olleet täysin ongelmattomia. 1300-luvun lopussa ja 1400-luvulla Länsi-Eurooppa eli voimakasta valtioiden organisoinnin ja kontrollin aikaa. Romanit ilmestyivät juuri tällöin kuvaan eivätkä suostuneet osallistumaan kontrolliyhteiskunnan elämään. Romanit olivat hyvin pieni vähemmistö, usein alle yksi prosentti valtaväestöstä, mutta he aiheuttivat käytöksellään ja elämäntavallaan huolta ja pelkoa hallitsijoissa. Heidän kulttuuriaan ei ymmärretty. Niin Ranskassa kuin Tsekinmaassa, Venäjällä ja Espanjassa romaneja on kohdeltu epäoikeudenmukaisesti. Heitä on syrjitty ja he ovat eläneet kaikkialla halveksittuna vähemmistönä.
Joissakin maissa mustalaisten vaeltaminen paikasta toiseen on kielletty erillisin laein. Joissakin maissa on yritetty saada mustalaisia vakiintumaan perustamalla heille leirintä- ja asuinalueita, joissa lapsille on tarjottu normaalia perusopetusta sekä sosiaalisia palveluja. Mutta mustalaiset ovat suhtautuneet tällaisiin tarjouksiin epäilevästi. Ne on koettu poliisien keinoksi pitää mustalaisia silmällä, jotta he voivat vangita nämä milloin haluavat.
Romanit eivät myöskään ilahdu, jos heitä erehdytään kuvailemaan "kuin valkoihoiseksi", esimerkiksi kuin suomalaiseksi tai ruotsalaiseksi. Katarina Taikon kirjoitti ruotsalaisessa Zigenaren -lehdessä, että he haluavat yksinkertaisesti olla sitä mitä ovat ja elää vapaasti. Tuleminen yhdeksi ruotsalaisista tuntui hänestä epäterveelliseltä, sillä ruotsalaisten elämä oli vain tyhjän mallin apinoimista, johon hän ei halunnut sortua.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Arvot ja asenteet muuttuvat myös mustalaisten keskuudessa. Koulutuksen merkityksen ja suoranainen välttämättömyyden ymmärtävät kyllä ryhmän edistyneimmät yksilöt. Syrjintä hidastaa tietysti sopeutumista. Toisaalta aika monet mustalaiset väittävät, että he eivät koe mitään syrjintää.
Suomessakin ainoa sopeutuminen mitä on tapahtunut 500:n vuoteen, varastusmenetelmät ovat kehittyneet.
Mustalaiset ovat puhtaita. Valkolaiset ovat epäpuhtaita. Kanssakäyminen valkolaisten kanssa tekee mustalaisesta likaisen.
Hieno ja suvaitsevainen kulttuuri. Tuolla asenteella on helppo sopeutua.
Joukossa on jopa varakkaitakin...
Että varkaitakin.. mistähän se lukemis virhe johtui ?
Vielä.. mitenkähän nämä ovat sen varakkuutensa hankkineet ?
Romaanien omalla palstalla. Sielä sitten on paljon valkoisiin kohdennettua rasismia. Joku vik-
sumpi seriffi olisi jo puuttunut suomalasta naista
halventaviin kirjoituksiin... käypääkä katsomassa,
niin yllätytte.
Pohjanmaalla heikäläisiä on talojen emäntinäkin...
Tuohon tyyliin tekee kaikki ihonväriin katsomatta olevat yksilöt. He etsivät aina vikoja muualta kuin itsestään ja omasta aloitekyvystään.
Yksilötasolla voi tietysti vikoja löytyä itsestäkin. Ja syrjinnästä huolimatta jotkut pärjäävät.
Mutta kun tarkastellaan ryhmiä, siis tilastollisesti, joihin niin usein tälläkin palstalla vedotaan, niin tosi on, että syrjitystä ryhmästä on vaikeampi päästä pinnalle.
Pohjanmaalla heikäläisiä on talojen emäntinäkin... miten osuvasti osasit sanoakaan.
Keski euroopassa osataan käsitellä manneja, täällähän niitä hyysätään. Esim. juna asemilla poliisin pamppu heiluu jos näkevät mustalaisia varastamassa. Jaa missä maissa tätä tapahtuu, sen voi jokainen itse päätellä.
Suomalaiset siirtolaiset tekevät ruotsissa 10% kaikista rikoksista... mitä niille pitää tehdä!